Työsopimuslaki 55/2001: mitä työsopimuslaki vaatii pieneltä työnantajalta ja mikä muuttui 2026

Työsopimuslaki on laki, joka säätelee työnantajan ja työntekijän välistä sopimussuhdetta. Se tuli voimaan 1.6.2001, ja sitä on muutettu useasti, viimeksi vuonna 2026. Myös työnantajan oikeus johtaa ja valvoa työtä eli direktio-oikeus toimii lain rajoissa. Laki on pääosin pakottavaa oikeutta: työsopimuksella ei voi sopia työntekijälle huonommista ehdoista kuin laki tai yleissitova työehtosopimus antaa. Jos etsit valmista pohjaa, katso työsopimus.

Mitä työsopimuslaki 55/2001 tarkoittaa ja ketä se koskee?

Työsopimuslaki 55/2001 on Suomen säädöskokoelman lain numero 55 vuodelta 2001: laki annettiin 26.1.2001, ja se tuli voimaan 1.6.2001, jolloin se korvasi vanhan työsopimuslain 320/1970. Numerolla 55/2001 löydät lain Finlexistä, ja sillä siihen viitataan työsopimuksissa, työehtosopimuksissa ja tuomioistuinten ratkaisuissa.

Riidat työsopimuslain soveltamisesta ratkaistaan yleensä käräjäoikeudessa. Työtuomioistuin taas käsittelee työehtosopimuksiin liittyviä riitoja, ja sen ratkaisut (esimerkiksi TT:2001-36) näkyvät usein samoissa hakutuloksissa, koska ne tulkitsevat työehtosopimuksia lain rinnalla. Pienelle työnantajalle tärkeintä on ajantasainen lakiteksti, josta kerrotaan alempana.

Mitä työsopimuslaki sisältää?

Työsopimuslaki sisältää 13 lukua, jotka kulkevat työsuhteen elinkaaren mukaan: sopimuksen tekeminen, työnantajan ja työntekijän velvollisuudet, perhevapaat, lomautus, irtisanominen, purkaminen ja seuraamukset. Pienen yrityksen arjessa tärkeimmät ovat luvut 1, 2, 5, 6 ja 7.

Miten työsopimus tehdään ja mitä siinä pitää olla?

Työsopimuksen voi tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jos sopimus ei ole kirjallinen tai siitä puuttuvat keskeiset ehdot, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen osa tiedoista on annettava jo ensimmäisen viikon aikana ja loput kuukauden kuluessa työnteon alkamisesta. Vaihtelevan työajan sopimuksen erityisehdot on koottu sivulle nollatuntisopimus.

• Osapuolet, työn alkamispäivä ja työntekopaikka
• Työtehtävät ja sovellettava työehtosopimus
• Kesto: toistaiseksi voimassa vai määräaikainen, ja määräaikaisessa peruste tai lain uusi poikkeus
• Koeaika, jos sellaisesta sovitaan
• Palkka, sen osat ja palkanmaksukausi
• Säännöllinen työaika, vaihtelevassa työajassa tuntien vähimmäis- ja enimmäismäärä
• Vuosiloma ja sen määräytyminen sekä irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste
• Eläkelaitos ja vakuutukset, joista työnantaja vastaa

Työsopimus on lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi. Määräaikaiseen sopimukseen tarvitaan työnantajan aloitteesta perusteltu syy, kuten sijaisuus tai projekti. 1.6.2026 alkaen on poikkeus: ensimmäisen työsuhteen samaan työntekijään, tai kun edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään viisi vuotta, voi tehdä määräaikaisena ilman perustetta enintään vuodeksi. Tällaisen sopimuksen voi molemmat osapuolet irtisanoa, kun se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Milloin työsopimuksen saa tehdä määräajaksi, kerrotaan oppaassa määräaikainen työsopimus.

Vaihtelevan työajan sopimuksessa (esimerkiksi 0–30 h viikossa) työnantajan on työsopimuslain 1 luvun 11 §:n mukaan tarkasteltava vähintään 12 kuukauden välein, vastaako sovittu vähimmäistyöaika toteutuneita tunteja. Jos toteutuneet tunnit ja työvoiman tarve osoittavat, että vähimmäistyöaika voisi olla korkeampi, työnantajan on tarjottava muutosta kuukauden kuluessa tarkastelusta. 12 kuukauden tarkastelujakso on ollut voimassa 1.8.2022 alkaen.

Kuinka pitkä koeaika voi olla?

Koeaika voi olla työsopimuslain mukaan enintään kuusi kuukautta, ja määräaikaisessa työsuhteessa enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Koeajasta on sovittava erikseen, muuten sitä ei ole. Koeaikaa saa pidentää yhdellä kuukaudella jokaista 30:tä kalenteripäivää kohti, jonka työntekijä on koeajalla työkyvytön tai perhevapaalla, kun pidennyksestä on ilmoitettu ennen koeajan päättymistä.

Koeajalla kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Purun syy ei kuitenkaan saa olla syrjivä eikä koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen. Työnantajan kannattaa siis kirjata, mitä työssä odotetaan, ja antaa palautetta jo koeajan alussa.

Mitä työnantajan pitää maksaa työsopimuslain mukaan?

Työnantajan pitää maksaa vähintään yleissitovan työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole yleissitovaa TES:ää, palkan pitää olla tavanomainen ja kohtuullinen. Sairausajan palkka maksetaan työsopimuslain mukaan sairastumispäivältä ja yhdeksältä seuraavalta arkipäivältä, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, ja lyhyemmässä työsuhteessa 50 prosenttia palkasta.

Mitkä ovat irtisanomisajat työsopimuslain mukaan?

Työnantajan irtisanomisaika on työsopimuslain mukaan 14 päivästä 6 kuukauteen työsuhteen keston mukaan, ja työntekijän 14 päivää tai kuukausi. Työehtosopimus voi määrätä toisin, ja työnantajan irtisanomisaika voidaan sopia pidemmäksi, mutta ei työntekijän aikaa pidemmäksi.

Milloin työnantaja saa irtisanoa?

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain lain mukaisella perusteella: työntekijän henkilöön liittyvästä syystä tai taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä. 1.1.2026 alkaen henkilöön liittyväksi perusteeksi riittää asiallinen syy, kun aiemmin vaadittiin asiallinen ja painava syy. Vähäinen tai syrjivä syy ei edelleenkään kelpaa.

Muun työn tarjoamisvelvollisuus rajattiin vuoden 2026 alussa tilanteisiin, joissa työntekijän edellytykset tehdä työtä ovat muuttuneet työsuhteen aikana, esimerkiksi sairauden tai tapaturman vuoksi. Irtisanomisen käytännön vaiheet ja mallipohja ovat artikkeleissa työnantaja irtisanoo työntekijän ja irtisanomisilmoitus työnantajalta.

Mitä muuttui työsopimuslaissa vuonna 2026?

Vuonna 2026 työsopimuslakiin tuli kaksi muutospakettia, jotka helpottavat erityisesti pienen yrityksen palkkaamista. Ensimmäinen tuli voimaan 1.1.2026 ja koski irtisanomisperustetta, toinen 1.6.2026 ja koski määräaikaisia sopimuksia, lomautuksia ja takaisinottoa.

Työsopimuslaki ajantasainen: mistä löydät voimassa olevan version?

Ajantasainen työsopimuslaki löytyy maksutta Finlexistä osoitteesta finlex.fi/fi/lainsaadanto/2001/55. Ajantasaisessa versiossa kaikki muutokset on päivitetty alkuperäiseen lakitekstiin, ja jokaisen pykälän alla näkyy, millä lailla se on viimeksi muutettu. Säädöskokoelman alkuperäistä lakia 55/2001 ei päivitetä, joten käytä aina ajantasaista versiota.

Lakia on muutettu tiheään: vuosina 2025 ja 2026 siihen tehtiin ainakin kuusi muutosta. Pienelle työnantajalle merkittävimmät ovat irtisanomisperusteen muutos ja kesäkuun 2026 muutospaketti. Muutoshistoria näkyy Finlexissä lain sivulla kohdassa muutossäädökset.

Lomautus työsopimuslain mukaan

Työsopimuslain 5 luvun mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos sillä olisi taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanoa hänet, tai jos työ on vähentynyt tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muuta työtä tai koulutusta. Tilapäisellä perusteella lomautus voi kestää enintään 90 päivää. Lomautuksen ajalta työnantaja ei maksa palkkaa, mutta työsuhde jatkuu.

Pienessä yrityksessä lomautus on usein ainoa tapa sopeutua tilauskannan notkahdukseen ilman irtisanomisia. Ilmoituksen malli ja toimitustavat ovat artikkelissa lomautusilmoitus, ja palkanmaksu lomautuksen aikana artikkelissa lomautus ja palkka. Jos työntekijä irtisanoutuu lomautuksen aikana, katso irtisanoutuminen lomautuksen aikana.

Montako kertaa määräaikaisen työsopimuksen voi uusia?

Työsopimuslaissa ei ole kiinteää uusimiskertojen määrää, vaan toistuvia määräaikaisia sopimuksia ei saa käyttää, jos niiden määrä, yhteenlaskettu kesto tai kokonaisuus osoittaa työvoiman tarpeen pysyväksi (1 luku 3 §). Poikkeuksena pitkäaikaistyöttömän kanssa tehdyn määräaikaisen sopimuksen voi uusia vuoden sisällä enintään kahdesti, ja yhteiskesto saa olla enintään vuosi (1 luku 3 a §).

1.6.2026 alkaen ensimmäisen työsuhteen voi lisäksi tehdä määräaikaiseksi ilman perustetta enintään vuodeksi, jos työnantajalla ja työntekijällä ei ole ollut työsuhdetta edellisen viiden vuoden aikana. Jos määräaikainen sopimus tehdään työnantajan aloitteesta lain vastaisesti, sitä pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Ketjutuksen rajoista tarkemmin artikkelissa määräaikainen työsopimus.

Mitä tapahtuu, jos työnantaja rikkoo työsopimuslakia?

Jos työnantaja rikkoo työsopimuslakia tai työsopimusta tahallaan tai huolimattomuudesta, sen on korvattava työntekijälle aiheutunut vahinko (12 luku 1 §). Perusteettomasta irtisanomisesta tai purkamisesta työnantaja tuomitaan maksamaan korvausta vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä (12 luku 2 §). Lisäksi osa rikkomuksista, kuten syrjintä ja työsopimusrikkomus, on säädetty rangaistaviksi.

Pienelle työnantajalle tyypillisimmät riidat syntyvät puuttuvasta selvityksestä työn ehdoista, väärästä TES-palkasta ja irtisanomisperusteen dokumentoinnista. Kirjallinen sopimus, varoitus ennen henkilöperusteista irtisanomista ja ajantasainen palkanlaskenta ehkäisevät suurimman osan niistä.

Tarkistuslista: työsopimuslaki ja ensimmäinen työntekijä

• Selvitä, onko alallasi yleissitova työehtosopimus, ja noudata sen palkkoja ja irtisanomisaikoja.
• Tee kirjallinen työsopimus ennen kuin työ alkaa, ja sovi koeaika siinä.
• Jos teet määräaikaisen sopimuksen, kirjaa peruste tai se, että käytät lain uutta vuoden poikkeusta.
• Ota työeläkevakuutus (TyEL) ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ennen ensimmäistä palkkaa.
• Järjestä työterveyshuolto, se on pakollinen jo ensimmäiselle työntekijälle.
• Ilmoita palkat tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä.
• Pidä vuosilomakirjanpitoa ja työaikakirjanpitoa.

Koko palkkaamisen järjestys ja kulut ovat artikkelissa ensimmäinen työntekijä. Laske, paljonko työntekijä maksaa sinulle sivukuluineen, työnantajan palkkakulut -laskurilla. Jos yrityksessäsi on 20 työntekijää tai enemmän, lue myös yhteistoimintalaki.