Kassavirta:Mitä se tarkoittaa, miten se lasketaan ja miten pienyritys pitää sen plussalla

Kassavirta on yrityksen tilille tuleva raha miinus tililtä lähtevä raha tietyllä jaksolla. Sen hallinta tarkoittaa, että tiedät etukäteen, paljonko rahaa tulee ja lähtee lähiviikkoina, ja varmistat, että se riittää. Pienyrityksessä se onnistuu kolmella keinolla: veron osuus siirretään jokaisesta maksusta erilliselle verotilille, puskuriin säästetään kolmen kuukauden kiinteät kulut, ja 90 päivän ennuste näyttää päivän, jolloin rahaa on vähiten. Maksuvalmiutta mitataan tunnusluvulla likviditeetti.

Mitä kassavirta tarkoittaa ja miten se lasketaan?

Kassavirta on tietyn ajan rahat sisään miinus rahat ulos. Jos kuukauden aikana asiakkaat maksoivat 12 000 euroa ja maksoit kuluja, veroja ja palkkoja 10 500 euroa, kassavirta oli +1 500 euroa. Positiivinen kassavirta kasvattaa tilin saldoa, negatiivinen pienentää sitä. Kassavirtaa ei voi lukea suoraan tuloslaskelmasta, koska tuloslaskelma kirjaa myynnin laskun päivänä ja hankinnan kuluksi vasta poistoina.

Tilinpäätöksessä kassavirta jaetaan kolmeen osaan. Kirjanpitolaissa tätä laskelmaa kutsutaan rahoituslaskelmaksi, ja se on pakollinen vain suuryritykselle. Pienyritykselle se on vapaaehtoinen, mutta sama jako auttaa näkemään, mistä raha tuli ja mihin se meni. Lisää termistä: kassavirtalaskelma.

Operatiivinen kassavirta on näistä tärkein, koska se kertoo, paljonko varsinainen toiminta tuotti rahaa ennen investointeja ja rahoitusta. Jos se on pitkään negatiivinen, yritys elää lainalla tai omistajan rahoilla, vaikka tuloslaskelma näyttäisi voittoa.

Positiivinen, negatiivinen ja vapaa kassavirta

Positiivinen kassavirta tarkoittaa, että jaksolla tuli rahaa enemmän kuin lähti, ja negatiivinen päinvastoin. Kumpikaan ei yksin kerro, onko yritys hyvässä kunnossa. Negatiivinen kassavirta voi johtua järkevästä investoinnista ja positiivinen uudesta lainasta, joten katso luku aina osittain.

• Operatiivinen +, investoinnit −: toiminta tuottaa rahaa ja sillä investoidaan. Tämä on tavallinen terve tilanne.
• Operatiivinen −, rahoitus +: toimintaa rahoitetaan lainalla tai omistajan rahalla. Selvitä, onko syy myyntisaamisissa, katteessa vai kuluissa.
• Operatiivinen +, rahoitus −: toiminnan rahalla lyhennetään lainaa tai jaetaan osinkoa. Varmista, että puskuri riittää.
• Kaikki osat −: rahavarat hupenevat joka suunnasta. Tee heti 90 päivän ennuste ja leikkaa menoja.

Vapaa kassavirta on operatiivinen kassavirta miinus investoinnit. Yllä olevan osakeyhtiön esimerkissä se on 39 000 − 12 000 = 27 000 €. Se kertoo, paljonko rahaa jää lainojen lyhentämiseen, osinkoihin ja puskuriin. Rahoittajat ja yrityskaupan ostajat katsovat usein juuri tätä lukua. Projektiluonteisessa työssä, kuten rakentamisessa, tee sama laskelma myös projekteittain, koska isossa urakassa kulut maksetaan usein kuukausia ennen kuin asiakas maksaa viimeisen erän.

Kassavirran kaava: suora ja epäsuora menetelmä

Kassavirran voi laskea kahdella tavalla, ja molemmat antavat saman lopputuloksen. Suora menetelmä laskee yhteen tilin todelliset maksut: asiakkailta saadut rahat miinus toimittajille, työntekijöille ja verottajalle maksetut rahat. Se on pienyrittäjälle helpoin, koska luvut näkyvät tiliotteelta. Epäsuora menetelmä lähtee tuloslaskelman tuloksesta ja oikaisee siitä erät, jotka eivät ole rahaa: poistot lisätään takaisin, ja myyntisaamisten, ostovelkojen ja varaston muutokset korjataan. Yllä olevan taulukon operatiivinen kassavirta on laskettu epäsuorasti.

Mikä on diskontattu kassavirta (DCF)?

Diskontattu kassavirta tarkoittaa tulevien kassavirtojen arvoa tämän päivän rahassa. Huomenna saatava euro on vähemmän arvoinen kuin tänään saatava, koska tämän päivän euron voi sijoittaa tai sillä voi maksaa velkaa. Tuleva kassavirta jaetaan siksi luvulla (1 + r)^t, jossa r on vaadittu tuotto ja t vuosien määrä. DCF-mallilla arvioidaan esimerkiksi yrityksen tai investoinnin arvoa.

Pienyrittäjän arjessa DCF:ää tarvitaan harvoin, lähinnä yrityskaupassa, isossa investoinnissa tai kun mietit, kannattaako ostaa vai liisata. Päivittäisessä kassavirran hallinnassa tärkeämpää on tietää, paljonko rahaa on oikeasti käytettävissä seuraavien 90 päivän aikana. Siihen palaan alempana.

Yrityksen kassavirta: mistä se muodostuu?

Yrityksen kassavirta muodostuu kaikista rahan liikkeistä yrityksen tileillä: asiakkaiden maksuista, ostoista, palkoista, veroista, investoinneista ja lainoista. Pienyrityksessä suurin osa kassavirrasta on liiketoiminnan rahaa, mutta yksittäinen koneinvestointi, lainan nosto tai yrittäjän oma nosto voi kääntää kuukauden kassavirran miinukselle tai plussalle tuloksesta riippumatta.

Siksi yrityksen kassavirtaa luetaan aina osissa. Liiketoiminnan kassavirran pitää olla pitkällä aikavälillä plussalla, investoinnit ja rahoitus voivat vaihdella. Miten kassavirtaa analysoidaan tunnusluvuilla, kuten myyntisaamisten kiertoajalla ja vapaalla kassavirralla, on artikkelissa kassavirta-analyysi. Eri kassavirtalaskelmien erot (rahoituslaskelma, kassabudjetti ja ennuste) on koottu sivulle kassavirtalaskelmat.

Onko rahoituslaskelma sama kuin kassavirtalaskelma?

Käytännössä kyllä. Rahoituslaskelma on kirjanpitolain ja tilinpäätöksen nimi kassavirtalaskelmalle, ja englanniksi molemmat ovat cash flow statement. Rahoituslaskelma näyttää tilikauden kassavirran jaettuna liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin, ja sen lopputulos on rahavarojen muutos tilikauden aikana. Arkikielessä kassavirtalaskelmalla tarkoitetaan usein myös tulevaisuuteen katsovaa kassabudjettia, joka on eri asia.

• Rahoituslaskelma katsoo mennyttä tilikautta ja kertoo, mistä raha tuli ja mihin se meni. Kirjanpitäjä laatii sen tilinpäätöksen yhteydessä, ja se on pakollinen vain suuryritykselle.
• Kassabudjetti eli kassavirtaennuste katsoo seuraavia viikkoja ja kuukausia ja kertoo, riittääkö raha. Sen laatii yrittäjä tai kirjanpitäjä tarpeen mukaan. Se ei ole koskaan pakollinen, mutta rahoittaja voi pyytää sitä.

Milloin rahoituslaskelma on pakollinen?

Rahoituslaskelma on kirjanpitolain mukaan pakollinen osa tilinpäätöstä vain suuryritykselle. Suuryritys on yritys, jolla kaksi kolmesta rajasta ylittyy sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella: taseen loppusumma 25 miljoonaa euroa, liikevaihto 50 miljoonaa euroa tai keskimäärin 250 työntekijää. Mikro- ja pienyrityksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma ja liitetiedot, joten rahoituslaskelma on niille vapaaehtoinen. Pankki tai muu rahoittaja voi silti pyytää sen tai kassabudjetin lainahakemuksen liitteeksi, kuten artikkelissa yrityksen rahoitus kerrotaan.

Miten tehdä helppo kassavirtalaskelma?

Taulukon voi tehdä Excelissä tai paperilla. Valmis rakenne kuukausisarakkeineen on budjetti- ja kassavirtapohjassa. Jos haluat laatia koko vuoden tulos- ja kassabudjetin, katso ohjeet artikkelista budjetti. Valmis malli rahavirtojen erittelyyn on artikkelissa kassavirtalaskelma pohja.

Miksi voitollinen yritys voi jäädä ilman rahaa?

Tulos ja kassa ovat eri asioita. Tulos syntyy, kun lähetät laskun. Kassa täyttyy, kun asiakas maksaa sen, usein 14 tai 30 päivää myöhemmin. Sillä välin maksat palkat, vuokran, ALV:n ja ennakkoveron. Nopea kasvu pahentaa tilannetta, koska myyt ja laskutat enemmän, mutta raha tulee myöhemmin ja kulut lähtevät heti. Tätä kutsutaan kasvun kassakriisiksi, ja se kaataa terveitä yrityksiä. Jos velkoja on jo kertynyt enemmän kuin kassasta voi maksaa, elinkelpoinen yritys voi hakea yrityssaneerausta.

Toinen yleinen syy on yksinkertaisempi. Tilillä on 15 000 euroa, ja se tuntuu paljolta. Siitä 4 000 on ALV:tä, joka tilitetään 12. päivä, 2 000 ennakkoveroa, 1 500 YEL ja 5 000 palkkoja kuun lopussa. Omaa rahaa on 2 500 euroa. Yrittäjä, joka katsoo vain saldoa, tekee 15 000 euron päätöksiä 2 500 euron rahoilla.

Kolmen tilin malli

Yksinkertaisin toimiva tapa hallita kassaa ei vaadi taulukoita. Se vaatii kolme tiliä ja yhden säännön.

Sääntö on, että siirrot tehdään heti maksun saapuessa eikä kuun lopussa. Tämä yksi tapa estää suurimman osan kassakriiseistä. Kun raha on siirretty, käyttötilin saldo on totta, ja päätökset voi tehdä sen perusteella. Jos siirto tuntuu vaikealta tehdä käsin, useimmissa pankeissa voi ajastaa toistuvan siirron. Tarkemmin artikkelissa Verojen varaaminen.

Puskurirahasto: paljonko yrittäjän kannattaa säästää?

Puskuri on rahaa, jolla yritys selviää yllätyksestä ilman lainaa, kun asiakas maksaa kuukauden myöhässä, iso laite hajoaa, kausi on heikko tai sairastut. Nyrkkisääntö on kolmen kuukauden kiinteät kulut verovarauksen lisäksi. Kiinteitä kuluja ovat ne, jotka juoksevat, vaikka myyntiä ei olisi: vuokra, ohjelmistot, vakuutukset, leasingit, YEL, palkat ja toiminimellä myös oma kuukausinostosi. Sama koskee lomakuukautta: tulot putoavat, mutta ALV, ennakkovero ja YEL erääntyvät kuten muulloinkin, kuten artikkelissa yrittäjän loma kerrotaan.

• Palveluyritys, jolla on tasainen laskutus eikä työntekijöitä: 2 tai 3 kk kiinteät kulut, koska sidottua rahaa on vähän ja kulut joustavat.
• Yritys, jolla on työntekijöitä: 3 kk kulut ja palkat sivukuluineen, koska palkat on maksettava, vaikka asiakas myöhästyy.
• Kausiluonteinen ala (häät, rakentaminen, matkailu): 6 kk kiinteät kulut, koska hiljainen kausi pitää rahoittaa sesongista.
• Yksi tai kaksi isoa asiakasta: 4:stä 6 kuukauden kiinteät kulut, koska yhden asiakkaan menetys pudottaa myynnin kerralla.
• Aloittava yrittäjä: ensin 1 kk, jota kasvatetaan, koska puskuri rakennetaan myynnistä vähitellen.

Nämä ovat suuntaa antavia nyrkkisääntöjä. Verovaraus (ALV, ennakkovero, YEL) ei kuulu puskuriin, koska se on jo valmiiksi muiden rahaa.

Puskuri pidetään erillisellä tilillä, josta raha saadaan käyttöön päivässä. Sitä ei käytetä hankintoihin eikä veroihin, vaan vain silloin, kun käyttötili ei muuten riitä pakollisiin menoihin. Kun puskuria käytetään, se täytetään samalla siirtoprosentilla uudelleen. Toiminimellä puskuri voi olla myös yksityistalouden puolella, koska yrityksen ja yrittäjän rahat ovat verotuksessa samaa, kunhan kirjanpito pysyy selvänä. Lue Omat ja yrityksen rahat.

Miten teet 90 päivän kassavirtaennusteen?

Kolmen tilin malli pitää sinut poissa ongelmista, ja ennuste kertoo etukäteen, milloin ongelma olisi tulossa. Ennusteen ei tarvitse olla monimutkainen. Se on aikajana seuraavista 90 päivästä, ja siihen merkitään kaikki tiedossa oleva raha sisään ja ulos. Valmis taulukko löytyy budjetti- ja kassavirtapohjasta.

• Sisään: avoimet myyntilaskut eräpäivittäin laskutuksesta, toistuva laskutus kuukausisopimuksista ja odotettu uusi myynti viime kuukausien tahdilla.
• Ulos: avoimet ostolaskut eräpäivittäin ja toistuvat kulut, kuten vuokra, ohjelmistot, leasing ja vakuutukset edellisten kuukausien perusteella.
• Ulos: palkat ja sivukulut palkkapäivinä palkanlaskennasta.
• Ulos: ALV 12. päivä, ennakkovero 23. päivä ja YEL kirjanpidosta.
• Ulos: tiedossa olevat hankinnat, jotka tiedät itse.

Kun nämä ovat samalla aikajanalla, näet ennusteen tärkeimmän tuotoksen eli alimman kohdan: päivän ja summan, jolloin rahaa on vähiten. Jos se on positiivinen ja puskuri riittää, kaikki on hyvin. Jos se on negatiivinen, tiedät sen viikkoja etukäteen ja voit tehdä jotain: laskuttaa aiemmin, siirtää hankintaa, sopia maksuajasta tai käyttää luottolimiittiä. Luottomuotojen kulut on vertailtu sivulla yritysluotto. Yllätys muuttuu päätökseksi. Esimerkki 60 päivän maksuajan vaikutuksesta alihankkijan kassaan on artikkelissa kirjanpito Porissa. Rahoitusvaihtoehdoista kerrotaan artikkeleissa yritys limiitti ja luotollinen yritystili, ja myyntisaamisten rahoituksesta sanastossa: factoring.

Kassavirran tunnusluvut: onko kassa kunnossa?

Kassavirran tilaa mitataan neljällä tunnusluvulla: myyntisaamisten kiertoajalla (montako päivää asiakkaat maksavat), ostovelkojen kiertoajalla (montako päivää sinä maksat), kassan riittävyydellä päivinä ja quick ratiolla. Ne lasketaan kirjanpidon luvuista muutamassa minuutissa, ja kuukausittain seurattuina ne näyttävät suunnan ennen kuin saldo kertoo sen.

• Myyntisaamisten kiertoaika = myyntisaamiset / liikevaihto × 365. Esimerkissä 30 000 / 240 000 × 365 = 46 päivää, eli asiakkaat maksavat keskimäärin 46 päivässä. 14 päivän maksuehdolla luvun pitäisi olla lähellä 14–20 päivää.
• Ostovelkojen kiertoaika = ostovelat / ostot × 365. Esimerkissä 8 000 / 96 000 × 365 = 30 päivää. Maksat toimittajille nopeammin kuin asiakkaat maksavat sinulle, ja ero rahoitetaan omasta kassasta.
• Kassan riittävyys = kassa / (kuukauden kiinteät kulut / 30). Esimerkissä 18 000 / (12 000 / 30) = 45 päivää, eli kassa riittää puolitoista kuukautta ilman yhtään saapuvaa maksua.
• Quick ratio = (kassa + myyntisaamiset) / lyhytaikaiset velat. Esimerkissä (18 000 + 30 000) / 40 000 = 1,2. Yli 1 on hyvä, 0,5–1 tyydyttävä ja alle 0,5 heikko.

Esimerkki on palveluyritys, jonka liikevaihto on 240 000 €/v, ostot 96 000 €/v ja kiinteät kulut 12 000 €/kk. Lyhytaikaisiin velkoihin kuuluvat ostovelat, ALV-velka, palkkavelat ja siirtovelat. Termit on selitetty sanastossa: quick ratio ja current ratio.

Esimerkin yrityksessä suurin vipu on myyntisaamisissa. Jos kiertoaika lyhenee 46 päivästä 30 päivään, myyntisaamisiin sitoutuu noin 10 500 euroa vähemmän (240 000 / 365 × 16 päivää), ja sama summa siirtyy pankkitilille pysyvästi. Se on enemmän kuin moni yrittäjä saisi säästettyä kuluista vuodessa. Tunnuslukujen laajempi esittely on artikkelissa tunnusluvut.

Viisi tapaa parantaa kassavirtaa ilman lisämyyntiä

1. Lyhennä maksuehtoa. 14 päivää on pienyritykselle tavallinen. Jos asiakas vaatii 30 tai 45 päivää, hinnoittele se. Yritysten välillä yli 30 päivän maksuajasta on sovittava nimenomaisesti. Lue Maksuehto.
2. Laskuta heti, kun työ on tehty. Jokainen päivä laskun lähettämisessä on päivä maksussa. Laskuta työmaalta puhelimella, älä kuun lopussa toimistolta.
3. Käytä ennakko- ja osalaskutusta. Projekteissa 30 tai 50 prosenttia aloitettaessa, loput valmistuessa. Kuukausilaskutus etukäteen jatkuvissa palveluissa.
4. Muistuta automaattisesti eräpäivän jälkeen. Ystävällinen muistutus muutaman päivän päästä eräpäivästä lyhentää maksuaikaa. Viivästyskorko on vuonna 2026 yritysten välillä 10,5 % ja kuluttajalle 9,5 %.
5. Neuvottele omat maksuehtosi pidemmiksi. Toimittajille 30 päivää, asiakkailta 14. Erotus on ilmaista rahoitusta.

Miksi kirjanpito yksin ei riitä kassavirran hallintaan

Kirjanpito kertoo, mitä tapahtui. Kassavirran hallinta vaatii tietoa siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Perinteinen tilitoimisto toimittaa kuukausiraportin, kun kuukauden tositteet on käsitelty, usein viikkoja kuukauden päättymisen jälkeen. Se on hyödyllinen verotukseen ja historiaan, mutta kassapäätökseen se on myöhässä. Jos nykyinen tilitoimistosi toimittaa luvut vasta viikkojen viiveellä, voit kilpailuttaa tilitoimiston ja vertailla, mitä samalla rahalla saa.

Siksi useimmat pienyrittäjät hallitsevat kassaa pankkitilin saldolla ja päässälaskulla. Se toimii, kunnes kasvu, iso hankinta tai myöhässä maksava asiakas rikkoo sen. Vaihtoehto on kirjanpito, joka on ajan tasalla tänään. Laskut kirjautuvat lähetettäessä, kuitit kuvattaessa, pankki päivittäin. Silloin avoimet laskut ja tulevat verot ovat tiedossa, ja ennusteen voi rakentaa niiden päälle muutamassa minuutissa.

Kun kysyt kirjanpitäjältä ennen isoa hankintaa tai palkkausta, vastaus kannattaa saada samana päivänä eikä kuukauden päästä. Taukossa voit kysyä kirjanpitäjältä aina, kun tarvitset, ja neuvonta kuuluu kuukausihintaan. Ennakkoverojen mitoituksesta kerrotaan artikkelissa Ennakkovero yrittäjälle, ja siitä, mistä kirjanpidon kulut koostuvat, artikkelissa mistä kirjanpidon hinta muodostuu.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.