Järjestäytymätön työnantaja: mitä työehtosopimusta noudatat, mitä saat sopia paikallisesti ja mitä muuttui 2025

Järjestäytymätön työnantaja on yritys, joka ei kuulu työnantajaliittoon. Se ei ole liiton jäsenenä sidottu työehtosopimukseen, mutta työsopimuslain mukaan sen on noudatettava alansa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista vähimmäistasona. Käytännössä palkat, lisät, lomaraha ja työajat ovat pienessäkin yrityksessä usein samat kuin järjestäytyneellä kilpailijalla. Yleissitova TES eli työehtosopimus sitoo myös järjestäytymätöntä työnantajaa.

Mitä järjestäytymätön työnantaja tarkoittaa?

Työnantaja on järjestäytynyt, kun se on jäsenenä työnantajaliitossa, joka on solminut työehtosopimuksen. Silloin sopimus sitoo sitä normaalisitovana, ja sitä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, joiden työ kuuluu sopimuksen piiriin. Järjestäytymätön työnantaja ei ole liiton jäsen, joten sitä sitoo vain se, mikä työehtosopimuksesta on yleissitovaa, sekä lait. Sopimusten sitovuus perustuu työehtosopimuslakiin.

Mitä yleissitova työehtosopimus tarkoittaa?

Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen työehtosopimus, jota pidetään alallaan edustavana ja jonka erillinen lautakunta on vahvistanut yleissitovaksi. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan jokaisen alan työnantajan on noudatettava sen määräyksiä vähintään, myös silloin, kun työnantaja ei kuulu liittoon. Yleissitovat sopimukset ovat luettavissa Finlexissä.

Yleissitovuus koskee työsuhteen ehtoja ja työoloja: vähimmäispalkkoja, palkanlisiä, ylityö- ja sunnuntaikorvauksia, lomarahaa, sairausajan palkkaa ja työaikaa. Työsopimuksessa voi sopia paremmin, mutta ei huonommin. Jos työsopimuksessa on sovittu yleissitovaa sopimusta heikommin, heikompi ehto on mitätön ja tilalle tulee työehtosopimuksen määräys.

Mitä työnantajan velvollisuuksiin kuuluu, jos et kuulu liittoon?

Järjestäytymättömällä työnantajalla on samat lakisääteiset velvoitteet kuin muillakin: työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki ja yhdenvertaisuuslaki koskevat kaikkia. Lisäksi tulevat palkanmaksun velvoitteet. Tarkista ensin, mikä työehtosopimus alaasi koskee, ja vasta sitten palkka.

Ensimmäisen työntekijän rekisteröinnit, vakuutukset ja ilmoitukset on koottu oppaaseen ensimmäinen työntekijä.

Entä jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta?

Silloin työsuhteen ehdot tulevat laeista ja työsopimuksesta. Työsopimuslain 2 luvun 10 §:n mukaan, jos työnantajaa ei sido mikään työehtosopimus, työntekijälle on maksettava tehdystä työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Laissa ei ole euromääräistä vähimmäispalkkaa, joten kohtuullisuutta arvioidaan vastaavan työn yleisen palkkatason perusteella.

Myös lomaraha on silloin sopimusasia: vuosilomalaki takaa lomapalkan, mutta lomarahaa ei ole laissa. Lomaraha perustuu yleensä työehtosopimukseen tai työsopimukseen. Sen verotus on selitetty artikkelissa lomarahan verotus.

Saako järjestäytymätön työnantaja sopia paikallisesti?

Saa, vuoden 2025 alusta laajemmin kuin ennen. Aiemmin järjestäytymätön työnantaja ei voinut käyttää työehtosopimuksen paikallisen sopimisen määräyksiä, joilla poiketaan työsopimuslaista, työaikalaista, vuosilomalaista tai opintovapaalaista. 1.1.2025 voimaan tulleen muutoksen jälkeen se voi tehdä samoja paikallisia sopimuksia kuin järjestäytynyt työnantaja, jos yleissitova työehtosopimus sen sallii.

Yksittäisen työntekijän kanssa voi edelleen sopia monista asioista suoraan, esimerkiksi liukuvasta työajasta, kun laki tai työehtosopimus sen sallii. Mitä paikallisella sopimisella ei voi tehdä, on alittaa yleissitovan sopimuksen vähimmäisehtoja ilman, että sopimus itse antaa siihen luvan.

Voiko työntekijän palkkaa alentaa?

Ei yksipuolisesti. Palkka on työsopimuksen olennainen ehto, ja sitä voi alentaa vain sopimalla työntekijän kanssa tai irtisanomisperusteen täyttyessä noudattaen irtisanomisaikaa. Yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäispalkan alle ei voi mennä edes sopimalla. Jos työnantajalla on taloudellinen peruste, vaihtoehtoina ovat yleensä lomautus tai muutosirtisanominen.

Mitä tapahtuu, jos järjestäytymätön työnantaja ei noudata TES:iä?

Työntekijä voi vaatia puuttuvan palkan ja lisät jälkikäteen, ja työehtosopimuksen noudattamatta jättäminen on myös rangaistava työsopimusrikkomus. Työsuojeluviranomainen valvoo, että yleissitovaa sopimusta noudatetaan, ja voi tarkastaa palkkatiedot ja tuntikirjanpidon. Tavallisin virhe ei ole tahallinen alipalkkaus vaan väärä sopimus: yritys soveltaa sitä sopimusta, joka tuntui sopivalta, eikä sitä, jonka sen päätoimiala määrää.

• Palkka maksetaan yleissitovan TES:n taulukkopalkan alle, koska työsopimukseen on kirjoitettu pienempi summa.
• Ilta-, lauantai- ja sunnuntailisät jäävät maksamatta, koska niitä ei mainita työsopimuksessa.
• Lomaraha unohtuu, vaikka yleissitova sopimus sen edellyttää.
• Sairausajan palkka maksetaan lain mukaisesti, vaikka TES antaisi pidemmän palkallisen jakson.
• Paikallinen sopimus tehdään ilman, että TES sallii sen, tai sitä ei toimiteta työsuojeluviranomaiselle.

Mihin ottaa yhteyttä, jos työnantaja ei maksa palkkaa?

Työntekijä voi ensin vaatia palkkaa kirjallisesti työnantajalta. Jos se ei auta, apua saa työsuojeluviranomaiselta, ammattiliiton jäsenenä omasta liitosta ja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa palkkaturvasta. Työnantajalle tämä tarkoittaa, että palkkasaatavat eivät häviä: ne voidaan periä viivästyskorkoineen, ja korkolain viivästyskorko on vuonna 2026 kaupallisissa saatavissa 10,5 prosenttia.

Kannattaako pienen yrityksen järjestäytyä?

Järjestäytymisen hyödyt ovat liiton neuvonta, koulutus ja edunvalvonta sekä se, että työehtosopimus on alusta asti selvä. Haittoja ovat jäsenmaksu ja se, että liiton sopimus sitoo myös silloin, kun alalla ei olisi yleissitovaa sopimusta. Kun järjestäytymätönkin työnantaja on vuodesta 2025 voinut käyttää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, ero on kaventunut. Päätös riippuu lähinnä siitä, kuinka paljon työsuhdeneuvontaa yritys tarvitsee.

Irtisanomisen muodot ja määräajat ovat oppaassa irtisanomisilmoitus työnantajalta, ja palkanmaksun käytäntö oppaassa palkanlaskenta.