Maksuehto: 14 vai 30 päivää, mitä laki sallii ja mikä kannattaa pienyritykselle

Maksuehto kertoo, monessako päivässä asiakkaan pitää maksaa lasku. Yritysten välillä yleisin ehto on 14 tai 30 päivää netto. Laki sallii yli 30 päivän maksuajan vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu, ja julkisen sektorin asiakas maksaa pääsääntöisesti 30 päivässä. Pienyritykselle lyhyt ehto, 7 tai 14 päivää, on yleensä paras, koska raha tulee tilille nopeammin.

Mitä maksuehto tarkoittaa?

Maksuehto on laskuun ja sopimukseen kirjattava sääntö siitä, milloin maksu erääntyy. Merkintä 14 pv netto tarkoittaa, että koko summa maksetaan 14 päivän kuluessa laskun päiväyksestä ilman alennuksia. Eräpäivä on se päivä, johon mennessä rahan pitää olla tililläsi. Termi on selitetty myös sanastossa: maksuehto.

Maksuehto on yksi laskun tiedoista, mutta itse päätös tehdään jo tarjousvaiheessa. Jos tarjouksessa tai sopimuksessa ei ole sanottu mitään, asiakas olettaa yleensä oman ostopolitiikkansa mukaisen ehdon. Laskun muut pakolliset kohdat on listattu artikkelissa Laskun pakolliset tiedot.

Mitä laki sanoo maksuehdoista yritysten välillä?

Yritysten väliset maksut säätelee laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista (30/2013). Sitä sovelletaan, kun yritys tai julkinen hankintayksikkö maksaa yritykselle tavarasta tai palvelusta. Kuluttajakauppaan laki ei sovellu.

Moni lähde kertoo yhä, että yritysten välillä maksuaika saa olla enintään 60 päivää. Se oli lain alkuperäinen sanamuoto, mutta vuonna 2015 pykälä muutettiin: nyt raja on 30 päivää, ja sen ylittäminen vaatii nimenomaisen sopimuksen. Kiinteää ylärajaa ei ole, mutta kohtuuton maksuaikaehto voidaan sovitella oikeustoimilain 36 §:n perusteella (9 §), ja sellaisen ehdon käyttäminen on kielletty (10 §).

Maksuehto 14 päivää vai 30: paljonko rahaa jää kiinni?

Maksuehto on käytännössä luotto, jonka annat asiakkaalle ilman korkoa. Mitä pidempi ehto, sitä enemmän rahaasi on jatkuvasti asiakkaiden tileillä. Sen voi laskea yksinkertaisesti: kuukausimyynti kerrottuna maksuajalla päivinä ja jaettuna 30:llä.

Kasvava yritys tuntee tämän ensimmäisenä. Kun myynti kasvaa, myös kiinni oleva summa kasvaa, mutta palkat, vuokra, ALV ja ennakkovero maksetaan heti. Tästä tarkemmin artikkelissa Kassavirran hallinta pienyrityksessä.

Mikä maksuehto on tavallinen eri asiakkaille?

Jos laskutat projekteja, maksuehtoa tärkeämpi kysymys on usein se, kuinka suuri osa laskutetaan etukäteen. Ennakkolaskun ALV ja kirjaus on käsitelty artikkelissa Ennakkolasku.

Miten maksuehdosta neuvotellaan ison asiakkaan kanssa?

Iso yritys pyytää usein 60 tai 90 päivän maksuaikaa, koska se parantaa sen omaa kassaa. Pienelle toimittajalle sama ehto voi tarkoittaa, että kuukauden työ rahoitetaan omasta pussista kaksi tai kolme kuukautta. Ennen kuin hyväksyt, käy läpi nämä:

• Hinnoittele maksuaika. Pidempi ehto on rahoitusta, joten se voi näkyä hinnassa. Kerro asiakkaalle kaksi vaihtoehtoa: 14 päivää ja hinta X tai 60 päivää ja hinta X plus rahoituskulu.
• Pyydä ennakko tai maksuerät. Laki sallii maksun useassa erässä. Osa ennen työn alkua ja loput valmistuessa lyhentää sitä aikaa, jonka rahasi on kiinni.
• Käytä käteisalennusta. Esimerkiksi 2 % alennus, jos maksu tulee 7 päivässä, muuten 30 päivää netto. Laske ensin, onko alennus halvempi kuin rahan odottaminen.
• Selvitä laskutuskanava. Iso asiakas vaatii usein verkkolaskun ja ostotilausnumeron. Väärin osoitettu lasku palautuu, ja maksuaika alkaa alusta. Katso Verkkolasku.
• Factoring tai laskurahoitus. Rahoittaja maksaa laskun heti ja perii sen asiakkaalta. Kulu riippuu rahoittajasta ja asiakkaan luottoluokituksesta, joten pyydä tarjous ja vertaa sitä hinnankorotukseen.

Maksuehto kuluttajalle: mitä pitää huomioida?

Kuluttajakauppaan maksuehtolaki ei sovellu, eikä kuluttajalle ole säädetty vähimmäis- tai enimmäismaksuaikaa. Voit siis pyytää maksun heti, 7 päivässä tai 14 päivässä. Yksi asia kannattaa kuitenkin tietää ennen kuin valitset lyhyen ehdon: saatavien perinnästä annetun lain 10 b §:n mukaan kuluttajalta saa periä maksumuistutuksen kuluja vain, jos lasku on lähetetty vähintään 14 päivää ennen eräpäivää ja eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää.

Jos lähetät kuluttajalle laskun 7 päivän maksuajalla, muistutuksen voi lähettää, mutta siitä ei saa periä muistutusmaksua. Monelle palveluyritykselle paras ratkaisu on siksi maksu heti työn yhteydessä, esimerkiksi korttimaksu tai maksulinkki, tai 14 päivän maksuehto. Viivästyskorkoa saa periä kuluttajaltakin: korkolain 4 §:n mukaan viitekorko plus 7 prosenttiyksikköä, vuonna 2026 9,5 %.

Mitä tapahtuu, kun maksuehto ylittyy?

Kun eräpäivä menee, yritysasiakkaalta saa periä viivästyskorkoa ilman erillistä sopimusta. Korkolain 4 a §:n mukaan korko on kaupallisissa sopimuksissa viitekorko plus 8 prosenttiyksikköä, vuonna 2026 10,5 %. Kuluttajalta korko on viitekorko plus 7 prosenttiyksikköä eli 9,5 %. Lisäksi saat yritysasiakkaalta 40 euron vakiokorvauksen perintäkuluista saatavien perinnästä annetun lain 10 i §:n perusteella.

Maksuehtolaki suojaa näitä oikeuksia: sopimusehto, jonka mukaan sinulla ei ole oikeutta viivästyskorkoon, on tehoton (8 §). Jos laskussa ei ole eräpäivää lainkaan, korko alkaa juosta 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä (korkolaki 6 §). Siksi eräpäivä kannattaa merkitä laskuun aina.

Muistutuksen ajoitus, muistutusmaksun rajat ja perintään siirtyminen on käyty läpi artikkeleissa Maksumuistutus ja Perintä pienyrityksessä. Valmis laskupohja, jossa maksuehto ja viivästyskorko ovat paikallaan, löytyy sivulta Laskupohja.

Miten valitset oman maksuehtosi?

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.