Vuosilomalaki: lomien kertyminen, lomapalkka ja työnantajan velvollisuudet tiivistettynä
Vuosilomalaki (162/2005) määrää, kuinka paljon lomaa työntekijälle kertyy, milloin se pidetään ja mitä siltä ajalta maksetaan. Lomaa kertyy 2 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja 2,5 arkipäivää, kun työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä vähintään vuoden, eli täydeltä vuodelta 24 tai 30 arkipäivää. Työnantaja päättää loman ajankohdan, ilmoittaa siitä kuukautta ennen ja maksaa lomapalkan ennen loman alkua. Tähän on koottu työnantajan näkökulmasta lain keskeiset pykälät omin sanoin, lomapalkan laskutavat, lasketut esimerkit ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin, kuten lomarahaan ja 38 lomapäivään.
Lyhyesti
- Vuosilomalaki 162/2005 koskee kaikkia työsuhteita. Ajantasainen teksti on Finlexissä.
- Lomaa kertyy 2 arkipäivää kuukaudessa, ja kun työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä vuoden, 2,5 arkipäivää. Täysi vuosi tuo 24 tai 30 arkipäivää.
- Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3., ja kesälomaa 24 arkipäivää annetaan lomakaudella 2.5.–30.9.
- Kuukausipalkkainen saa lomalta tavallisen palkkansa. Harvoin työskentelevän lomapalkka on 9 % tai 11,5 % vuoden palkoista.
- Lomaraha ei perustu lakiin, vaan työehtosopimukseen. Samoin 38 lomapäivää tulee joidenkin alojen TES:stä, ei vuosilomalaista.
Vuosilomalaki on laki, joka säätää työntekijän oikeudesta palkalliseen vuosilomaan. Laki on vähimmäistaso: työehtosopimus voi antaa enemmän lomaa tai paremman lomapalkan, mutta työsopimuksella ei voi sopia lakia huonommista ehdoista. Laki koskee työsuhteita, ei yrittäjää itseään.
Mitä vuosilomalaki sisältää?
Vuosilomalaki sisältää säännöt neljästä asiasta: loman kertymisestä, loman antamisesta, lomapalkasta ja lomakorvauksesta sekä työnantajan kirjanpitovelvollisuudesta. Pienen työnantajan arjessa tärkeimmät pykälät ovat alla. Kuukausittaiset lomapäivät ja poissaolojen vaikutus on laskettu oppaassa lomapäivien kertyminen.
| Pykälät | Aihe | Tiivistettynä työnantajalle |
|---|---|---|
| 4–6 § | Loman pituus ja kertyminen | 2 tai 2,5 arkipäivää täydeltä kuukaudelta. Täysi kuukausi: 14 työpäivää tai 35 työtuntia |
| 7 § | Työssäolon veroinen aika | Esimerkiksi sairaus, lomautus enintään 30 työpäivää kerrallaan ja perhevapaa enintään 160 arkipäivää kerryttävät lomaa |
| 8 § | Oikeus pitää vapaata | Jos lomaa ei kerry, työntekijä saa pitää vapaata 2 päivää kuukaudessa ilman palkkaa |
| 9–12 § | Lomapalkka | Kuukausipalkka, keskipäiväpalkka kertoimella tai 9 / 11,5 % prosenttiperusteisesti |
| 16 § | Lomapalkan maksaminen | Ennen loman alkua, enintään 6 päivän lomajakson voi maksaa tavallisena palkkapäivänä |
| 17 § | Lomakorvaus | Pitämättömät lomat maksetaan rahana, kun työsuhde päättyy |
| 20–23 § | Loman antaminen | Työnantaja päättää ajankohdan, kuulee työntekijää ja ilmoittaa kuukautta, viimeistään kaksi viikkoa ennen |
| 25–26 § | Työkyvyttömyys | Sairaana alkava loma siirretään pyynnöstä. Loman aikana sairastuessa omavastuu enintään 6 lomapäivää |
| 27 § | Säästövapaa | Yli 24 arkipäivän ylittävän osan voi sopia säästettäväksi |
| 29 § | Vuosilomakirjanpito | Lomat ja lomapalkat kirjataan työntekijäkohtaisesti |
Miten vuosilomaa kertyy?
Vuosilomaa kertyy jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 2 arkipäivää, tai 2,5 arkipäivää, jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3. mennessä yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Täysi kuukausi on kalenterikuukausi, jossa työntekijä on tehnyt työtä vähintään 14 päivää. Jos työntekijä tekee työtä harvempana päivänä, täysi kuukausi on kuukausi, jossa työtunteja on vähintään 35. Lomapäivät voi laskea vuosiloman kertyminen -laskurilla. Miksi lomaa kuluu myös lauantaina, kertoo artikkeli vuosilomalaki ja lauantai.
| Työsuhde 31.3. mennessä | Kertymä kuukaudessa | Täysi vuosi (12 kk) | Viikkoina (6 päivän viikko) |
|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi | 2 arkipäivää | 24 arkipäivää | 4 viikkoa |
| Vähintään 1 vuosi | 2,5 arkipäivää | 30 arkipäivää | 5 viikkoa |
Milloin saa 38 lomapäivää?
38 lomapäivää ei tule vuosilomalaista, jonka enimmäiskertymä on 30 arkipäivää vuodessa. Pidempi loma perustuu työehtosopimukseen: joillakin aloilla, erityisesti julkisella sektorilla, pitkä palvelusaika kasvattaa vuosiloman 38 päivään. Tarkista oma ehto omasta työehtosopimuksestasi. Yksityisellä alalla ilman tällaista TES-määräystä loma on 24 tai 30 arkipäivää.
Miten lomapalkka lasketaan?
Lomapalkka lasketaan vuosilomalain mukaan kolmella tavalla palkkausmuodon mukaan. Kuukausipalkkainen saa loman ajalta tavallisen palkkansa. Tunti- tai urakkapalkkainen, joka tekee työtä vähintään 14 päivänä kuukaudessa, saa keskipäiväpalkan kerrottuna lain kertoimella. Harvemmin työskentelevä saa 9 tai 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkoistaan.
| Palkkausmuoto | Lomapalkka | Esimerkki |
|---|---|---|
| Kuukausipalkka | Tavallinen palkka loman ajalta. Lomapäivän arvo kuukausipalkka / 25 | 3 000 €: lomapäivä 120 € |
| Tunti- tai urakkapalkka, vähintään 14 päivää / kk | Keskipäiväpalkka × kerroin. 30 lomapäivää: kerroin 27,8 | Keskipäiväpalkka 150 €: 150 × 27,8 = 4 170 € |
| Alle 14 päivää / kk | 9 % palkoista, 11,5 % kun työsuhde kestänyt 31.3. mennessä vuoden | Vuoden palkat 28 800 €: 11,5 % = 3 312 € |
Koko kerrointaulukko ja lisää laskettuja esimerkkejä ovat artikkelissa loma-ajan palkka laskuri.
Mitä tarkoittaa lomapalkan oikaisu?
Lomapalkan oikaisu tarkoittaa jo maksetun lomapalkan korjaamista, kun työntekijän työaika tai palkka muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos kuukausipalkkaisen työaika on muuttunut, lomapalkka lasketaan lain mukaan prosenttiperusteisesti, ellei toisin ole sovittu, ja monessa työehtosopimuksessa käytetään keskimääräistä työaikaprosenttia. Jos muutos tapahtuu vasta loman jälkeen, aiemmin maksettu lomapalkka on voinut olla liian suuri tai pieni, ja erotus maksetaan tai peritään myöhemmistä palkoista.
Kuinka paljon lomarahaa maksetaan?
Lomarahaa maksetaan tavallisesti 50 % lomapalkasta, mutta lomaraha ei perustu vuosilomalakiin. Se on työehtosopimukseen perustuva etu, ja TES määrää sen määrän, maksuajan ja ehdot, esimerkiksi sen, että työntekijän on palattava lomalta töihin ajallaan. Tästä ehdosta tulee nimi lomaltapaluuraha. Jos työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopimusta eikä lomarahasta ole sovittu työsopimuksessa, lomarahaa ei tarvitse maksaa. Mitä tapahtuu, kun työsuhde loppuu, on kerrottu sivulla lomaraha työsuhteen päättyessä.
Lomaraha on veronalaista palkkaa, josta tehdään ennakonpidätys ja palkan vähennykset. Verotuksesta kerrotaan artikkelissa lomaraha ja verotus.
Milloin ja miten työnantaja antaa loman?
Työnantaja määrää loman ajankohdan, jos siitä ei ole sovittu. Ennen päätöstä työntekijälle on varattava tilaisuus kertoa toiveensa, ja ajankohta ilmoitetaan viimeistään kuukautta ennen loman alkua, tai jos se ei ole mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen. Kesälomaa 24 arkipäivää annetaan lomakaudella 2.5.–30.9., ja loput talvilomana viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Loman jakamisesta osiin kerrotaan sivulla vuosiloman pitäminen pätkissä. Vuoden 2026 päivämäärät on koottu sivulle kesälomakausi 2026.
- Kysy työntekijöiden toiveet hyvissä ajoin keväällä.
- Ilmoita lomat viimeistään kuukautta ennen. Ilmoitettu loma sitoo, eikä sitä voi perua yksipuolisesti.
- Sijoita 24 arkipäivää lomakaudelle 2.5.–30.9., pääsääntöisesti yhdenjaksoisena.
- Maksa lomapalkka ennen loman alkua.
- Pidä vuosilomakirjanpitoa: kertymät, pidetyt lomat ja maksetut lomapalkat työntekijäkohtaisesti.
Loman siirtämisestä, perumisesta ja sairastumisesta loman aikana kerrotaan artikkelissa voiko työnantaja perua loman.
Kertyykö vuosilomaa osasairauspäivärahan aikana?
Kertyy, kun työntekijä tekee osa-aikatyötä osasairauspäivärahan aikana ja kuukauteen kertyy vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia. Osasairauspäivärahakausi on osa-aikatyötä, joten lomaa kertyy tehdystä työstä normaalisti. Lisäksi kokonaan sairaana oltu aika on vuosilomalain mukaan työssäolon veroista aikaa tiettyyn enimmäismäärään asti.
Lomapalkka voi muuttua, koska osa-aikaisen työn palkka on pienempi. Jos työaika on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan edellä kuvatuin tavoin.
Mitä työsuhteen päättyessä maksetaan?
Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneistä lomapäivistä maksetaan lomakorvaus. Kuukausipalkkaisella yhden päivän korvaus on kuukausipalkka jaettuna 25:llä. Työsuhteen kestäessä lomaa ei voi vaihtaa rahaksi, vaan se on pidettävä.
Laske lomakorvaus pitämättömistä lomapäivistä
Lomakorvauslaskuri omalla sivullaanVuosilomalaki koskee työntekijöitä, ei yrittäjää. Yrittäjän oma loma pitää rahoittaa hinnoittelulla, ja siitä kerrotaan artikkelissa yrittäjän loma. Työsuhteen muut perussäännöt ovat artikkelissa työsopimuslaki. Jos palkanlaskentasi lomakertymät eivät täsmää, kilpailuta tilitoimisto.
Usein kysytyt
Mitä vuosilomalaki sanoo loman pituudesta?+
Lomaa kertyy 2 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, ja kun työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä vuoden, 2,5 arkipäivää. Täydeltä vuodelta kertyy siis 24 tai 30 arkipäivää.
Milloin saa 38 lomapäivää?+
Ei vuosilomalain perusteella, koska lain enimmäiskertymä on 30 arkipäivää. 38 päivän loma perustuu joidenkin alojen työehtosopimuksiin, joissa pitkä palvelusaika pidentää lomaa.
Mitä tarkoittaa lomapalkan oikaisu?+
Lomapalkan korjaamista, kun työaika tai palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Liian suuri tai pieni lomapalkka korjataan maksamalla erotus tai perimällä se myöhemmistä palkoista. Laskutapa riippuu usein työehtosopimuksesta.
Kuinka paljon lomarahaa maksetaan?+
Tavallisesti 50 % lomapalkasta, mutta lomaraha perustuu työehtosopimukseen, ei vuosilomalakiin. Ilman TES:iä tai sopimusta lomarahaa ei tarvitse maksaa.
Kertyykö vuosilomaa osasairauspäivärahan aikana?+
Kertyy, kun osa-aikatyötä tehdään kuukaudessa vähintään 14 päivänä tai 35 tuntia. Kokonaan sairaana oltu aika kerryttää lomaa työssäolon veroisena aikana lain enimmäismäärään asti.
Mikä on lomanmääräytymisvuosi?+
Ajanjakso 1.4.–31.3. Sen aikana ansaitut lomat pidetään seuraavana kesänä (lomakausi 2.5.–30.9.) ja talvena.
Milloin lomapalkka maksetaan?+
Ennen loman alkua. Enintään kuuden päivän lomajakson palkan saa maksaa tavallisena palkanmaksupäivänä.
Koskeeko vuosilomalaki yrittäjää?+
Ei. Laki koskee työsuhteita. Yrittäjä päättää lomistaan itse ja rahoittaa ne hinnoittelullaan.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Loma-ajan palkka laskuri: laske vuosilomapalkka kuukausi-, tunti- ja prosenttiperusteisesti
Loma-ajan palkka on vuosiloman ajalta maksettava palkka. Vuosilomalain mukaan kuukausipalkkainen saa lomalta normaalin palkkansa, ja lomapäivän arvo on kuukausipalkka jaettuna 25:llä, eli 3 000 eurolla 120 euroa. Tuntipalkkaisen lomapalkka on keskipäiväpalkka kertaa kerroin (30 päivältä 27,8) tai 9 % / 11,5 % vuoden palkoista.
Voiko työnantaja perua loman? Ilmoitetun vuosiloman muuttaminen, keskeyttäminen ja kulujen korvaus
Työnantaja ei voi yksipuolisesti perua jo ilmoitettua vuosilomaa eikä kutsua työntekijää kesken loman töihin: ilmoitettu ajankohta sitoo, ja sen muuttaminen vaatii työntekijän suostumuksen. Työnantaja päättää loman ajankohdan vain ennen ilmoitusta, ja silloinkin vuosilomalain rajoissa. Tästä näet, mitä pienen yrityksen työnantaja saa tehdä, kun kiire yllättää, miten muutoksesta sovitaan ja korvataan ja mitä tapahtuu, jos työntekijä sairastuu ennen lomaa tai sen aikana.
Lomaraha verotus: lomaraha verotetaan kuin palkka, näin lasket paljonko siitä jää käteen
Lomaraha verotetaan samalla tavalla kuin muu palkka: siitä pidätetään ennakonpidätys verokorttisi prosentilla sekä vuonna 2026 työeläkemaksu 7,30 %, työttömyysvakuutusmaksu 0,89 % ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu 0,88 %. Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla lomaraha on noin 1 800 euroa, ja siitä jää 22 prosentin verokortilla käteen noin 1 240 euroa. Tällä sivulla lasket lomarahan määrän ja verot, näet miksi lomaraha voi nostaa veroprosenttia ja mitä lomaraha maksaa työnantajalle.