Tulorekisteri 2026:Kirjautuminen, ilmoitus 5 päivässä, omat tulotiedot, korjaus ja myöhästymismaksu

Tulorekisteri on Verohallinnon ylläpitämä kansallinen tietokanta, johon työnantaja ilmoittaa jokaisen palkan, luontoisedun ja verovapaan matkakorvauksen 5 kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Kerran kuussa annetaan työnantajan erillisilmoitus seuraavan kuun 5. päivänä. Virheen voi korjata ilman maksua 45 päivän sisällä. Myöhästymismaksu, 3 €/pv, määrätään, jos ilmoitus tulee vasta seuraavan kuun 8. päivän jälkeen.

Tulorekisteriin kirjaudutaan osoitteessa asiointi.tulorekisteri.fi pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Tämä opas on sekä työnantajalle että palkansaajalle: miten kirjaudut ja mitä valtuuksia tarvitset, mitä ilmoitetaan ja milloin, kenelle tiedot menevät, mistä näet omat tulotietosi, miten virhe korjataan ja mitä myöhästyminen maksaa.

• Palkkatietoilmoitus: 5 kalenteripäivää maksupäivästä (paperilla 8). Sisältää palkat, edut, matkakorvaukset ja ennakonpidätyksen.
• Työnantajan erillisilmoitus: maksukuukautta seuraavan kuun 5. päivä. Sisältää työnantajan sairausvakuutusmaksun tai tiedon, ettei palkkoja makseta.
• Ennakonpidätysten ja sava-maksun maksu: seuraavan kuun 12. päivä OmaVerossa.
• Korjaus ilman myöhästymismaksua: 45 päivää määräajasta, korvaavalla tai mitätöidyllä ja uudella ilmoituksella.
• Myöhästymismaksun raja: seuraavan kuun 8. päivän jälkeen 3 €/pv enintään 45 pv, sen jälkeen + 1 %.

Tulorekisteri-ohjeet aiheittain

Tässä ovat tulorekisterin perusasiat. Yksittäisiin kysymyksiin on omat tarkemmat ohjeet:

• Kirjautuminen ja asiointi: tulorekisteri.fi-asiointipalvelu ja ohjelmistorajapinnan tulorekisterin varmenne
• Ilmoittaminen: palkkailmoitus vaihe vaiheelta, tulorekisteri-ilmoituksen määräajat ja työnantajan erillisilmoitus
• Virheet ja myöhästyminen: ilmoituksen korjaus, tulorekisterin virhekoodit ja ilmoitus myöhässä ja myöhästymismaksu
• Koodit: tulolajit, koodisto ja ammattiluokka
• Erityiset suoritukset: työkorvaus tulorekisteriin ja pääomatulot tulorekisterissä
• Omat tiedot ja raportit: tulorekisteriote ja raportti 600

Mikä tulorekisteri on ja kuka tietoja käyttää?

Tulorekisteri on Verohallinnon ylläpitämä kansallinen tietokanta, johon ilmoitetaan palkka-, eläke- ja etuustiedot. Työnantajat ovat ilmoittaneet palkat sinne vuodesta 2019. Ennen sitä sama tieto lähetettiin erikseen Verohallinnolle, eläkeyhtiölle, Kelalle ja tapaturmavakuuttajalle. Nyt ilmoitus tehdään kerran, ja tietoa käyttävät muun muassa Verohallinto, Kela, työeläkelaitokset, työttömyyskassat ja Tilastokeskus.

Siksi virhe tulorekisterissä ei jää kirjanpitoon. Se näkyy työntekijän verotuksessa, Kelan etuuksissa ja eläkekertymässä. Jos palkka on ilmoitettu väärälle kuukaudelle, työntekijän asumistuki tai ansiosidonnainen voi laskea väärin. Tulorekisteri-ilmoitus on siis palkanmaksun tärkein vaihe, ei jälkikäteen tehtävä paperityö.

Ilmoitusvelvollinen on aina palkan maksaja eli yrityksesi. Usein ilmoituksen lähettää palkanlaskentaohjelma tai tilitoimisto, jolla on Suomi.fi-valtuus tulorekisterin asiointiin. Valtuutus siirtää työn mutta ei vastuuta. Jos tilitoimisto lähettää ilmoituksen myöhässä, myöhästymismaksu määrätään silti yrityksellesi. Tiedä siis, kuka ilmoituksen lähettää, milloin ja mistä näet, että se on mennyt perille. Kaikki määräajat ovat artikkelissa tulorekisteri-ilmoituksen määräaika.

Mitkä ovat tulorekisterin keskeiset tiedot?

1. Mitä tallennetaan: palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset, verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset sekä eläkkeet ja etuudet.
2. Milloin ilmoitetaan: palkkatietoilmoitus 5 kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä, työnantajan erillisilmoitus maksukuukautta seuraavan kuun 5. päivänä.
3. Mistä alkaen: palkkatiedot vuodesta 2019 ja eläke- ja etuustiedot vuodesta 2021.
4. Säilytysaika: Verohallinnon mukaan tietoja säilytetään rekisterissä 10 vuotta.
5. Kuka käyttää: muun muassa Verohallinto, Kela, työeläkelaitokset, työttömyyskassat ja Tilastokeskus. Siksi palkansaajan ei yleensä tarvitse toimittaa palkkatositteita Kelaan tai kassaan.
6. Virheen korjaus: vain tiedon ilmoittanut maksaja voi korjata sen. Palkansaaja pyytää korjausta työnantajalta.

Miten kirjaudun tulorekisteriin?

Tulorekisterin asiointipalveluun kirjaudutaan osoitteessa asiointi.tulorekisteri.fi pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Sen jälkeen valitset roolin. Asioi yksityishenkilönä, jos haluat nähdä omat tulotietosi. Asioi yrityksen tai organisaation puolesta, jos ilmoitat ja katselet yrityksen maksamia palkkoja. Yrityksen puolesta voit asioida, jos sinulla on yrityksessä rekisteröity rooli tai Suomi.fi-valtuus. Palvelun käyttö on kuvattu artikkelissa tulorekisteri.fi sähköinen asiointipalvelu.

Eri asiat hoidetaan eri osoitteissa (Verohallinto, Asioi sähköisesti, vero.fi/tulorekisteri, tarkistettu 12.10.2026):

• asiointi.tulorekisteri.fi: kirjautuminen, omat tulotiedot, ilmoitusten teko ja korjaus sekä tulorekisteriote.
• vero.fi/tulorekisteri: Verohallinnon ohjeet, kuten määräajat, korjaaminen, seuraamusmaksut ja tulolajit.
• suomi.fi, Valtuudet: valtuuden antaminen palkanlaskijalle tai tilitoimistolle.
• OmaVero: ennakonpidätysten ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksaminen.
• Palkka.fi: maksuton palkanlaskenta, joka lähettää ilmoitukset tulorekisteriin automaattisesti.

Kuka saa asioida yrityksen puolesta:

• Toiminimiyrittäjä voi hoitaa oman Y-tunnuksensa asioita ilman erillistä valtuutta.
• Osakeyhtiössä, osuuskunnassa, avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä kaupparekisteriin tai YTJ:hin merkityssä toimielinroolissa oleva voi asioida ilman erillistä valtuutta.
• Yhdistyksessä hallituksen puheenjohtaja tai yksin nimenkirjoitusoikeutettu voi asioida ilman Suomi.fi-valtuutta, jos tieto on yhdistysrekisterissä.
• Muut, kuten palkanlaskija tai tilitoimisto, tarvitsevat Suomi.fi-valtuuden. Se annetaan Suomi.fi-palvelussa kohdassa Yrityksen valtuudet.
• Valtuusasioita ovat muun muassa Palkkatietojen katselu ja Palkkatietojen ilmoittaminen. Laajin on Tulotietoihin liittyvien loki-, rajapinta- ja ilmoitustietojen käsittely.

Jos sinulla on oikeus valtuuttaa yksin, valtuus tulee voimaan heti. Jos yhtiössä tarvitaan useampi allekirjoittaja, valtuus tulee voimaan vasta, kun kaikki ovat vahvistaneet sen. Tilitoimisto voi hoitaa ilmoittamisen myös suoraan palkkaohjelmistosta rajapinnan kautta.

Pieni työnantaja ei yleensä ilmoita palkkoja käsin. Palkanlaskentaohjelma lähettää ilmoituksen tekniseen rajapintaan, joka käyttää Verohallinnon varmennetta. Varmenne pitää uusia ennen kuin se vanhenee. Verohallinto muistutti syyskuussa 2026, että varmenteiden uusiminen on ajankohtaista monelle organisaatiolle. Jos ilmoitukset jäävät yllättäen lähtemättä, tarkista ensin varmenteen voimassaolo. Varmenteen tilaaminen on käyty läpi artikkelissa tulorekisterin varmenne.

Mistä näen omat tulotietoni ja tulorekisteriotteen?

Kirjaudu asiointipalveluun, valitse rooli Asioi yksityishenkilönä ja avaa Omat tulotiedot. Näet sinulle maksetut palkat, eläkkeet ja etuudet, oletuksena kuluvalta vuodelta. Jos tarvitset vain yhden kalenterivuoden vuosisummat esimerkiksi vuokranantajalle tai pankille, tilaa tulorekisteriote. Palkkatiedot ovat tulorekisterissä vuodesta 2019 ja eläke- ja etuustiedot vuodesta 2021 alkaen.

Yksittäisestä palkkatietoilmoituksesta näet palkanmaksukauden ja maksupäivän, maksajan, maksetut suoritukset tulolajeittain (esimerkiksi palkka, luontoisedut ja päivärahat), ammattiluokan ja vakuutustiedot. Et näe teknisiä tietoja, kuten milloin ilmoitus annettiin tai onko sitä korjattu, eivätkä mitätöidyt ilmoitukset näy. Jos tieto on mielestäsi väärin, pyydä työnantajaa korjaamaan se. Tulorekisteri tai palkansaaja itse ei voi korjata tietoja. Korjattu tieto välitetään uudelleen esimerkiksi Verohallinnolle, ja se voi vaikuttaa siihen, milloin saat veronpalautuksen.

Kenelle tulorekisterin tiedot menevät?

Tietoja saavat vain ne viranomaiset ja muut tahot, joilla on siihen tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin perustuva oikeus, ja vain laissa määriteltyyn tarkoitukseen. Verohallinnon listassa käyttäjiä on 24 ryhmää. Pienen työnantajan kannalta tärkeimmät ovat nämä:

• Verohallinto: verotus, ennakonpidätysten ja työnantajan sairausvakuutusmaksun valvonta sekä esitäytetty veroilmoitus.
• Kela: etuudet. Sairaus-, vanhempain- ja kuntoutusraha lasketaan tulorekisterin 12 kuukauden tulotiedoista.
• Työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus: TyEL-maksut ja palkansaajan eläkekertymä.
• Työllisyysrahasto: työttömyysvakuutusmaksut ja aikuiskoulutusetuudet.
• Työttömyyskassat: ansiosidonnaisen päivärahan laskeminen.
• Tapaturmavakuutuskeskus ja vahinkovakuutusyhtiöt: työtapaturmavakuutus ja korvausten käsittely.
• Tilastokeskus: tilastot, jatkossa myös palkka-avoimuuden palkkaerotiedot.
• Muut: muun muassa hyvinvointialueet, kunnat, Ulosottolaitos, Maahanmuuttovirasto, poliisi, Tulli ja positiivinen luottotietorekisteri.

Lähteet: Verohallinto, Tiedon käyttäjät, ja Kela, Tulorekisteri (vero.fi/tulorekisteri ja kela.fi/tulorekisteri, tarkistettu 12.10.2026). Kelan mukaan se ei enää pyydä palkkatositteita työmarkkinatuen, yleisen asumistuen, peruspäivärahan ja toimeentulotuen hakemuksiin, koska palkat näkyvät tulorekisteristä. Kela toivoo, että työnantaja ilmoittaa myös vapaaehtoiset palvelussuhde- ja poissaolotiedot, jottei työntekijän tarvitse toimittaa niitä erikseen. Tuloja, joita tulorekisterissä ei ole, kuten vuokra-, korko-, osinko- ja yritystuloja, Kela pyytää yhä hakijalta itseltään.

Mitä tulorekisteriin ilmoitetaan?

Tulorekisteriin ilmoitetaan kaikki maksetut ansiotulot, myös niiltä, jotka eivät ole työsuhteessa. Pienelle yritykselle tyypilliset erät (Verohallinto, tulorekisterin ohjeet työnantajille):

• Palkka, lomaraha ja bonukset: palkkatietoilmoituksella, myös osakkaan oma palkka.
• Luontoisedut (puhelin-, auto-, ravintoetu): palkkatietoilmoituksella edun verotusarvo kuukausittain, viimeistään seuraavan kuun 5. päivänä.
• Kilometrikorvaus ja päivärahat: palkkatietoilmoituksella, vaikka verovapaista korvauksista ei pidätetä veroa.
• Kuittia vastaan maksetut matka- ja majoituskulut: ei ilmoiteta, ne on rajattu ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.
• Osingot ja YEL-yrittäjän työtulo: ei ilmoiteta. Osingot ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella, YEL hoituu eläkeyhtiön kautta.
• Työkorvaus henkilölle, joka ei ole ennakkoperintärekisterissä: palkkatietoilmoituksella, ja työkorvauksesta tehdään ennakonpidätys.
• Ennakonpidätys ja päivärahamaksu: palkkatietoilmoituksella, maksetaan OmaVerossa erikseen.
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu: erillisilmoituksella kerran kuussa kaikista palkoista yhteensä.

Osingot ilmoitetaan Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella, ja yrittäjän omat YEL-maksut eläkeyhtiö hoitaa suoraan. Jos maksat kilometrikorvauksia tai päivärahoja, perusteet ovat artikkeleissa kilometrikorvaus, päiväraha 2026 ja verovapaat matkakustannusten korvaukset 2026. Luontoisetujen verotusarvot ovat artikkelissa luontoisedut.

Tulorekisterin tulolajit, koodisto ja ammattiluokka

Jokainen ilmoitettava erä merkitään tulolajilla, joka kertoo, mistä maksusta on kyse: esimerkiksi aikapalkka, lomaraha, puhelinetu, työkorvaus tai verovapaa kilometrikorvaus. Tulolajit, vakuutuspoikkeukset ja muut tunnisteet ovat Verohallinnon julkaisemassa tulorekisterin koodistossa. Palkansaajalle ilmoitetaan myös ammattiluokka Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaan. Palkanlaskentaohjelma valitsee koodit, kun palkkalaji on kerran määritelty oikein, joten tarkista ne ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Ammattiluokan valinnasta kerrotaan artikkelissa tulorekisteri ammattiluokka.

Työkorvaus eroaa palkasta siinä, että sitä maksetaan työstä ilman työsuhdetta, esimerkiksi keikkaluontoisesta toimeksiannosta henkilölle, joka ei ole ennakkoperintärekisterissä. Työkorvauksesta ei makseta työnantajan sosiaaliturvamaksuja, mutta siitä toimitetaan ennakonpidätys ja se ilmoitetaan tulorekisteriin omalla tulolajillaan.

Mitä yksi palkkatietoilmoitus sisältää?

Ilmoitus tehdään palkansaajakohtaisesti ja maksupäiväkohtaisesti. Siinä ovat maksajan ja palkansaajan tunnistetiedot, maksupäivä, tulolajit summineen, ennakonpidätys ja päivärahamaksu sekä vakuutustiedot eli se, mihin eläkelaitokseen TyEL-maksu menee ja kuka on tapaturmavakuuttaja. Mukana on myös ansaintajakso eli aika, jolta palkka on ansaittu. Kela ja työttömyyskassat käyttävät sitä etuuksien laskemiseen, joten täytä se, vaikka se ei aina ole pakollinen. Kaikki palkasta tehtävät vähennykset on koottu esimerkkeineen omaan artikkeliinsa.

Palkansaajalle voi joutua merkitsemään myös poikkeuksia. Esimerkiksi YEL:iin kuuluvan osakkaan palkasta ei makseta TyEL- eikä työttömyysvakuutusmaksua, ja se kerrotaan ilmoituksessa vakuutuspoikkeuksina. Jos poikkeukset puuttuvat, järjestelmä olettaa maksut tavalliseksi palkaksi, ja eläkeyhtiö voi lähettää laskun TyEL-maksuista, joita ei pitäisi olla. Palkansaaja voi tarkistaa ilmoitetut tietonsa asiointipalvelusta, ja moni tekee niin juuri etuutta hakiessaan.

Miten tulorekisteriin ilmoitetaan? Neljä tapaa

Tulorekisteriin ilmoitetaan palkkaohjelmasta teknisen rajapinnan kautta, asiointipalvelussa verkkolomakkeella tai xml-tiedostona, maksuttomassa Palkka.fi-palvelussa tai erityisestä syystä paperilomakkeella. Verohallinnon mukaan rajapinta on helpoin, jos maksat palkkoja usein tai monelle. Ilmoittamiselle ei ole euromääräistä alarajaa eikä ikärajaa, joten myös pieni palkkio ja alaikäisen kesätyöntekijän palkka ilmoitetaan.

• Palkkaohjelma ja tekninen rajapinta sopii säännölliseen palkanmaksuun, useammalle palkansaajalle ja tilitoimistolle. Tarvitset ohjelman, joka tukee tulorekisteriä, ja organisaation varmenteen. Ilmoitus ja korjaukset lähtevät suoraan ohjelmasta, mutta varmenne pitää uusia ajoissa.
• Asiointipalvelun verkkolomake sopii yksittäiseen palkkaan tai korjaukseen. Tarvitset pankkitunnukset ja toimielinroolin tai Suomi.fi-valtuuden. Ilmoitukset tehdään käsin yksi kerrallaan.
• Asiointipalvelun latauspalvelu sopii, jos ohjelmallasi ei ole rajapintaa. Ohjelmasta tuotettu xml-tiedosto ladataan palveluun käsin.
• Palkka.fi sopii 1–2 palkansaajalle ja kotitaloudelle. Se on maksuton ja lähettää ilmoitukset automaattisesti, mutta työkorvauksia ei voi maksaa Palkka.fi:ssä.
• Paperilomake vain erityisestä syystä, esimerkiksi kuolinpesälle. Määräaika on 8 päivää, eikä palkka-avoimuuden tietoja tai etuustietoja voi ilmoittaa paperilla.

Lähde: Verohallinto, Asioi sähköisesti ja Kotitalous työnantajana (vero.fi/tulorekisteri, tarkistettu 13.10.2026). Rajapintaa varten organisaatio hakee Verohallinnon varmennepalvelusta oman varmenteen kullekin käyttötarkoitukselle: palkkatietojen ilmoittamiseen, etuustietojen ilmoittamiseen ja tietojen käyttämiseen on kullekin oma. Yleensä ohjelmistotoimittaja tai tilitoimisto hoitaa varmenteen, mutta sovi työnjako kirjallisesti, jotta tiedät, kuka sen uusii.

Milloin tulorekisteri-ilmoitus pitää tehdä?

Palkkatietoilmoituksen määräaika on viisi kalenteripäivää maksupäivästä. Kalenteripäiviin lasketaan myös viikonloput ja pyhät, mutta jos viides päivä osuu lauantaille, sunnuntaille tai pyhäpäivälle, ilmoituksen voi antaa seuraavana arkipäivänä. Paperilla ilmoittava saa kahdeksan päivää, mutta paperilomaketta saa käyttää vain erityisestä syystä. Ilmoituksen voi antaa etukäteen jopa 45 päivää ennen maksupäivää, mikä on kätevää, jos palkka on joka kuukausi sama.

Ratkaisee maksupäivä eli päivä, jona palkka on työntekijän käytettävissä, ei se, miltä ajalta palkka on ansaittu. Yrityksen verokauden pituus ei muuta määräaikaa. Poikkeuksia on muutama: luontoisetu ilmoitetaan kuukausittain viimeistään etua seuraavan kuun 5. päivänä, palkkaennakko samassa määräajassa kuin saman kuun myöhempi palkka ja satunnainen kotitaloustyönantaja kerran kuussa.

Mikä on työnantajan erillisilmoitus?

Työnantajan erillisilmoitus on kuukausittainen yhteenveto tiedoista, joita ei voi kohdistaa yksittäiselle palkansaajalle. Tärkein niistä on työnantajan sairausvakuutusmaksu, joka on vuonna 2026 1,91 prosenttia palkkasummasta. Samalta kuukaudelta annetaan vain yksi erillisilmoitus, johon kootaan kaikkien saman kuun palkanmaksupäivien tiedot. Sen voi antaa kuukauden etukäteen. Verohallinto laskee ilmoituksista, paljonko sinun pitää maksaa, ja vertaa sitä siihen, mitä olet maksanut OmaVerossa.

Pienen yrityksen tyypillinen virhe on unohtaa erillisilmoitus kuukautena, jona palkkaa ei makseta. Jos työnantajarekisteröinti on voimassa, Verohallinto odottaa tietoa joka kuukaudelta. Silloin annetaan Ei palkanmaksua -tieto, jonka voi ilmoittaa jopa kuudelta kuukaudelta etukäteen. Satunnainen työnantaja, joka ei kuulu työnantajarekisteriin, antaa erillisilmoituksen vain kuukausilta, joina se maksaa palkkaa. Kun säännöllinen palkanmaksu loppuu pysyvästi, ilmoita siitä Verohallinnolle, jotta yritys poistetaan työnantajarekisteristä eikä erillisilmoituksia enää odoteta.

Vero ja tulorekisteri: miten ilmoitukset näkyvät OmaVerossa?

Tulorekisteri ja OmaVero ovat molemmat Verohallinnon palveluita, mutta ne näyttävät eri asioita. Tulorekisteriin ilmoitat jokaisen palkan erikseen. Verohallinto laskee ilmoitukset yhteen ja muodostaa niistä verokauden tiedot verokautta seuraavan kuun 6. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä, ja tiedot näkyvät OmaVerossa seuraavana arkipäivänä. OmaVerossa et siis näe yksittäisiä palkkatietoilmoituksia vaan kuukauden ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteensä.

• Yksittäinen palkkatietoilmoitus näkyy tulorekisterin asiointipalvelussa heti ilmoituksen jälkeen.
• Kuukauden ennakonpidätykset ja sava-maksu näkyvät OmaVerossa tilillä Työnantajan palkkatiedot verokautta seuraavan kuun 6. päivän jälkeisenä arkipäivänä.
• Yhteisölle maksettujen työkorvausten pidätykset näkyvät samassa aikataulussa OmaVeron tilillä Ennakonpidätys työ- ja käyttökorvauksesta yhteisölle.
• Korjatut ilmoitukset näkyvät OmaVerossa muutaman työpäivän viiveellä.
• Yrityksen saamat tulot vuodelta saat tulorekisteriotteena (pdf) noin 10 minuutissa tilauksesta.

Lähde: Verohallinto, Miten tulorekisterin tiedot näkyvät OmaVerossa? (päivitetty 22.1.2025) ja Tulorekisteriote (vero.fi, tarkistettu 12.10.2026).

Maksa ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksu ilmoitustesi mukaisina, vaikka summat eivät vielä maksupäivänä näkyisi OmaVerossa. Verohallinnon mukaan liian pieneksi jäänyt maksu kerryttää viivästyskorkoa. Jos ilmoittamasi summa ja OmaVeron summa eroavat, syy on usein se, että yhteisölle maksettujen työkorvausten pidätykset näkyvät eri tilillä kuin palkat.

Voiko tulorekisteriin ilmoittaa paperilla?

Yritys voi ilmoittaa paperilla vain poikkeustilanteessa, kun sähköinen ilmoittaminen ei ole mahdollista. Paperilla ilmoittavat lähinnä kotitaloudet, edunvalvojat ja kuolinpesät. Paperisen palkkatietoilmoituksen määräaika on 8 päivää maksupäivästä, ja lomakkeen on oltava perillä määräpäivänä. Puutteellinen lomake hylätään eikä sitä tallenneta. Pienelle työnantajalle helpompi tapa on maksuton Palkka.fi, joka lähettää ilmoitukset tulorekisteriin itse.

Miten virheellinen tulorekisteri-ilmoitus korjataan?

Verohallinnon ohjeen mukaan virhe korjataan heti, kun se huomataan. Korjaus tehdään korvaavalla ilmoituksella, jossa ovat kaikki alkuperäisen ilmoituksen tiedot oikeina, tai mitätöimällä virheellinen ilmoitus ja antamalla uusi. Pelkkää erotusta ei ilmoiteta. Palkanlaskentaohjelmassa alkuperäinen palkkalaskelma yleensä avataan, korjataan ja lähetetään uudelleen.

Aikarajalla on merkitystä. Jos alkuperäinen ilmoitus annettiin ajallaan, sen voi korjata 45 päivän kuluessa määräajasta ilman myöhästymismaksua. Yli 45 päivää määräajan jälkeen tehdystä korjauksesta voidaan määrätä 1 prosentin myöhästymismaksu, mutta vain jos ilmoitettu summa korjauksen vuoksi kasvaa. Jos tieto jää kokonaan ilmoittamatta tai on puutteellinen, seuraamus voi olla myös veronkorotus tai laiminlyöntimaksu.

Korjaustapa tilanteen mukaan (Verohallinto, Tietojen korjaaminen, vero.fi/tulorekisteri, sivu päivitetty 24.6.2026, tarkistettu 12.10.2026):

• Näppäilyvirhe summassa tai väärä tulolaji: korvaava ilmoitus, jossa kaikki tiedot ovat oikein.
• Unohtunut pakollinen tieto, luontoisetu tai matkakorvaus: korvaava ilmoitus samalle maksupäivälle.
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu väärin: korvaava erillisilmoitus.
• Väärä henkilötunnus tai Y-tunnus: mitätöinti ja uusi ilmoitus.
• Väärä maksupäivä tai vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: mitätöinti ja uusi ilmoitus oikealla tiedolla.
• Sama ilmoitus tallentunut kahdesti: ylimääräisen mitätöinti.
• Palkkaa maksettu liian vähän ja maksat lisää: ei korjausta, vaan uusi ilmoitus lisämaksun päivälle.
• Väärä vakuutustieto, esimerkiksi YEL-osakkaan TyEL-maksu: korjaa, ettei eläkeyhtiö laskuta turhaan.
• Tarkista korjauksen jälkeen OmaVerosta, että maksettava summa vastaa maksettua.

Korjauskertoja ei ole rajoitettu, ja korjauksen voi tehdä missä kanavassa tahansa. Esimerkiksi palkkaohjelmasta rajapinnan kautta lähetetyn ilmoituksen voi korjata asiointipalvelussa. Tietoja voi korjata niin kauan kuin niitä säilytetään, eli 10 vuotta tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta. Jos korjaus muuttaa työnantajan sairausvakuutusmaksua, korjaa myös saman kuun erillisilmoitus.

Myöhästymismaksu tulorekisterissä

Viiden päivän määräaika on laissa, mutta myöhästymismaksu määrätään vasta, jos tiedot ilmoitetaan maksupäivää seuraavan kalenterikuukauden 8. päivän jälkeen. Myöhästymispäivät lasketaan tästä 8. päivästä alkaen. Maksu on 3 euroa päivässä, ja se lasketaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisestä myöhästyneestä ilmoituksesta (palkkatietoilmoitus tai erillisilmoitus), enintään 45 päivältä eli enintään 135 euroa.

Jos ilmoitus on yli 45 päivää myöhässä, maksuun lisätään 1 prosentti myöhässä ilmoitetusta veronalaisesta suorituksesta tai eläkkeen perusteena olevasta ansiotulosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Kuukausittainen enimmäismäärä on 15 135 euroa, ja se täyttyy, kun kuukaudelta ilmoitetaan yli 45 päivää myöhässä 1,5 miljoonaa euroa. Palkkatietoilmoituksista ja erillisilmoituksesta ei määrätä erillisiä maksuja, vaan ne ovat yksi kokonaisuus. Yksityishenkilölle maksua ei määrätä, ellei kyse ole elinkeinotoiminnasta. Jos ilmoitus on jo myöhässä, toimintaohje ja Verohallinnon esimerkit ovat oppaassa tulorekisteri-ilmoitus myöhässä.

Summat ovat pieniä verrattuna siihen, mitä myöhästyminen aiheuttaa työntekijälle. Kelan etuus tai työttömyyskassan päiväraha voi viivästyä, koska tieto puuttuu. Myöhästynyt ilmoitus tarkoittaa usein myös, että ennakonpidätys on maksettu myöhässä, ja siitä Verohallinto perii viivästyskoron. Jos maksut jäävät kokonaan hoitamatta, verovelka voi päätyä julkiseen verovelkarekisteriin, ja vakavat laiminlyönnit voivat johtaa poistoon ennakkoperintärekisteristä.

Pitääkö kotitalouden ilmoittaa tulorekisteriin?

Pitää, jos kotitalous maksaa palkkaa työsopimuksella tai ostaa palvelun yritykseltä tai henkilöltä, joka ei ole ennakkoperintärekisterissä. Verohallinnon mukaan ilmoittamiselle ei ole euromääräistä alarajaa eikä ikärajaa, joten myös pienet summat ja alaikäiselle maksetut palkat ilmoitetaan. Satunnainen kotitaloustyönantaja ilmoittaa palkat kerran kuussa, viimeistään maksua seuraavan kuukauden 5. päivänä.

Kotitaloudella tarkoitetaan yksityishenkilöä tai kuolinpesää. Helpoin tapa on maksuton Palkka.fi, joka laskee palkan ja lähettää ilmoitukset tulorekisteriin. Työkorvausta henkilölle, joka ei ole ennakkoperintärekisterissä, ei voi maksaa Palkka.fi:ssä, vaan se ilmoitetaan asiointipalvelussa. Aiemmat ilmoituksesi näet asiointipalvelussa roolilla Asioi yksityishenkilönä kohdasta Annetut ilmoitukset. Ennakkoperintärekisterissä olevalta yritykseltä ostettu siivous tai remontti ei vaadi kotitaloudelta ilmoitusta, vaan kotitalousvähennys haetaan omassa verotuksessa. Työkorvauksen ilmoittamisesta lisää artikkelissa työkorvaus tulorekisteriin.

Mitä palkka-avoimuus muuttaa tulorekisterissä?

Palkka-avoimuus tuo tulorekisteriin uusia pakollisia tietoja vuodesta 2027 alkaen, mutta vain työnantajille, joilla on säännöllisesti vähintään 100 työntekijää. Alle 100 työntekijän yritykselle ilmoittaminen on vapaaehtoista. Verohallinnon mukaan laki on eduskunnan käsittelyssä (HE 129/2026), joten aikataulu voi vielä tarkentua. Direktiivin muut velvoitteet on koottu sivulle palkka-avoimuusdirektiivi.

Ilmoitusvelvollinen työnantaja erittelee rahapalkat tulolajeittain ja ilmoittaa jokaisesta työntekijästä palvelussuhteen tyypin, säännöllisen viikkotyöajan ja osa-aikaisuuden prosentin. Pienelle yritykselle muutos ei tuo velvoitteita. Verohallinto suosittelee silti ilmoittamaan tiedot mahdollisimman kattavasti, koska silloin tiedon käyttäjät eivät pyydä niitä erikseen.

Miten tulorekisteri hoituu pienessä yrityksessä ilman stressiä?

Jos palkansaajia on yksi tai kaksi, ilmaisella Palkka.fi-palvelulla ilmoitukset lähtevät tulorekisteriin suoraan palkanmaksun yhteydessä. Kun palkansaajia, luontoisetuja tai vaihtuvia lisiä on enemmän, palkanlaskentaohjelma tai ulkoinen palkanlaskija säästää aikaa. Vaihtoehtojen kustannukset on verrattu artikkelissa palkanlaskennan ulkoistaminen.

Selkeintä on, että palkanlaskenta ja ilmoitus ovat sama toimenpide: kun palkka hyväksytään, ilmoitus lähtee samalla. Tavallisessa tilitoimistossa ongelma on usein aikataulu. Palkka-aineisto lähetetään sähköpostilla, kirjanpitäjä käsittelee sen muutaman päivän päästä, ja viiden päivän raja on jo lähellä. Kysymykset esimerkiksi lomarahasta tai luontoisedusta laskutetaan erikseen, joten niitä jätetään kysymättä.

Taukossa palkanlaskenta maksaa 19 €/palkansaaja/kk, ja tulorekisteri-ilmoitukset kuuluvat siihen. Voit kysyä kirjanpitäjältä lomarahasta, luontoisedusta tai YEL-osakkaan vakuutustiedoista ilman erillistä laskua. Kirjanpidon ja palkanlaskennan hinnat ovat sivulla palkanlaskennan hinta. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta kerrotaan artikkelissa ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, oman palkan maksamisesta artikkelissa palkka omasta osakeyhtiöstä ja kuukauden eräpäivistä yrittäjän verokalenterissa. Jos nykyinen palkanlaskentasi myöhästelee tai neuvonta laskutetaan erikseen, kilpailuta nykyinen tilitoimisto tai katso oma hintasi.

Kirjoittaja

Pekka Saarinen

Tauko kirjanpito

Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.