Yhdistysten kirjanpito 2026:Pienen yhdistyksen kirjanpito, kevennetty tilinpito ja tilinpäätös

Yhdistysten kirjanpito on pakollista: jokainen rekisteröity yhdistys on kirjanpitovelvollinen. Pääsääntö on kahdenkertainen kirjanpito ja yhdistyksen tilinpäätös 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Mikroyhdistys, jonka tulot ovat enintään 30 000 euroa kahtena peräkkäisenä tilikautena ja joka ei harjoita liiketoimintaa, saa käyttää kevennettyä tilinpitoa, jos sen säännöissä niin määrätään tai yhdistyksen kokous on siitä päättänyt. Kevennetty tilinpito kirjataan tiliotteelta maksuperusteisesti, ja tilinpäätöksen tilalle tulee vuosilaskelma tai vuosikoonti. Jos yhdistys on vasta syntymässä, hoida ry:n perustaminen ja rekisteröinti ennen ensimmäisiä kirjauksia.

Onko yhdistys kirjanpitovelvollinen?

On. Kirjanpitolaki koskee kaikkia yhdistyksiä koosta riippumatta, eikä yhdistyslaki anna tästä poikkeusta. Kymmenen hengen lukupiiri, jolla on pankkitili ja jäsenmaksut, on laissa samassa asemassa kuin suuri urheiluseura. Tapahtumat kirjataan, jokaiselle kirjaukselle on tosite, ja tilikauden päätteeksi laaditaan tilinpäätös tai kevennetyssä mallissa vuosilaskelma.

Kirjanpito on käytännössä rahastonhoitajan työtä, mutta juridinen vastuu on hallituksella. Sano tämä ääneen hallituksen kokouksessa. Jos rahastonhoitaja hoitaa kaiken yksin vuosikausia eikä kukaan muu tiedä, missä kuitit ovat, yhdistys aloittaa tyhjästä, kun hän lähtee. Jos yhdistys maksaa hallituksen jäsenille kokouspalkkioita, ne ovat palkkaa: katso kokouspalkkioiden verotus.

Onko rekisteröimätön yhdistys kirjanpitovelvollinen?

Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeushenkilö, eikä se voi tehdä sopimuksia tai omistaa omaisuutta omissa nimissään. Verohallinnon yleishyödyllisten yhteisöjen verotusohjeen mukaan se ei ole verotuksessa yhteisö eikä siksi voi olla yleishyödyllinen yhteisö, vaan sen tulot verotetaan jäsenten tuloina. Jos porukka kerää rahaa, hakee avustuksia tai avaa pankkitilin, rekisteröinti selkeyttää vastuut, ja silloin kirjanpitoon sovelletaan tämän artikkelin sääntöjä.

Pitääkö yhdistyksellä olla kirjanpitäjä ja pankkitili?

Ulkopuolista kirjanpitäjää ei vaadita, vaan kirjanpidon voi tehdä vapaaehtoinen rahastonhoitaja. Laki ei myöskään erikseen vaadi pankkitiliä. Käytännössä yhdistys tarvitsee silti oman tilin, koska kirjanpito perustuu tiliotteeseen ja jäsenmaksut, avustukset ja kulut on erotettava hallituksen jäsenten omista rahoista. Älä käytä rahastonhoitajan omaa tiliä yhdistyksen rahoille.

Yhdenkertainen vai kahdenkertainen kirjanpito yhdistyksessä?

Kirjanpitolain mukaan muun kuin luonnollisen henkilön on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhdistyksessä jokainen tapahtuma kirjataan siis kahdelle tilille, esimerkiksi jäsenmaksu pankkitilin debetiin ja jäsenmaksutuottojen kreditiin. Siitä saadaan tuloslaskelma ja tase.

Vuoden 2023 yhdistyslain uudistus toi pienimmille yhdistyksille kevennetyn tilinpidon (yhdistyslaki 37 a §). Sen saa ottaa käyttöön aikaisintaan 1.7.2023 tai sen jälkeen alkaneella tilikaudella, ja tarkemmat säännöt ovat valtioneuvoston asetuksessa 887/2023. Mikroyhdistys ei harjoita liiketoimintaa, ja sen avustukset ja muut tulot ovat olleet enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella. Alle kaksi vuotta sitten rekisteröidyn yhdistyksen katsotaan alittavan rajan, ellei ole ilmeistä, että se ylittyy.

Kevennetyssä mallissa tapahtumat kirjataan yhdenkertaisen kirjanpidon tapaan tiliotteen perusteella kassaperusteisesti, ja varoista ja veloista pidetään ajantasaista luetteloa. Jos tilinpito on jäsenavoin eli jäsen saa pyynnöstä nähdä sen kerran jokaiselta päättyneeltä kuukaudelta, vuosilaskelmaa ei lain mukaan tarvita. Kokoukselle riittää silloin vuosikoonti, kun avustusten myöntäjät hyväksyvät menettelyn. Muuten laaditaan vuosilaskelma, joka esitetään jäsenille kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kevennetyn tilinpidon aineisto säilytetään kuusi vuotta sen kalenterivuoden jälkeen, jota se koskee.

Oma suositukseni: jos yhdistys hakee avustuksia, omistaa kalustoa tai sillä on elinkeinotoimintaa, pidä kahdenkertainen kirjanpito. Nykyisillä ohjelmilla se ei ole juuri työläämpää, ja siirtymä takaisin on vaivalloinen, jos yhdistys kasvaa rajan yli.

Pienen yhdistyksen kirjanpito: näin kevennetty tilinpito toimii

Kevennetyssä mallissa pienen yhdistyksen kirjanpito voi olla pelkkä tiliotteen läpikäynti. Jokainen tilitapahtuma merkitään päiväkohtaiseen pääkirjaan, siihen liitetään kuitti tai lasku, ja se kohdistetaan oikealle tilille. Valtioneuvoston asetus 887/2023 kertoo tarkemmin, mitä tämä vaatii. Tässä asetuksen tärkeimmät vaatimukset rahastonhoitajan kielellä:

• Käyttöönotto kirjataan: säännöissä on määräys kevennetystä tilinpidosta, tai yhdistyksen kokous on päättänyt siitä samalla enemmistöllä ja kokouskutsulla kuin sääntömuutoksesta.
• Kaikki raha kulkee tilin kautta: varainhankinta ja menot perustuvat tilimaksuihin, ja jokainen tiliotteen tapahtuma yhdistetään kuittiin tai muuhun tositteeseen.
• Tilit toiminnan mukaan: pääkirjan tilit määritetään yhdistyksen toiminnan mukaan, ja avustusten käytölle ja rahankeräykselle pidetään omat tilit.
• Käteiskassa vain pieniin eriin: jokainen käteismaksu merkitään kassakirjaan samana päivänä, ja kassa talletetaan tilille viimeistään kahden viikon kuluessa. Kaksi jäsentä tarkastaa kassan vähintään kerran vuoden aikana ja tilivuoden lopussa.
• Velat ja saamiset näkyvissä: yhdistyksen pitää pystyä koska tahansa selvittämään velkojensa ja saamistensa määrä, vaikka kirjaus on kassaperusteinen.
• Vuosilaskelma tai vuosikoonti: vuosilaskelmaan kuuluvat tuloslaskelma edellisen vuoden vertailutietoineen sekä omaisuus- ja saatavaluettelo, velkaluettelo ja vastuuluettelo.

Verohallinto muistuttaa yhdestä erityistilanteesta. Jos kevennettyä, kassaperusteista tilinpitoa soveltava yhdistys aloittaa tilikauden aikana elinkeinotoiminnan, sen on annettava veroilmoitus ja ilmoitettava elinkeinotoiminnan tulot ja menot suoriteperusteisesti. Kassaperusteinen tilinpito ja suoriteperusteinen verotus kulkevat silloin rinnakkain. Mitä suoriteperuste tarkoittaa, selviää artikkelista suoriteperusteinen kirjanpito.

Millainen tilikartta yhdistykselle sopii?

Jaa yhdistyksen tilikartta toiminnoittain, koska Verohallinto ja usein myös avustajat haluavat nähdä tulot ja kulut eriteltyinä. Pieni yhdistys pärjää muutamalla kymmenellä tilillä. Tilien numerot vaihtelevat ohjelmittain, joten tässä on vain rakenne. Se vastaa yhdistysten tuloslaskelmakaavaa: varsinainen toiminta, varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta.

• Varsinainen toiminta: kurssimaksut, ohjaajien kulut, tilavuokrat ja tarvikkeet. Tämä on yleishyödyllistä, verovapaata toimintaa.
• Varainhankinta: jäsenmaksut, lahjoitukset, kioski ja arpajaiset. Yleensä verovapaata, mutta erittely vaaditaan.
• Elinkeinotoiminta: pöytävuokrat, toistuva tarjoilu muille ja mainosmyynti. Veronalaista, ilmoitetaan lomakkeella 6C.
• Kiinteistö: vuokratuotot ja kiinteistön hoitokulut. Kiinteistötulo verotetaan erikseen.
• Avustukset: kaupungin ja säätiöiden avustukset. Avustajalle raportoidaan käyttö.
• Rahoitus: korot ja pankkikulut, jotka erotetaan toiminnan tuloksesta.

Jos yhdistys saa avustuksia useaan eri toimintaan, esimerkiksi kahteen kerhoon tai hankkeeseen, anna jokaiselle oma kustannuspaikka tai projekti. Silloin avustuksen käyttöraportti tulee suoraan kirjanpidosta eikä sitä tarvitse koota käsin.

Miten yhdistyksen tapahtumat kirjataan? Esimerkkikirjaukset

Kahdenkertaisessa kirjanpidossa jokainen tapahtuma kirjataan yhden tilin debetiin ja toisen kreditiin. Tulot kirjataan tulotilin kreditiin ja menot kulutilin debetiin, ja vastapuolena on yleensä pankkitili. Kirjaukset tehdään bruttona, eli jäsenmaksutuottoja ja kuluja ei vähennetä toisistaan.

Tositteeksi kelpaa lasku, kuitti tai tiliote, ja jos ulkopuolista tositetta ei saa, kirjallinen selvitys. Kioskin käteistuotosta laaditaan kassatosite, johon kaksi henkeä merkitsee lasketun summan. Tositteen vähimmäistiedot ovat artikkelissa tositteen vaatimukset.

Mitä yhdistyksen tilinpäätöksessä pitää olla?

Kahdenkertaista kirjanpitoa pitävän yhdistyksen tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja liitetiedot. Pieni yhdistys ei laadi toimintakertomusta kirjanpitolain perusteella, mutta sen säännöt voivat edellyttää vuosikertomusta tai toimintakertomusta kevätkokoukselle. Kevennetyssä tilinpidossa tilinpäätöksen tilalla on vuosilaskelma tai jäsenavoimessa tilinpidossa vuosikoonti.

• Tuloslaskelma yhdistyskaavalla: varsinainen toiminta, varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta, mahdollinen elinkeinotoiminta.
• Tase: pankkitilin saldo, saamiset, kalusto, velat ja oma pääoma.
• Liitetiedot: mikroyrityksen suppeat tiedot, esimerkiksi vastuusitoumukset ja henkilöstö.
• Allekirjoitukset: hallituksen jäsenet allekirjoittavat tilinpäätöksen, ja siihen merkitään toiminnantarkastuksesta tehty merkintä.
• Tase-erittelyt ja tositteet toiminnantarkastajalle, vaikka ne eivät ole osa julkaistavaa tilinpäätöstä.

Kirjanpitolain mukaan tuloslaskelmassa ja taseessa esitetään jokaisesta erästä myös edellisen tilikauden luku. Tilikausi on 12 kuukautta, mutta toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa se voi olla lyhyempi tai pidempi, enintään 18 kuukautta. Usean vuoden käyttöön hankittu kalusto, kuten vene tai äänentoistolaitteet, merkitään taseeseen ja poistetaan suunnitelman mukaan.

Tilinpäätös ilmoitetaan yhdistysrekisteriin vain, jos yhdistys on pienyritystä suurempi eli kaksi seuraavista ylittyy kahtena tilikautena: tase 7,5 miljoonaa euroa, liikevaihto 15 miljoonaa euroa ja 50 henkeä. Tavallisen yhdistyksen tilinpäätös jää siis yhdistykseen. Pienyrityksen tilinpäätöksen sisältö on artikkelissa pienyritys tilinpäätös.

Saako pieni yhdistys tehdä maksuperusteisen tilinpäätöksen?

Saa. Kirjanpitolain 3 luvun 3 §:n mukaan yhdistys, joka on mikroyritys, saa laatia tilinpäätöksensä myös maksuperusteisesti. Tämä koskee kahdenkertaista kirjanpitoa pitävää yhdistystä, eikä sitä pidä sekoittaa kevennettyyn tilinpitoon. Vastineeksi liitetiedoissa pitää kertoa, mitä suoriteperusteinen tilinpäätös olisi näyttänyt:

• arvio menettelyn vaikutuksesta tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan
• taseeseen merkitsemättömät ostovelat ja myyntisaamiset
• muutokset vaihto-omaisuudessa
• muutokset pysyvissä vastaavissa
• vieraan pääoman korkojen suoriteperusteinen määrä
• lomapalkkavelan suoriteperusteinen määrä

Jos yhdistyksellä on vain muutama avoin lasku vuodenvaihteessa, suoriteperusteinen oikaisu on usein yhtä helppo kuin nämä liitetiedot. Maksuperusteinen tilinpäätös sopii lähinnä yhdistykselle, jonka kaikki tapahtumat kulkevat pankkitilin kautta ilman merkittäviä avoimia eriä.

Tilinpäätöksen voi tehdä itse, jos kirjanpito on ajan tasalla ja ohjelma tuottaa tuloslaskelman ja taseen. Moni yhdistys teettää tilinpäätöksen kirjanpitäjällä, vaikka kuukausikirjaukset tekee itse, koska tilinpäätös on vuoden ainoa vaihe, jossa tarvitaan jaksotuksia ja tase-erittelyjä. Hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen, ja yhdistyksen kokous vahvistaa sen toiminnantarkastuskertomuksen jälkeen.

Mitä toiminnantarkastaja tarkastaa?

Yhdistyksen talous ja hallinto tarkastetaan joka vuosi. Pienessä yhdistyksessä sen tekee toiminnantarkastaja. Hänen ei tarvitse olla ammattilainen, mutta hänen pitää ymmärtää kirjanpitoa riittävästi (ks. yhdistyksen toiminnantarkastaja). Tilintarkastaja on valittava, jos kaksi seuraavista rajoista ylittyy päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella: taseen loppusumma yli 100 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto yli 200 000 euroa, palveluksessa keskimäärin yli kolme henkeä.

Toiminnantarkastaja katsoo, vastaako kirjanpito tositteita, täsmääkö pankkitili, onko rahaa käytetty sääntöjen ja kokouspäätösten mukaan ja onko hallitus hoitanut tehtävänsä. Anna hänelle kaikki kerralla: pääkirja, tiliotteet koko vuodelta, tositteet, hallituksen pöytäkirjat ja tilinpäätös. Tarkastus nopeutuu, kun tositteet ovat samassa järjestyksessä kuin kirjaukset. Toiminnantarkastuskertomus esitellään kevätkokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta.

Mitkä yhdistyksen tulot ovat verovapaita?

Yleishyödyllinen yhdistys on verovapaa suurimmasta osasta tulojaan. Verohallinnon mukaan verovapaita ovat muun muassa jäsenmaksut, lahjoitukset, korot, osingot ja yleishyödylliseen toimintaan saadut avustukset. Myös omien tilaisuuksien tuotot, kuten pääsyliput, arpajaiset, myyjäiset ja kioskimyynti kisojen aikana, ovat lähtökohtaisesti verovapaita, jos niillä rahoitetaan yleishyödyllistä toimintaa.

• Jäsenmaksut, lahjoitukset ja avustukset: verovapaita.
• Pääsyliput ja kioski omassa tilaisuudessa: yleensä verovapaata varainhankintaa.
• Myyjäiset, arpajaiset ja lahjoitettujen tavaroiden kirpputori: yleensä verovapaata varainhankintaa.
• Kirpputoripöytien vuokraus: veronalaista elinkeinotoimintaa.
• Toistuva tarjoilu muiden järjestämissä tapahtumissa: yleensä elinkeinotoimintaa.
• Kiinteistön vuokraus ulkopuolisille: kiinteistötuloa, joka verotetaan erikseen.

Lähde on Verohallinnon ohje yleishyödyllisen yhteisön tuloverotuksesta, ja lopullinen arvio tehdään tapauskohtaisesti. Raja kulkee siinä, muistuttaako toiminta tavallista yritystoimintaa. Kun yhdistys myy palveluja säännöllisesti muille, kilpailee yritysten kanssa ja tavoittelee tuottoa, kyse on elinkeinotoiminnasta. Siitä saadusta tulosta maksetaan 20 prosentin tuloveroa (hallitus esittää 18 prosenttia vuodesta 2027), ja veroilmoitus 6C on annettava 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Liitteeksi tarvitaan tilikohtainen tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus tai vapaamuotoinen selvitys toiminnasta. Veroilmoitus on käyty läpi artikkelissa yhdistyksen veroilmoitus ja arvonlisävero artikkelissa yhdistyksen ALV-velvollisuus.

Pitääkö yhdistyksen antaa veroilmoitus?

Yleishyödyllisen yhdistyksen ei tarvitse antaa veroilmoitusta joka vuosi. Verohallinnon mukaan veroilmoitus 6C annetaan, jos yhdistys on saanut verovuonna veronalaista tuloa (esim. pöytävuokrat), ostanut tai myynyt kiinteistön, saanut myönteisen päätöksen veronhuojennuksesta tai jos sen toiminta tai varainhankinta on muuttunut olennaisesti edellisestä vuodesta. Ilmoitus annetaan aina, jos Verohallinto pyytää sitä ohjekirjeellä tai kehotuksella. Jos yhdistyksellä on vain jäsenmaksuja, avustuksia ja verovapaata varainhankintaa ja toiminta on ennallaan, ilmoitusta ei yleensä tarvita. Lähde: Verohallinto, Yhdistyksen ja säätiön veroilmoitus (vero.fi, päivitetty 1.1.2026, tarkistettu 11.10.2026).

Määräaika on 4 kuukautta tilikauden päättymisestä, eli kalenterivuoden tilikaudella huhtikuun loppu. Ilmoitus annetaan OmaVerossa tai tiedostona Ilmoitin.fi-palvelussa. Paperilomaketta saa käyttää vain erityisestä syystä. Liitteeksi tarvitaan tilinpäätös tai vapaamuotoinen selvitys toiminnasta, ja elinkeinotoiminnan tulot ja kulut eritellään omina erinään.

Mitä yhdistys saa maksaa vapaaehtoisille verovapaasti?

Yleishyödyllinen yhdistys saa maksaa vapaaehtoiselle verovapaasti päivärahaa enintään 20 päivältä ja kilometrikorvauksia enintään 3 000 euroa kalenterivuodessa. Tositteisiin perustuvat julkisen liikenteen matkakulut ja majoituksen saa korvata ilman euromääräistä rajaa. Näin linjaa Verohallinnon ohje yleishyödyllisten yhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymyksistä (VH/489/00.01.00/2026, annettu 4.3.2026). Matkoista tehdään aina matkalasku, ja se on kirjanpidon tosite.

Seuraa rajoja henkilökohtaisesti: jos sama ihminen saa korvauksia myös toisesta yhdistyksestä, raja on yhteinen. Matkalaskun sisällöstä ja pohjasta kerrotaan artikkelissa matkalasku. Jos yhdistys maksaa palkkaa tai veronalaisia palkkioita, ne ilmoitetaan tulorekisteriin ja niistä toimitetaan ennakonpidätys samoin kuin yrityksessä.

Milloin yhdistyksen pitää rekisteröityä arvonlisäverolle?

Yleishyödyllinen yhdistys on arvonlisäverovelvollinen vain toiminnasta, joka on tuloverotuksessa elinkeinotoimintaa. Jäsenmaksuista, lahjoituksista tai verovapaasta varainhankinnasta ei makseta ALV:tä. Elinkeinotoiminnan myyntikin on verotonta, jos se on enintään 20 000 euroa kuluvana kalenterivuonna ja enintään 20 000 euroa edellisenä kalenterivuonna. Raja katsotaan kalenterivuodelta, ei tilikaudelta, eikä sitä suhteuteta. Lisää rajasta kerrotaan artikkelissa ALV:n alaraja.

Miten yhdistyksen kirjanpito järjestetään käytännössä?

Yhdistyksen kirjanpidon virheet toistuvat samanlaisina: tositteita puuttuu, kulut on maksettu hallituksen jäsenen omalla kortilla ilman kuittia, varainhankinta ja elinkeinotoiminta ovat samalla tilillä ja tilinpäätös tehdään kiireessä juuri ennen kevätkokousta. Nämä korjaantuvat muutamalla päätöksellä.

Kaksi tilannetta aiheuttaa eniten selvittelyä. Ensimmäinen on hallituksen jäsenen omalla kortilla maksettu hankinta. Se korvataan kululaskulla, johon liitetään alkuperäinen kuitti, ja korvauksen hyväksyy joku muu kuin rahan saaja. Toinen on käteinen. Jos kioskissa tai myyjäisissä kertyy käteistä, laske kassa kahden hengen voimin tapahtuman lopuksi, kirjoita summa ja allekirjoitukset kassatositteeseen ja vie rahat pankkiin mahdollisimman pian. Silloin toiminnantarkastajan ei tarvitse arvailla, mistä talletus tuli, eikä rahastonhoitajan tarvitse jälkikäteen todistaa omaa rehellisyyttään.

Aineiston säilytysajat ovat samat kuin yrityksillä: tilinpäätös ja kirjanpidot 10 vuotta, tositteet 6 vuotta. Sopikaa hallituksessa, missä aineisto säilytetään, ettei se kulje rahastonhoitajan mukana kodista toiseen. Tarkemmin aiheesta kerrotaan artikkelissa kirjanpitoaineiston säilytysajat.

Mitä yhdistyksen kirjanpito maksaa?

Vapaaehtoisen rahastonhoitajan tekemänä pienen yhdistyksen kirjanpito maksaa vain ohjelman hinnan, tyypillisesti 0–157 euroa vuodessa. Kun työ ostetaan tilitoimistolta, hinta määräytyy tositemäärän ja tuntien mukaan, ja tilinpäätös laskutetaan usein erikseen. Alla on esimerkkejä tarkistetuista julkisista hinnoista. Jäsenmaksujen laskutukseen sopivat ohjelmat ovat artikkeleissa laskutusohjelma yhdistykselle ja ilmainen laskutusohjelma yhdistykselle.

Edullisin tapa on yleensä yhdistelmä: rahastonhoitaja kirjaa tiliotteen kuukausittain, ja kirjanpitäjä tarkistaa tilinpäätöksen kerran vuodessa tuntiveloituksella. Tilitoimistojen hintoja on vertailtu tarkemmin sivulla kirjanpidon hinta.

Millainen ohjelma pienelle yhdistykselle riittää?

Yhdistykselle kelpaa mikä tahansa kahdenkertaisen kirjanpidon ohjelma, jossa tilikarttaa voi muokata yhdistyksen tuloslaskelmakaavan mukaiseksi. Pienelle yhdistykselle tärkeintä on, että pankin tiliote tulee ohjelmaan automaattisesti ja että toiminnantarkastaja pääsee katsomaan kirjanpitoa omilla tunnuksillaan.

• Yhdistyksen tilikarttapohja tai mahdollisuus luoda tiliryhmät varsinaiselle toiminnalle, varainhankinnalle ja elinkeinotoiminnalle.
• Pankkiyhteys: tiliotetapahtumat siirtyvät ohjelmaan ilman käsin syöttöä.
• Kuitit kuvina suoraan kirjauksiin, jotta paperikansiota ei tarvita.
• Useampi käyttäjä: rahastonhoitaja, puheenjohtaja ja toiminnantarkastaja omilla tunnuksillaan.
• Aineiston vienti: tilinpäätöksen, pääkirjan ja tositteet saa ulos, kun rahastonhoitaja vaihtuu.

Ohjelmien hinnat ja ominaisuudet ovat artikkeleissa kirjanpito-ohjelmien vertailu ja ilmainen kirjanpito-ohjelma. Hyvin pienelle mikroyhdistykselle riittää usein taulukkopohja, jos raha liikkuu vain yhdellä pankkitilillä.

Kannattaako yhdistyksen kirjanpito ulkoistaa?

Pienelle yhdistykselle usein ei. Vapaaehtoinen rahastonhoitaja ja yksinkertainen ohjelma tai kirjanpitopohja riittävät, kun tapahtumia on vähän. Ulkoistaminen alkaa kannattaa, kun yhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä, merkittäviä avustuksia raportoitavana tai arvonlisäverollista toimintaa, tai kun kukaan ei enää halua rahastonhoitajaksi.

Rehellisesti sanottuna Tauko on rakennettu yrittäjille, ei yhdistyksille. Jos yhdistyksen elinkeinotoiminta on kasvanut niin, että se näyttää ja toimii kuin yritys, se kannattaa usein siirtää omaan osakeyhtiöön. Silloin seura voi omistaa yhtiön, ja yritystoiminnan kirjanpito, verot ja palkat hoidetaan erikseen. Tässä kohdassa autamme mielellämme, ja yhtiön kirjanpidon hinnan näet hintalaskurista. Katso myös osakeyhtiön kirjanpito.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.