Työsopimus: valmis pohja, mitä työsopimukseen kirjoitetaan ja mitä laki vaatii työnantajalta 2026

Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimuslaki ei vaadi tiettyä muotoa, mutta kirjallinen sopimus on paras todiste siitä, mitä sovittiin. Alla on pohja, jonka voit kopioida ja täyttää. Jos etsit lain vaatimuksia laajemmin, katso työsopimuslaki.

Työsopimus pohja: kopioi ja täytä

Pohja kattaa tiedot, joista työnantajan on lain mukaan annettava kirjallinen selvitys. Kun ne ovat sopimuksessa, erillistä selvitystä ei tarvita.

Jos noudatat työehtosopimusta, monen kohdan voi hoitaa viittauksella siihen, esimerkiksi "vuosiloma ja irtisanomisaika työehtosopimuksen mukaan". Palkka, tehtävät ja alkamispäivä kirjoitetaan aina auki. Jos sovit kilpailukiellosta, siitä tehdään erillinen kilpailukieltosopimus, josta on maksettava korvausta.

Työsopimusmalli: täytetty esimerkki kokonaisena

Työsopimusmalli on valmiiksi täytetty esimerkki työsopimuksesta, jonka avulla näet, miltä valmis sopimus näyttää ja millaisella tarkkuudella kohdat kirjoitetaan. Alla oleva malli on kuvitteellinen: pienen kahvilan osa-aikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Vaihda nimet, luvut ja työehtosopimus omiksesi.

Mallin luvut ovat havainnollistavia. Tarkista aina oman alasi työehtosopimuksen palkka ja ehdot, koska työsopimusmalli ei korvaa TES:ää. Jos teet määräaikaisen sopimuksen, kirjaa kestoon myös peruste. Valmiin pohjan kohdat ovat yllä taulukossa, ja lain vaatimukset on koottu artikkeliin työsopimuslaki.

Työsopimus PDF: tulostettava pohja ja allekirjoitus

Työsopimuksen PDF-versio syntyy helpoimmin niin, että kopioit yllä olevan pohjan tekstinkäsittelyyn, täytät hakasulkeissa olevat kohdat ja tallennat tiedoston PDF:ksi (Tiedosto → Tallenna nimellä tai Tulosta → PDF). Valmis PDF allekirjoitetaan joko tulostettuna kahtena kappaleena tai sähköisellä allekirjoituspalvelulla, ja kumpikin osapuoli saa oman kappaleensa. Laki ei vaadi PDF:ää tai tiettyä lomaketta: ratkaisevaa on, että sopimuksessa on keskeiset ehdot ja että se voidaan myöhemmin näyttää muuttumattomana.

• Lukittu PDF on parempi kuin muokattava tiedosto. Kun sopimus on PDF:nä ja allekirjoitettu, kumpikaan ei voi huomaamatta muuttaa ehtoja jälkikäteen.
• Täytettävät PDF-lomakkeet. Monet ammattiliitot ja työnantajajärjestöt julkaisevat omia työsopimuslomakkeitaan PDF:nä, ja osassa työehtosopimuksia on oma mallinsa. Tarkista, että lomakkeessa on kohta työehtosopimukselle, työajalle ja irtisanomisajalle, koska vanhoista lomakkeista puuttuu usein 1.8.2022 jälkeen vaaditut tiedot.
• Sähköinen allekirjoitus riittää. Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan sopimuksen voi tehdä sähköisesti. Vertailu palveluista on artikkelissa ilmainen sähköinen allekirjoitus.
• Säilytä PDF koko työsuhteen ajan ja sen jälkeen. Sopimusta tarvitaan esimerkiksi työtodistuksen laatimisessa ja mahdollisissa palkkariidoissa. Suositeltu aika on perusteltu artikkelissa työsopimuksen säilytysaika. Palkkakirjanpidon aineisto säilytetään kirjanpitolain mukaan, ja palkkatiedot tarvitaan eläkkeiden tarkistuksessa vuosia myöhemmin.

Vaihtelevassa työajassa PDF-pohjaan kirjoitetaan vähimmäis- ja enimmäistunnit sekä ne viikonpäivät ja kellonajat, joina työtä voidaan teettää. Työsopimuslain 1 luvun 11 §:n mukaan, sellaisena kuin se on ollut voimassa 1.8.2022 alkaen (HE 60/2022), työnantajan on tarkasteltava vaihtelevan työajan ehdon perusteltavuutta vähintään 12 kuukauden välein toteutuneiden tuntien perusteella. Merkitse tarkastelupäivä kalenteriin samalla kun arkistoit sopimuksen.

Onko pakko olla kirjallinen työsopimus?

Ei ole. Työsopimus on pätevä myös suullisena tai sähköisenä, esimerkiksi sähköpostiviestinä. Työnantajan on kuitenkin annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos ne eivät käy ilmi kirjallisesta sopimuksesta.

Käytännössä kirjallinen sopimus ennen ensimmäistä työpäivää on helpoin tapa: se täyttää selvitysvelvollisuuden, ja riidassa siitä näkee, mistä sovittiin.

Toistaiseksi voimassa vai määräaikainen?

Työsopimus on toistaiseksi voimassa, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Perusteltuja syitä ovat esimerkiksi sijaisuus, projekti, kausityö tai harjoittelu. Työnantajan aloitteesta ilman laillista syytä tehty määräaikainen sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Milloin työsopimuksen saa tehdä määräajaksi, kerrotaan oppaassa määräaikainen työsopimus. Samat säännöt koskevat myös osa-aikaista työsopimusta.

Määräaikainen sopimus voidaan tehdä ilman perusteltua syytä myös, jos palkattava on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija 12 kuukautta. Tämäkin sopimus on enintään vuoden mittainen.

Koeaika työsopimuksessa

Koeajasta on sovittava, se ei tule automaattisesti. Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta työn alkamisesta, ja määräaikaisessa sopimuksessa enintään puolet sopimuksen kestosta. Koeaikana kumpi tahansa voi purkaa sopimuksen, mutta ei syrjivästi tai koeajan tarkoituksen vastaisesti.

Palkka ja työehtosopimus

Työsopimuksessa saa sopia palkasta vapaasti, kunhan se ei alita työnantajaa sitovan tai alalla yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäistasoa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta eikä palkasta ole sovittu, on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Työehtosopimuksen vastainen ehto on mitätön, ja tilalle tulee TES:n määräys. Lue lisää artikkeleista TES ja minimipalkka Suomessa. Jos et kuulu työnantajaliittoon, katso myös mitä järjestäytymätön työnantaja saa sopia paikallisesti.

Irtisanomisajat

Ellei toisin sovita, työnantajan irtisanomisaika on 14 päivästä kuuteen kuukauteen ja työntekijän 14 päivästä kuukauteen työsuhteen kestosta riippuen. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista, ellei irtisanomisesta ole erikseen sovittu.

Irtisanomisen menettely on kuvattu artikkelissa irtisanomisilmoitus työnantajalle, ja työtodistuksen pohja on sivulla työtodistus.

Yleisimmät virheet työsopimuksessa

1. Määräaikaisuuden peruste puuttuu. Sopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi.
2. Koeajasta ei sovita kirjallisesti. Silloin sitä ei ole, eikä sopimusta voi purkaa koeaikaperusteella.
3. Palkka alittaa TES:n. Erotus maksetaan jälkikäteen, ja lomarahat ja lisät lasketaan uudelleen.
4. Vaihteleva työaika ilman vähimmäistunteja. Laki vaatii, että vaihtelevan työajan ehdot kerrotaan ja niitä tarkastellaan vähintään 12 kuukauden välein.
5. Työsuhde on oikeasti toimeksianto tai päinvastoin. Jos työ tehdään johdon ja valvonnan alla palkkaa vastaan, se on työsuhde, vaikka sopimuksen otsikko olisi muu.

Työntekijän palkkaaminen tuo yritykselle sivukuluja, joita kannattaa laskea etukäteen työnantajan palkkakulut -laskurilla. Jos mietit, kannattaako palkanlaskenta ulkoistaa, katso oma hintasi.