Yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin:Mitä se tarkoittaa laskulle, miksi rekisteröinti puuttuu ja miten ennakkoperintärekisteriin pääsee

Kun yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksen maksajan on pidätettävä laskusta ennakonpidätys: yhteisöltä 13 % ja henkilöltä verokortin mukaan tai 60 %. Ennakkoperintärekisteri on Verohallinnon rekisteri yrittäjistä, jotka maksavat tuloveronsa itse ennakkoverona. Rekisteriin kuuluvalle asiakas maksaa työstä tai palvelusta koko laskun. Ennakkoperintärekisteriin ilmoittaudutaan maksutta YTJ:ssä. Ennakkoperinnän säännöt tulevat ennakkoperintälaista.

Mitä ennakkoperintärekisteri tekee

Suomessa verot kerätään pääosin ennakkoon. Palkansaajalta työnantaja pidättää veron palkasta, ja yrittäjä maksaa veron itse ennakkoverona. Ennakkoperintärekisteri kertoo maksajalle, kumpaa mallia sovelletaan. Jos työn tekijä on rekisterissä, maksaja maksaa laskun kokonaan ja tekijä hoitaa veronsa itse. Jos tekijä ei ole rekisterissä, maksajan pitää pidättää laskusta ennakonpidätys ja tilittää se Verohallinnolle, aivan kuin palkasta.

Rekisteri koskee työkorvauksia eli työn, palvelun ja käyttöoikeuden myyntiä. Tavaran myyntiin se ei vaikuta: rautakauppa saa maksun bruttona riippumatta rekisteristä. Konsultti, siivooja, rakentaja, kouluttaja, koodari ja valokuvaaja taas myyvät työtä, ja heille rekisteri ratkaisee, tuleeko lasku maksetuksi kokonaan. Kevytyrittäjän tilanteesta kerrotaan artikkelissa kevytyrittäjä ja ennakkoperintärekisteri.

Mitä tarkoittaa, jos yritys ei ole ennakkoperintärekisterissä?

Yritys ei silloin maksa tuloverojaan itse ennakkoverona, joten työkorvauksen maksaja hoitaa veron sen puolesta. Syy voi olla harmiton: yritys on vasta perustettu eikä ole hakenut rekisteriin, tai se myy vain tavaroita. Syy voi olla myös laiminlyönti, jonka vuoksi Verohallinto on poistanut merkinnän. Maksajana sinun ei tarvitse selvittää syytä. Riittää, että pidätät ennakonpidätyksen ja ilmoitat sen tulorekisteriin. Ilmoittamisen vaiheet löydät artikkelista työkorvaus tulorekisteriin.

Miksi yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin?

Yleisin syy on, ettei yritys ole hakenut rekisteriin. Merkintä ei synny itsestään, vaan se pitää rastittaa perustamisilmoituksessa tai YTJ:n muutosilmoituksessa. Verohallinto voi myös jättää hakijan merkitsemättä tai poistaa jo merkityn. Verohallinnon ohjeen mukaan ennakkoperintälain 26 §:n perusteella syitä ovat:

• Ei hakemusta. Yritys ei ole ilmoittautunut rekisteriin. Korjaus on maksuton YTJ:n muutosilmoitus.
• Olennaiset laiminlyönnit: verot maksamatta ilman maksujärjestelyä, ilmoitukset antamatta tai kirjanpito laiminlyöty. Kertaluonteinen ja vähäinen laiminlyönti ei riitä.
• Johtohenkilön aiemmat laiminlyönnit. Uusi yhtiö voidaan jättää merkitsemättä, jos sitä johtavan henkilön tai hänen aiemmin johtamiensa yritysten laiminlyöntien perusteella voidaan olettaa, että velvollisuudet laiminlyödään.
• Liiketoimintakielto. Hakija tai yhteisön johtohenkilö on määrätty liiketoimintakieltoon.
• Toiminnan jatkaminen uudella yhtiöllä. Rekisteristä poistettu jatkaa samaa toimintaa uudella yhtiöllä tai toiminimellä, myös toisen henkilön nimissä.
• Myytäväksi perustettu osakeyhtiö. Valmisyhtiö merkitään vasta, kun uusi hallitus aloittaa liiketoiminnan.
• Vain palkkaa tai urheilijan palkkiota. Rekisteriä ei tarvita, koska tulosta pidätetään vero joka tapauksessa.
• Toiminta on päättynyt tai on harrastus. Rekisteristä poistetaan, kun elinkeinotoimintaa ei enää ole.

Lähde: Verohallinto, Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan (päivitetty 18.3.2026), luvut 3 ja 4.

Ennen kielteistä päätöstä Verohallinto lähettää hakijalle kirjeen, jossa kerrotaan rekisteröinnin estävät syyt. Hakija voi korjata laiminlyönnit tai antaa selvityksen määräajassa. Selvitykseksi käy esimerkiksi tieto siitä, että verovelat on hyväksytty maksujärjestelyyn. Päätökseen voi hakea oikaisua verotuksen oikaisulautakunnalta 60 päivän kuluessa.

Voiko yritys toimia, vaikka se ei kuulu ennakkoperintärekisteriin?

Voi. Verohallinnon mukaan merkitsemättä jättäminen ei estä toiminnan aloittamista. Yritys saa laskuttaa ja myydä normaalisti, mutta maksajat pidättävät työ- ja käyttökorvauksista ennakonpidätyksen, ja pidätykset hyvitetään yrityksen omassa verotuksessa. Kun yritys hoitaa ilmoitukset, verot ja kirjanpidon moitteetta jonkin aikaa, se voi yleensä osoittaa, ettei laiminlyöntejä ole odotettavissa, ja hakea rekisteriin uudelleen.

Käytännössä palvelujen myynti on rekisterin ulkopuolella vaikeaa. Yritysasiakkaat joutuvat tekemään pidätyksen ja tulorekisteri-ilmoituksen, ja kotitalousasiakas menettää kotitalousvähennyksen. Tavaroiden myyntiin rekisteri ei vaikuta. Näin pääset eteenpäin:

1. Tarkista syy OmaVerosta tai Verohallinnon kirjeestä: onko rekisteröinti evätty vai jäikö se hakematta.
2. Korjaa laiminlyönnit. Anna puuttuvat ilmoitukset ja maksa verot tai hae maksujärjestelyä.
3. Hae rekisteriin tekemällä YTJ:n muutosilmoitus. Se on maksuton.
4. Kerro asiakkaille. Kun merkintä näkyy YTJ:ssä, asiakkaat voivat maksaa laskut kokonaan.

Miksi asiakkaasi tarkistaa rekisterin

Yritysasiakkaalle rekisteriin kuulumaton toimittaja on hallinnollinen taakka: pidätys pitää laskea, ilmoittaa tulorekisteriin ja tilittää. Moni yritys on tehnyt säännön, ettei se tilaa rekisteriin kuulumattomilta. Isot yritykset ja julkinen sektori tarkistavat rekisterin automaattisesti ennen laskun maksua, ja rekisteristä puuttuminen pysäyttää maksun.

Kuluttaja-asiakkaalle rekisteri ratkaisee kotitalousvähennyksen. Remontti, siivous, hoiva tai muu kotona tehty työ oikeuttaa vähennykseen vain, jos työn tekijä kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Vuosina 2026 ja 2027 vähennys on 40 % työn osuudesta ja enintään 2 100 euroa vuodessa. Jos remonttiyrittäjä ei ole rekisterissä, hänen kotitalousasiakkaansa menettää tämän vähennyksen, ja rekisterissä oleva kilpailija on asiakkaalle selvästi halvempi.

Ennakkoperintärekisterin tarkistus: miten tarkistat yrityksen YTJ:ssä?

Ennakkoperintärekisteri tarkistetaan YTJ:n yritys- ja yhteisöhaussa osoitteessa ytj.fi. Haku on maksuton eikä vaadi kirjautumista. Yrityksen voi hakea nimellä, Y-tunnuksella tai LEI-tunnuksella. Hakutuloksesta näet, onko yritys ennakkoperintärekisterissä, ALV-rekisterissä ja työnantajarekisterissä ja mistä päivästä alkaen.

Tarkista tilanne maksupäivän mukaan, koska merkintä voi muuttua laskun ja maksun välillä. Jos tarvitset todisteen tilaajavastuuta tai tarjousta varten, voit tulostaa YTJ:n hakutuloksen. Omasta yrityksestäsi saat verovelkatodistuksen ja rekisteriotteet OmaVerosta. YTJ:n pelisääntöjen mukaan hakuja ei saa tehdä ohjelmallisesti, ja samasta IP-osoitteesta voi tehdä vain rajoitetun määrän hakuja vuorokaudessa. Isot tietomäärät haetaan YTJ:n avoimen datan rajapinnasta. Todistuksen eri muodot on koottu artikkeliin ennakkoperintärekisteri todistus.

Mikä on YTJ?

YTJ eli yritys- ja yhteisötietojärjestelmä on Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhteinen palvelu. Sen kautta yritys ilmoittaa perustamisen, muutokset ja lopettamisen kerralla molemmille viranomaisille. YTJ:n tiedoista ja sen taustalla olevasta laista kerrotaan artikkelissa yritys- ja yhteisötietolaki. Kaupparekisterin ja YTJ:n erot löydät artikkelista YTJ ja kaupparekisteri.

YTJ:stä ei näe osakeyhtiön omistajia. Osakeyhtiölain mukaan osakasluettelo on pidettävä yhtiössä jokaisen nähtävänä, ja tosiasialliset edunsaajat ilmoitetaan kaupparekisteriin. Yrityksen osoite ja muut tiedot muutetaan YTJ:n muutosilmoituksella. Ennakkoperintä-, ALV- ja työnantajarekisterin muutokset voi tehdä myös OmaVerossa.

Merkintä näkyy YTJ:n julkisessa haussa heti, kun Verohallinto on merkinnyt yrityksen rekisteriin. Jos maksaja ja saaja ovat säännöllisessä toimeksiantosuhteessa, maksajan on Verohallinnon ohjeen mukaan tarkistettava rekisteritieto vähintään yleisinä tarkistuspäivinä 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12. Kirjaa työn ehdot toimeksiantosopimukseen, josta on maksuton pohja.

Kolme rekisteriä, jotka sekoitetaan

Y-tunnus, ALV-rekisteri ja ennakkoperintärekisteri ovat eri asioita, vaikka ne haetaan samalla lomakkeella. Y-tunnus on yrityksen tunniste, joka annetaan kaikille rekisteröidyille yrityksille. ALV-rekisteri kertoo, että yritys perii arvonlisäveroa myynnistään ja saa vähentää ostojensa veron. Siihen liitytään, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa, tai vapaaehtoisesti. Ennakkoperintärekisteri kertoo, että yritys hoitaa tuloveronsa itse.

Yritys voi kuulua ennakkoperintärekisteriin ilman ALV-rekisteriä, jos se on pieni palveluyritys rajan alla. Se voi myös kuulua ALV-rekisteriin ilman ennakkoperintärekisteriä, jos se on poistettu laiminlyöntien vuoksi. Asiakkaasi tarkistaa YTJ:stä molemmat, ja kirjanpitäjäsi pitää huolen, että molemmat ovat kunnossa. ALV-rajasta kerrotaan artikkelissa ALV-alaraja 20 000 euroa.

Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen

Rekisteröinti voidaan evätä, jos vastuuhenkilöllä on aiempia laiminlyöntejä toisessa yrityksessä. Silloin Verohallinto voi merkitä rekisteriin määräajaksi tai vaatia, että laiminlyönnit korjataan ensin. Hoida siis aiemman yrityksen verot kuntoon ennen uuden perustamista. Jos taustalla on myös maksuhäiriöitä, lue yrityksen perustaminen ilman luottotietoja.

Miksi rekisteristä poistetaan

Ennakkoperintärekisteri on luottamuksen osoitus: Verohallinto luottaa siihen, että hoidat verosi itse. Kun luottamus horjuu, merkintä poistetaan. Yleisimmät syyt ovat:

• Verovelat, joita ei ole maksettu eikä sovittu maksujärjestelyllä.
• Antamatta jääneet ilmoitukset: ALV-ilmoitukset, veroilmoitus tai tulorekisteri-ilmoitukset toistuvasti myöhässä tai kokonaan antamatta.
• Kirjanpidon laiminlyönti tai selvästi virheellinen kirjanpito.
• Vastuuhenkilön laiminlyönnit toisessa yrityksessä tai liiketoimintakielto.
• Toiminta on päättynyt, ei ole alkanut tai on harrastus eikä elinkeinotoimintaa.

Poisto ei tule yllättäen. Verohallinto ilmoittaa vireillä olevasta poistosta etukäteen, ja voit korjata laiminlyönnin tai antaa kirjallisen selvityksen. Jos tilanne ei korjaannu, rekisteröinti poistetaan ja poisto näkyy YTJ:ssä. Sen jälkeen jokainen rekisterin tarkistava yritysasiakas pysäyttää maksun tai pidättää siitä 13 prosenttia, ja kotitalousasiakkaat menettävät vähennyksen.

Ennakkoperintärekisteristä poisto omasta pyynnöstä

Voit pyytää poistoa itse OmaVerossa tai YTJ:n muutosilmoituksella, esimerkiksi kun lopetat toiminnan tai siirryt pelkkään palkkatyöhön. Toiminimeä lopettaessa poisto tehdään samalla lopettamisilmoituksella. Jos olet eri mieltä Verohallinnon poistopäätöksestä, voit hakea siihen oikaisua verotuksen oikaisulautakunnalta 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Miten rekisteriin palataan

Paluu edellyttää, että poiston syy on korjattu: verot on maksettu tai maksujärjestely tehty, ilmoitukset annettu ja kirjanpito ajan tasalla. Sen jälkeen haet uudelleen YTJ:n muutosilmoituksella, ja Verohallinto arvioi tilanteen. Määräaikaa ei ole, mutta uusi merkintä voidaan tehdä ehdollisena, ja toistuvat poistot vaikeuttavat paluuta. Käytännössä paluu vie viikkoja, ja sillä välin laskutus on vaikeaa.

Rekisterin säilyttäminen on siis tärkeämpää kuin sen saaminen. Se vaatii vain, että ilmoitukset lähtevät ajallaan ja verot maksetaan tai niistä sovitaan. Juuri tämä on se osa kirjanpitoa, jonka kirjanpitäjän pitäisi hoitaa ilman, että sinun tarvitsee muistaa. Jos kassa ei riitä, hae maksujärjestelyä ennen kuin vero on rästissä.

Rästitilanteen purkamisesta kerrotaan artikkelissa Kirjanpito rästissä ja aloittavan yrittäjän rekisteröinneistä artikkelissa Aloittavan yrittäjän kirjanpito. Ennakkoveron mitoituksesta löydät ohjeen artikkelista Ennakkovero. Oman hintasi näet laskurista, ja hinnastosta näet, mitä kirjanpitäjä maksaa yhtiömuodon mukaan.

Kirjoittaja

Iiro Purimäki

Tauko kirjanpito

Kirjoittaa Taukon blogiin yrityksen perustamisesta, yritysmuodon ja tilitoimiston valinnasta sekä yrittäjän arjesta.