Budjetti:Mitä budjetti tarkoittaa, miten se tehdään ja yrityksen budjetti esimerkki 2026

Budjetti tarkoittaa etukäteen tehtyä suunnitelmaa tulevan kauden tuloista ja menoista. Yrityksen budjetti tehdään neljästä luvusta: kiinteät kulut vuodessa, muuttuvat kulut prosentteina myynnistä, oma palkka ja YEL sekä verot. Niistä lasketaan kriittinen myynti = (kiinteät kulut + oma palkka + YEL) ÷ (1 − muuttuvien kulujen osuus). Jaa luku kahdellatoista, niin saat kuukauden myyntitavoitteen. Vertaa toteumaa budjettiin neljännesvuosittain.

Mitä budjetti tarkoittaa?

Budjetti on suunnitelma tulevan kauden tuloista ja menoista. Suomeksi sama asia on talousarvio. Valtio, kunnat ja yhdistykset puhuvat talousarviosta, yritykset ja kotitaloudet yleensä budjetista. Jos tulot ovat budjetissa suuremmat kuin menot, budjetti on ylijäämäinen. Jos menot ovat suuremmat, se on alijäämäinen, ja erotus katetaan säästöillä tai lainalla. Lyhyt määritelmä on myös sanastossa: budjetti.

• Yrityksen budjetin laatii yrittäjä tai johto, usein kirjanpitäjän kanssa. Se kertoo, paljonko pitää myydä, jotta kulut, palkat ja verot katetaan.
• Henkilökohtaisen budjetin tekee kotitalous itse. Se kertoo, paljonko rahaa jää kuukaudessa menojen jälkeen.
• Kunnan talousarvion hyväksyy valtuusto. Siinä ovat palveluihin käytettävät rahat ja verotulot.
• Valtion talousarvion esittää hallitus ja hyväksyy eduskunta. Siinä ovat valtion tulot, menot ja lainanotto.

Periaate on kaikissa sama: tulot ja menot arvioidaan etukäteen ja toteumaa verrataan jälkikäteen. Yrityksen budjetissa on kolme osaa: myyntiarvio, kuluarvio ja niiden erotus eli tavoitetulos. Laki ei vaadi pienyritykseltä budjettia, mutta pankki tai rahoittaja pyytää sitä usein lainahakemuksen liitteeksi. Starttirahaa haettaessa kannattavuuslaskelma on käytännössä budjetti.

Onko budjetti sama kuin talousarvio?

On. Talousarvio on budjetin suomenkielinen nimi, ja molemmat tarkoittavat suunnitelmaa tulevan kauden tuloista ja menoista. Valtio ja kunnat käyttävät virallisesti sanaa talousarvio, mutta puhekielessä puhutaan valtion budjetista. Yrityksissä sanotaan lähes aina budjetti, ja budjetointi tarkoittaa budjetin laatimista ja seurantaa.

Kuka laatii budjetin?

Budjetin laatii se, joka vastaa taloudesta. Pienyrityksessä se on yrittäjä itse, usein kirjanpitäjän avulla, koska edellisen vuoden toteutuneet luvut tulevat kirjanpidosta. Isommassa yrityksessä budjetin kokoaa talousjohtaja tai controller, ja hallitus hyväksyy sen. Kunnassa talousarvion valmistelee kunnanhallitus ja hyväksyy valtuusto. Valtiolla hallitus antaa esityksen ja eduskunta hyväksyy sen. Yhdistyksessä hallitus laatii talousarvion ja yhdistyksen kokous hyväksyy sen.

Mikä on Suomen budjetti vuodelle 2026?

Valtiovarainministeriön 21.9.2026 julkaisemien lukujen mukaan valtion vuoden 2026 budjetissa tulot ovat 80,6 miljardia euroa ja menot 91,7 miljardia euroa. Budjetti on siis 11,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alkuperäisessä esityksessä (22.9.2025) menot olivat 90,3 ja tulot 81,6 miljardia euroa, ja luvut muuttuivat eduskuntakäsittelyssä ja lisätalousarvioissa. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa.

Mikä on Suomen budjetti vuodelle 2027?

Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2027 talousarvioksi menot ovat 92,5 miljardia euroa ja tulot 80,2 miljardia euroa, joten valtio ottaa lisää velkaa 12,3 miljardia euroa (valtiovarainministeriö 21.9.2026). Suurin menoerä on valtiovarainministeriön hallinnonala, 42,4 miljardia euroa, josta valtaosa on hyvinvointialueiden rahoitusta. Seuraavaksi suurin on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, 14,9 miljardia euroa. Valtionvelan korkoihin menee 4,4 miljardia euroa. Eduskunta hyväksyy talousarvion joulukuussa, ja ajantasaiset luvut ovat sivustolla budjetti.vm.fi.

Yrittäjään valtion budjetti vaikuttaa verojen kautta. Hallitus on esittänyt yhteisöveron laskemista 18 prosenttiin vuodesta 2027 (HE 151/2026, vielä esitys), ja vaikutukset on käyty läpi artikkelissa veromuutokset 2027. Kuntien, kuten Helsingin, talousarviot hyväksyy kunnanvaltuusto, ja ne julkaistaan kunnan omilla sivuilla.

Miksi pienyrittäjä ei tee budjettia?

Budjetti kuulostaa isojen yritysten työkalulta, jossa on taulukoita, osastoja ja kvartaaleja. Pienyrittäjä uskoo tietävänsä numeronsa päässä, ja usein tietääkin, kunnes tilinpäätös kertoo vuoden lopussa muuta. Budjetin tarkoitus ei ole ennustaa tarkasti vaan asettaa rajat. Tämän verran pitää myydä, ja tämän yli kulut eivät saa mennä. Jos niin ei käy, huomaat sen maaliskuussa etkä vasta vuotta myöhemmin.

Pienyrityksen budjetti on yksi sivu ja neljä lukua. Sen tekeminen vie tunnin ja tarkistaminen neljännesvuosittain viisitoista minuuttia, jos kirjanpito on ajan tasalla. Jos kirjanpito on kuukausia jäljessä, budjettia ei voi seurata, ja siksi se jää tekemättä.

Miten yrityksen budjetti tehdään?

Valmiin taulukon saat budjetti- ja kassavirtapohjasta. Siinä on valmiit kaavat kriittiselle myynnille ja kuukausiseurannalle.

Budjetti uudelle yritykselle ilman viime vuoden lukuja

Jos tilinpäätöstä ei vielä ole, aloita kuluista, koska ne tiedät varmimmin: vuokra- ja ohjelmistosopimukset, vakuutustarjoukset ja kirjanpidon hinta. Myynti on epävarmin luku, joten tee siitä kolme versiota: varovainen, todennäköinen ja hyvä. Laske kriittinen myynti ja katso, riittääkö varovainen versio kattamaan sen. Jos ei riitä, tarvitset puskurin, rahoitusta tai pienemmät kulut ennen aloittamista. Sama laskelma on osa liiketoimintasuunnitelmaa. Valmis rakenne ja täytetty esimerkki ovat artikkelissa budjetti taulukko.

Budjetin osat: osabudjetit ja pääbudjetit

Yrityksen budjetti koostuu osabudjeteista, kuten myynti-, osto-, henkilöstö- ja investointibudjetista. Niistä kootaan kolme pääbudjettia: tulosbudjetti, rahoitusbudjetti ja tasebudjetti. Pienyritykselle riittää yleensä tulosbudjetti ja sen rinnalla kassavirtaennuste, joka hoitaa rahoitusbudjetin tehtävän. Tasebudjettia tarvitaan lähinnä, kun haet isompaa lainaa tai rahoittaja pyytää sitä.

• Myyntibudjetti näyttää myynnin kuukausittain tuotteittain tai asiakasryhmittäin. Pienyritys tarvitsee sen, koska myynti on budjetin tärkein ja epävarmin luku.
• Osto- tai kulubudjetti sisältää materiaalit, alihankinnan ja kiinteät kulut. Pienyrityksessä se on osa tulosbudjettia.
• Henkilöstöbudjetti sisältää palkat sivukuluineen, oman palkan ja YEL:n. Sitä tarvitaan, kun on työntekijöitä tai oy maksaa palkkaa.
• Investointibudjetti kertoo koneet, laitteet, kaluston ja niiden rahoituksen. Sitä tarvitaan, kun iso hankinta on tulossa.
• Tulosbudjetti on tavoitetulos eli myynti miinus kulut ja poistot. Tämä on se yhden sivun budjetti, jonka jokainen pienyritys tarvitsee.
• Rahoitusbudjetti kertoo, riittääkö raha, kun maksujen ajoitus, lainat ja verot otetaan huomioon. Pienyrityksessä se tehdään kassavirtaennusteena.
• Tasebudjetti on ennuste tilikauden lopun taseesta, ja sitä tarvitaan yleensä vain rahoittajaa varten.

Pienyrityksessä osabudjetit ovat usein vain rivejä samassa taulukossa.

Mitä eroa on budjetilla ja ennusteella?

Budjetti on vuoden alussa asetettu tavoite, eikä sitä muuteta kesken vuoden. Ennuste on päivittyvä arvio siitä, mihin vuosi on nykytiedoilla menossa. Kun vertaat ennustetta budjettiin, näet ajoissa, tarvitaanko korjausliikkeitä. Budjetin perusteella arvioidaan myös toiminimen ennakkovero. Jos toteuma poikkeaa budjetista paljon, muuta ennakkoveroa OmaVerossa kesken vuoden.

Budjetti pohja: mitä hyvässä budjettipohjassa on?

Hyvässä budjettipohjassa on kuukausittaiset sarakkeet koko vuodelle, myynti ja kulut ilman ALV:tä, muuttuvat ja kiinteät kulut eri riveillä, oma palkka tai yksityisotot omalla rivillään ja toteuma budjetin vieressä. Ilman toteumasaraketta pohja on suunnitelma, jota ei koskaan verrata mihinkään.

• Myynti: veroton myynti kuukausittain kausivaihtelu mukana. Luku tulee edellisen vuoden kirjanpidosta ja tilauskannasta.
• Muuttuvat kulut prosenttina myynnistä: ostot, alihankinta ja provisiot. Luku tulee tuloslaskelman materiaaleista ja palveluista.
• Myyntikate eli myynti miinus muuttuvat kulut, joka lasketaan pohjassa.
• Kiinteät kulut: vuokra, ohjelmistot, vakuutukset, kirjanpito ja markkinointi sopimusten ja tarjousten mukaan.
• Oma palkka ja YEL: palkka sivukuluineen tai nostotavoite oman tavoitteen ja YEL-työtulon mukaan.
• Tulos ja verovaraus eli tulos miinus arvioitu tulovero, joka lasketaan pohjassa.
• Toteuma ja ero: toteutunut luku kirjanpidosta kuukausittain ja erotus budjettiin.

Nämä ovat yrityksen budjettipohjan vähimmäisrivit. Kotitalouden budjetissa rivit ovat nettotulot, asuminen, ruoka, liikenne, muut menot ja säästöt. Valmis pohja kaavoineen on Taukon budjetti- ja kassavirtapohjassa, jonka voit ladata Excel-tiedostona. Siinä budjetti ja kassavirtaennuste ovat samassa tiedostossa, ja ALV-maksut osuvat oikeille kuukausille. Muita työkaluja vertaillaan artikkelissa budjetointityökalu yritykselle.

Budjetti kalenteri: yrittäjän vuoden maksut kuukausittain

Budjettikalenteri on budjetti, joka on jaettu kuukausille sen mukaan, milloin raha oikeasti liikkuu. Vuosibudjetti voi olla tasapainossa, mutta yksittäinen kuukausi menee miinukselle, jos vakuutukset, ALV ja hiljainen myynti osuvat samaan kohtaan. Merkitse kalenteriin ensin kiinteät eräpäivät ja sitten kausivaihtelu.

• ALV-ilmoitus ja maksu: kuukauden 12. päivä, kahden kuukauden takaa (kuukausikausi). Joulukuun myynnin ALV osuu helmikuulle.
• Ennakkovero: kuukauden 23. päivä. Sama summa joka kuukausi, tarkista se ennakkoverolipusta.
• Työnantajasuoritukset: kuukauden 12. päivä edellisen kuukauden palkoista.
• YEL-maksu valitsemasi maksurytmin mukaan: kuukausittain, neljännesvuosittain tai kerran vuodessa.
• Toiminimen veroilmoitus: huhtikuun alku. Mahdollinen jäännösvero tulee vasta seuraavana syksynä.
• Osakeyhtiön tilinpäätös ja veroilmoitus: 4 kuukautta tilikauden päättymisestä. Tilinpäätöksen kulu tulee kerran vuodessa.
• Vuosittaiset vakuutukset ja lisenssit sopimuksen mukaan. Merkitse ne oikealle kuukaudelle äläkä jaa tasan.

Eräpäivät ovat Verohallinnon eräpäiviä vuodelta 2026. Kotitalouden budjettikalenteriin merkitään samalla tavalla vuokra, vakuutukset, kiinteistövero ja lomat. Kaikki vuoden 2026 eräpäivät kuukausi kerrallaan löydät yrittäjän verokalenterista. Kun kalenteri on valmis, kassavirtaennuste kertoo, mihin kuukauteen tarvitaan puskuria.

Miten verot otetaan budjetissa huomioon?

Verot unohtuvat budjetista, koska toiminimellä ne eivät ole kulu tuloslaskelmassa ja osakeyhtiöllä ne tulevat vasta tuloksen jälkeen. Silti ne ovat rahaa, joka lähtee tililtä. Budjetti tehdään ilman ALV:tä, ja kaikki myynti ja kulut ovat verottomia.

• Toiminimessä budjetin tulos on yrittäjän tulo. Siitä menee veroa tulotasosta riippuen tyypillisesti noin 25–40 prosenttia, joten varaa se budjetissa nostotavoitteen päälle. Oma palkka on nostotavoite, ei kulu tuloslaskelmassa, ja YEL on kulu (tai oma vähennys).
• Osakeyhtiössä palkka sivukuluineen ja YEL ovat kuluja. Yhteisövero on 20 prosenttia tuloksesta palkan jälkeen (hallitus esittää 18 prosenttia vuodesta 2027, ks. veromuutokset 2027), ja se sekä mahdollinen osinkovero lisätään tavoitemyyntiin.
• Ennakkovero on molemmissa kuukausierä, joka kuuluu budjetin kassaosaan.
• ALV ei ole kulu eikä tulo, mutta se on kassavirtaa. Pidä se budjetin ulkopuolella ja verotilillä.
• Toiminimen tavoitetulos on nostotavoite, verovaraus ja puskuri. Osakeyhtiössä se on palkan jälkeen yhteisövero, osinko ja puskuri.

Kuinka usein budjettia pitää seurata?

Budjetti ilman seurantaa on pelkkä toive. Seurannassa vertaat toteutunutta myyntiä ja kuluja budjettiin ja päätät, mitä teet erolle. Pienyrityksessä päätöksiin riittää neljännesvuosittainen tarkistus ja kuukausittain nopea vilkaisu. Kysy joka tarkistuksessa kolme asiaa:

• Onko myynti budjetissa vuoden alusta laskettuna? Yksittäistä kuukautta tärkeämpää on kertymä, koska kausivaihtelu tasoittuu ja suunta näkyy.
• Ovatko kiinteät kulut pysyneet kiinteinä? Yleisin lipsuminen on uusi ohjelmisto, lisätila tai markkinointikokeilu, joka jäi päälle. Jokainen uusi kiinteä kulu nostaa kriittistä myyntiä.
• Onko muuttuvien kulujen osuus sama? Jos alihankinnan tai materiaalien osuus nousee, kate laskee, vaikka myynti kasvaisi.

Jos myynti on ensimmäisen neljänneksen jälkeen 15 prosenttia budjetin alla, sinulla on yhdeksän kuukautta aikaa korjata: myydä enemmän, nostaa hintaa tai leikata kiinteitä kuluja. Jos huomaat sen vasta tilinpäätöksessä, aikaa ei ole yhtään. Tämä on koko budjetin arvo, ja se toteutuu vain, jos toteuma on saatavilla ajoissa. Tuloslaskelman lukemisesta kerrotaan artikkelissa Tuloslaskelman lukeminen.

Miten budjettia käytetään päätöksissä?

Palkkaamisen laskelma on artikkelissa Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, hankinnan rahoitus artikkelissa Yrityslaina vai leasing ja hinnan asettaminen artikkelissa Tuntihinnan laskeminen yrittäjälle.

Rullaava budjetti: kun vuosibudjetti vanhenee kesken vuoden

Rullaava budjetti tarkoittaa, että budjettia jatketaan aina uudella kuukaudella tai neljänneksellä, jolloin edessä on koko ajan 12 kuukautta. Joulukuussa tehty vuosibudjetti on kesällä jo puoliksi historiaa. Rullaava budjetti sopii yritykselle, jonka myynti vaihtelee paljon tai joka kasvaa nopeasti. Pienimmille yrityksille riittää vuosibudjetti, joka tarkistetaan neljännesvuosittain ja jonka loppuvuoden ennuste päivitetään tarvittaessa.

Yleisimmät virheet budjetin laatimisessa

1. Oma palkka puuttuu, ja budjetti näyttää voittoa, joka on oikeasti yrittäjän palkka.
2. ALV on mukana luvuissa, jolloin myynti näyttää 25,5 % suuremmalta kuin se on. Budjetti tehdään verottomilla luvuilla.
3. Myynti jaetaan tasan kahdellatoista. Heinäkuu ja joulukuu ovat monella alalla hiljaisia, ja tasajako piilottaa kassakriisin.
4. Vuosittaiset kulut unohtuvat. Vakuutukset, tilinpäätös ja ohjelmistojen vuosilisenssit tulevat kerralla.
5. Budjettia ei verrata toteumaan. Pienyritykselle riittää vertailu neljännesvuosittain.
6. Myynnistä on vain yksi arvio. Tee varovainen, todennäköinen ja hyvä versio ja testaa, kattaako varovainenkin kriittisen myynnin.

Henkilökohtainen budjetti: kuukausibudjetti ja 50/30/20-sääntö

Henkilökohtainen budjetti tehdään samalla periaatteella kuin yrityksen: nettotulot ylös, menot alle ja erotus säästöön. Yksinkertainen tapa on 50/30/20-sääntö. Noin puolet nettotuloista menee välttämättömiin menoihin, kuten asumiseen, ruokaan ja liikenteeseen, 30 % muuhun kulutukseen ja 20 % säästöön tai velan lyhennykseen. Esimerkiksi 3 000 euron nettotuloilla jako on 1 500, 900 ja 600 euroa.

Yrittäjällä kotitalouden ja yrityksen budjetti kohtaavat yhdellä rivillä, joka on palkka tai yksityisotot. Kun yrityksen budjetti näyttää, paljonko voit nostaa kuukausittain verojen jälkeen, sama luku on kotitalouden budjetin tulorivi. Kotitalouden budjettiin ja talouden hallintaan saa maksutonta apua esimerkiksi Takuusäätiöltä.

Mitä eroa on budjetilla ja kassavirtaennusteella?

Budjetti kertoo, kannattaako toiminta vuoden tasolla. Kassavirtaennuste kertoo, riittääkö raha ensi kuussa. Voit pysyä budjetissa ja olla silti rahaton, jos asiakkaat maksavat hitaasti tai iso ostos osuu hiljaiseen kuukauteen. Tarvitset molemmat: budjetin kerran vuodessa ja neljännesvuosittain, ja kassavirtaennusteen jatkuvasti seuraaville 90 päivälle. Kassasta kerrotaan artikkelissa Kassavirran hallinta, ja termi on selitetty sanastossa: kassavirtalaskelma. Miten kassavirtalaskelma tehdään viidessä vaiheessa, näet lasketun esimerkin kanssa erillisestä oppaasta.

Budjetin toteuma tulee kirjanpidosta, joten budjetti on vain niin hyvä kuin kirjanpito on ajantasainen. Taukossa voit kysyä kirjanpitäjältä, miltä budjetti näyttää palkkauksen, investoinnin tai hinnankorotuksen jälkeen. Neuvonta kuuluu kiinteään kuukausihintaan. Hinnan näet hintalaskurista, ja jos vertailet tilitoimistoja, käytä tilitoimistojen kilpailutusta.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.