Yhdistyksen toiminnantarkastaja: kuka voi toimia, mitä tarkastetaan ja malli toiminnantarkastuskertomukseen

Yhdistyksen toiminnantarkastaja on yhdistyksen kokouksen valitsema henkilö, joka tarkastaa yhdistyksen talouden ja hallinnon ja antaa siitä kirjallisen toiminnantarkastuskertomuksen. Yhdistyslain 38 a §:n mukaan toiminnantarkastaja on pakollinen, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa, ja jos valitaan vain yksi, on valittava myös varatoiminnantarkastaja. Tehtävään ei tarvita tutkintoa, mutta tarkastajan on oltava riippumaton ja tunnettava taloutta riittävästi. Tällä sivulla ovat kelpoisuusehdot, tarkistuslista tarkastukseen, aikataulu, kertomusmalli ja ero tilintarkastajaan.

Matti Keränen
Matti Keränen
· päivitetty · 5 min lukuaika
Urheiluseuran rahastonhoitaja käy kuitteja läpi seuran kerhohuoneessa, yhdistyksen kirjanpito

Lyhyesti

  • Toiminnantarkastaja tarkastaa yhdistyksen talouden ja hallinnon ja kirjoittaa toiminnantarkastuskertomuksen vuosikokoukselle.
  • Se on pakollinen, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan yksi, valitaan myös varatoiminnantarkastaja.
  • Tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö, riippumaton ja taloutta riittävästi tunteva. Hallituksen jäsen tai rahastonhoitaja ei käy.
  • Tilintarkastaja on valittava vasta, kun kaksi kolmesta rajasta ylittyy päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella: tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, yli 3 työntekijää.
  • Toiminnantarkastaja on vahingonkorvausvastuussa huolimattomuudesta, joten tarkastus kannattaa tehdä tarkistuslistan kanssa.

Lähes jokaisessa pienessä yhdistyksessä, urheiluseurassa ja taloyhtiötä pienemmässä kerhossa on toiminnantarkastaja. Tehtävä on usein vapaaehtoisen jäsenen harteilla, ja moni ei tiedä, mitä pitäisi tarkastaa. Tämä opas kertoo sen käytännössä.

Mikä on toiminnantarkastaja?

Toiminnantarkastaja on yhdistyksen kokouksen valitsema henkilö, joka tarkastaa yhdistyksen talouden ja hallinnon yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa ja antaa tarkastuksesta kirjallisen kertomuksen kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksestä. Toiminnantarkastus tuli yhdistyslakiin (38 a §) 1.9.2010, ja se korvasi pienissä yhdistyksissä aiemman maallikkotilintarkastuksen.

Toiminnantarkastaja ei ole hallituksen apulainen eikä kirjanpitäjä. Hänen tehtävänsä on jäsenten puolesta varmistaa, että rahat on käytetty yhdistyksen tarkoitukseen, kirjanpito pitää paikkansa ja hallitus on toiminut lain, sääntöjen ja kokouksen päätösten mukaan.

Milloin yhdistys tarvitsee toiminnantarkastajan?

Yhdistys tarvitsee toiminnantarkastajan aina, kun sillä ei ole tilintarkastajaa. Käytännössä tämä koskee valtaosaa rekisteröidyistä yhdistyksistä, koska tilintarkastaja on pakollinen vasta, kun yhdistys on kooltaan selvästi pientä suurempi.

Yhdistyksen tilanneKuka tarkastaa
Enintään yksi raja ylittyy (tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, yli 3 henkilöä)Toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja (tai kaksi tarkastajaa)
Vähintään kaksi rajaa ylittyy päättyneellä tai edellisellä tilikaudellaTilintarkastaja (HT- tai KHT-tilintarkastaja)
Säännöt vaativat tilintarkastajanTilintarkastaja sääntöjen mukaan
Avustuksen myöntäjä vaatii tilintarkastuksenTilintarkastaja tai sopimuksen mukainen tarkastus avustuksesta
Lähteet: yhdistyslaki 38 ja 38 a § sekä tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n rajat (tarkemmin artikkelissa tilintarkastus).

Rajat ovat samat kuin osakeyhtiöllä, ja ne selitetään esimerkkeineen artikkelissa tilintarkastus. Lukumäärä, toimikausi ja valinta-aika kirjataan yhdistyksen sääntöihin.

Kuka voi olla toiminnantarkastaja?

Toiminnantarkastajaksi voidaan valita kuka tahansa täysi-ikäinen luonnollinen henkilö, joka on riippumaton ja tuntee taloudellisia ja oikeudellisia asioita niin hyvin kuin yhdistyksen toiminta vaatii. Tutkintoa tai rekisteröintiä ei vaadita, eikä tarkastajan tarvitse olla yhdistyksen jäsen.

Sopii toiminnantarkastajaksi
  • Jäsen tai ulkopuolinen, joka ymmärtää kirjanpitoa ja tilinpäätöstä.
  • Toisen yhdistyksen rahastonhoitaja tai kirjanpitäjä.
  • Tilitoimiston työntekijä, joka ei tee yhdistyksen kirjanpitoa.
Ei sovi
  • Hallituksen jäsen tai rahastonhoitaja (ei riippumaton).
  • Yhdistyksen kirjanpitäjä tai hallituksen jäsenen läheinen.
  • Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
  • Yhteisö, kuten tilitoimisto yrityksenä (vain henkilö käy).

Riippumattomuus tarkoittaa, ettei tarkastaja tarkasta omaa työtään eikä läheisensä työtä. Jos pienessä yhdistyksessä on vaikea löytää riippumatonta jäsentä, ulkopuolinen henkilö on parempi kuin hallituksen jäsenen puoliso.

Mitkä ovat toiminnantarkastajan tehtävät?

Toiminnantarkastajan tehtävät ovat tarkastaa yhdistyksen talous ja hallinto, antaa toiminnantarkastuskertomus ja mainita siinä, jos yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai lakia tai sääntöjä on rikottu. Hallituksen on avustettava tarkastajaa ja annettava tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

  • Tilinpäätös: tuloslaskelma ja tase täsmäävät kirjanpitoon, ja hallitus on allekirjoittanut ne.
  • Pankkitilit: tilin saldo 31.12. täsmää taseeseen. Tiliote on tallessa.
  • Käteiskassa: kassan saldo on laskettu ja täsmää kirjanpitoon.
  • Pistokokeet tositteista: suurimmat menot ja satunnaiset pienet: onko tosite, onko meno yhdistyksen tarkoitukseen, onko se hyväksytty.
  • Avustukset: käytetty myöntöpäätöksen mukaan ja raportoitu ajallaan.
  • Jäsenmaksut: perityt maksut vastaavat jäsenmäärää ja kokouksen päättämää maksua.
  • Hallitus: pöytäkirjat ovat olemassa, ja isot menot ja sopimukset on päätetty hallituksessa.
  • Kokouksen päätökset: edellisen vuosikokouksen päätökset, kuten talousarvio ja jäsenmaksu, on toteutettu.
  • Verot: jos yhdistyksellä on palkkoja tai elinkeinotoimintaa, ennakonpidätykset, ilmoitukset ja tarvittaessa ALV on hoidettu.

Tarkastuksen laajuus mitoitetaan yhdistyksen mukaan. Jäsenmaksuilla toimivan kerhon tarkastus voi viedä tunnin, kun taas palkkoja maksavan seuran tarkastus vie päivän. Yhdistyksen kirjanpidon perusteet ovat artikkelissa yhdistyksen kirjanpito. Vaihe vaiheelta etenevä tarkastuslista on artikkelissa toiminnantarkastus.

Toiminnantarkastuskertomus: malli

Toiminnantarkastuskertomus on lyhyt kirjallinen lausunto, joka annetaan vuosikokoukselle ennen tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä. Laki ei määrää kaavaa, joten alla oleva malli on esimerkki, jota voi muokata.

Merkitse tilinpäätökseen myös toiminnantarkastusmerkintä, esimerkiksi: Suoritetusta toiminnantarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Päiväys ja allekirjoitus. Tilinpäätöksen sisältö ja allekirjoitukset ovat artikkelissa yhdistyksen tilinpäätös.

Aikataulu: milloin tarkastus tehdään?

Toiminnantarkastuksen vuosi
  1. 1
    1. Valinta
    Vuosikokous valitsee toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan seuraavalle tilikaudelle sääntöjen mukaisena aikana.
  2. 2
    2. Tilinpäätös valmiiksi
    Hallitus laatii ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Varaa tarkastajalle aikaa vähintään 2–3 viikkoa ennen kokousta.
  3. 3
    3. Tarkastus
    Tarkastaja käy aineiston läpi, kysyy hallitukselta ja kirjoittaa kertomuksen.
  4. 4
    4. Vuosikokous
    Kertomus esitetään kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta.

Tarkastus voidaan tehdä myös kesken vuoden, esimerkiksi kassan ja tilien osalta. Toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä yhdistyksen kokouksessa.

Onko toiminnantarkastaja sama kuin tilintarkastaja?

Ei ole. Tilintarkastaja on Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä ammattilainen, joka tarkastaa tilintarkastuslain ja -standardien mukaan ja antaa lakisääteisen tilintarkastuskertomuksen. Toiminnantarkastaja on maallikko, joka tarkastaa yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa.

Toiminnantarkastaja ja tilintarkastaja
Toiminnantarkastaja
Tilintarkastaja
Peruste
Yhdistyslaki 38 a §
Tilintarkastuslaki
Pätevyys
Riittävä talouden tuntemus, ei tutkintoa
HT- tai KHT-tutkinto ja PRH:n hyväksyntä
Kuka voi olla
Vain luonnollinen henkilö
Henkilö tai tilintarkastusyhteisö
Laajuus
Toiminnan edellyttämä
Tilintarkastusstandardien mukainen
Kustannus
Usein vapaaehtoistyötä tai pieni palkkio
Ammattilaisen hinnoittelema työ
Vastuu
Vahingonkorvausvastuu huolimattomuudesta
Vahingonkorvaus- ja ammattivastuu

Vastuu: mitä jos toiminnantarkastaja ei huomaa virhettä?

Toiminnantarkastaja on yhdistyslain 39 §:n mukaan velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän aiheuttaa tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta. Vastuu syntyy, jos tarkastus jätetään tekemättä tai selvät puutteet ohitetaan. Tarkistuslistan käyttäminen ja kirjalliset muistiinpanot suojaavat tarkastajaa.

Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tai valittu ei pysty tehtävään, aluehallintovirasto voi ilmoituksesta määrätä toiminnantarkastajan. Hallituksen jäsen ei saa äänestää toiminnantarkastajan valinnasta, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.

Montako jäsentä yhdistyksen hallituksessa on?

Yhdistyksen hallituksessa on yhdistyslain 35 §:n mukaan vähintään kolme jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja. Tarkka määrä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä kirjataan sääntöihin. Rekisteröidyn yhdistyksen muista perusasioista kerrotaan artikkelissa rekisteröity yhdistys. Uuden yhdistyksen vaiheet ovat sivulla ry:n perustaminen. Jos yhdistyksenne haluaa ulkoistaa kirjanpidon, kilpailuta tilitoimisto.

Usein kysytyt

Mitkä ovat toiminnantarkastajan tehtävät?+

Tarkastaa yhdistyksen talous ja hallinto toiminnan edellyttämässä laajuudessa, antaa kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle kokoukselle ja mainita siinä mahdolliset vahingot tai lain ja sääntöjen rikkomukset.

Onko toiminnantarkastaja sama kuin tilintarkastaja?+

Ei. Tilintarkastaja on PRH:n hyväksymä ammattilainen, ja hänet on valittava, kun yhdistyksen koko ylittää lain rajat. Toiminnantarkastaja on maallikko, joka valitaan, kun tilintarkastajaa ei ole.

Voiko hallituksen jäsen olla toiminnantarkastaja?+

Ei. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton, eikä hän voi tarkastaa omaa tai läheisensä hallintoa.

Tarvitaanko varatoiminnantarkastaja?+

Kyllä, jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja. Jos valitaan kaksi, varatarkastajaa ei tarvita.

Mitä yhdistyksen tilinpäätöksessä pitää olla?+

Tuloslaskelma, tase ja liitetiedot (tai kevennetyssä tilinpidossa vuosilaskelma), hallituksen allekirjoitukset ja toiminnantarkastusmerkintä. Toimintakertomus laaditaan, jos kirjanpitolaki tai säännöt sitä edellyttävät.

Montako jäsentä on yhdistyksen hallituksessa?+

Vähintään kolme, joista yksi on puheenjohtaja. Tarkka määrä kirjataan sääntöihin.

Saako toiminnantarkastaja palkkion?+

Saa, jos yhdistys niin päättää. Palkkio on tarkastajalle veronalaista tuloa, ja yhdistys ilmoittaa sen tulorekisteriin.

Matti Keränen
Kirjoittaja
Matti Keränen
Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.

Lue seuraavaksi

Urheiluseuran rahastonhoitaja käy kuitteja läpi seuran kerhohuoneessa, yhdistyksen kirjanpito
Yrittäjän arki ja raha15.10.20268 min

Yhdistys tilinpäätös: mitä pienen yhdistyksen tilinpäätökseen kuuluu, aikataulu ja allekirjoitus

Yhdistyksen tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja liitetiedoista edellisen vuoden vertailulukuineen, ja se on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen, toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja tarkastaa sen ja yhdistyksen kokous vahvistaa sen. Pienen yhdistyksen tilinpäätös ei ole julkinen eikä sitä ilmoiteta PRH:lle. Tältä sivulta löydät koko vuoden aikataulun, esimerkkituloslaskelman ja -taseen yhdistyskaavalla sekä tarkistuslistan toiminnantarkastusta varten.

Urheiluseuran rahastonhoitaja käy kuitteja läpi seuran kerhohuoneessa, yhdistyksen kirjanpito
Yrittäjän arki ja raha15.10.202615 min

Yhdistysten kirjanpito 2026: pienen yhdistyksen kirjanpito, kevennetty tilinpito ja tilinpäätös

Yhdistysten kirjanpito on pakollista: jokainen rekisteröity yhdistys pitää kahdenkertaista kirjanpitoa, paitsi mikroyhdistys, jonka tulot ovat enintään 30 000 euroa kahtena tilikautena ja joka saa käyttää kevennettyä tilinpitoa. Rekisteröity yhdistys on aina kirjanpitovelvollinen, vaikka sen kassassa olisi vain jäsenmaksuja ja kahvikassan tuotot. Tässä käydään läpi, mitä rahastonhoitajan pitää tehdä: millaista kirjanpitoa laki vaatii, milloin pieni yhdistys saa käyttää kevennettyä tilinpitoa, mitä toiminnantarkastaja katsoo, mitkä tulot ovat verovapaita ja missä kohtaa yhdistyksen toiminta muuttuu verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi.

Tilintarkastaja tutkii asiakirjoja suurennuslasilla, tilintarkastus
Yrittäjän arki ja raha15.10.20267 min

Tilintarkastus pienessä osakeyhtiössä: milloin se on pakollinen, mitä se maksaa ja miten rajat lasketaan

Pieni osakeyhtiö saa jättää tilintarkastajan valitsematta, kun enintään yksi kolmesta rajasta ylittyy: tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, 3 työntekijää. Tässä miten rajat lasketaan kahdelta tilikaudelta, ovatko rajat muuttumassa, mitä tilintarkastus maksaa, milloin yhtiöjärjestys tai osakas voi vaatia sen silti ja mitä eroa on tilintarkastajalla ja kirjanpitäjällä.