Osinko
Englanniksi: dividend
Osinko on osakeyhtiön voitonjakoa osakkaille. Yhtiökokous päättää osingosta, ja listaamattoman yhtiön osinko verotetaan osakkaalla nettovarallisuuden perusteella osin pääomatulona ja osin ansiotulona.
Osakeyhtiön omistaja voi nostaa rahaa yhtiöstä palkkana, osinkona tai lainana. Osinko on usein edullisin, mutta sitä saa jakaa vain jakokelpoisesta omasta pääomasta, ja jaon jälkeenkin yhtiön on pystyttävä maksamaan velkansa. Päätöksen tekee yhtiökokous, yleensä vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Osinkoa voi jakaa myös useammassa erässä tai tilikauden aikana, jos yhtiökokous päättää siitä edellisen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella.
Listaamattoman yhtiön osingon verotus menee kolmeen osaan. Kun osinko on enintään 8 prosenttia osakkeiden osuudesta yhtiön nettovarallisuuteen, siitä 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon asti. Tämän ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Jos osinko ylittää 8 prosentin rajan, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa.
Osingosta ei makseta työeläkemaksuja eikä sairausvakuutuksen päivärahamaksua, ja se ei kerrytä eläkettä. Siksi pelkkä osinko ei ole aina paras ratkaisu: pieni palkka pitää sosiaaliturvan ja eläkkeen kunnossa. Osinkoja ei ilmoiteta tulorekisteriin, vaan yhtiö ilmoittaa ne Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.
Yleisin virhe on nostaa rahaa kesken vuoden ja kutsua sitä jälkikäteen osingoksi. Ilman yhtiökokouksen päätöstä nosto on osakaslaina tai pahimmillaan peitelty osinko. Hyvä järjestys on tilinpäätös ensin, sitten laskelma nettovarallisuudesta ja lopuksi pöytäkirja ja maksu. Silloin sekä summa että verotus ovat tiedossa ennen kuin raha lähtee tililtä.
Esimerkki
Laskennallinen esimerkki: yhtiön nettovarallisuus on 150 000 euroa, ja ainoa osakas nostaa osinkoa 12 000 euroa. Raja on 8 % × 150 000 = 12 000 euroa. Veronalaista pääomatuloa on 25 % × 12 000 = 3 000 euroa, ja vero 30 prosentilla on 900 euroa. Tehollinen vero on 7,5 prosenttia.