Työaikalaki: mitä se vaatii pieneltä työnantajalta, ylityökorvaukset ja lepoajat tiivistettynä
Työaikalaki (872/2019) rajaa säännöllisen työajan enintään 8 tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa, ja kaikki työaika ylitöineen saa olla enintään keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana. Laki määrää myös ylityökorvaukset (50 % ja 100 %), tauot, 11 tunnin vuorokausilevon, 35 tunnin viikkolevon sekä työnantajan velvollisuuden pitää työvuoroluetteloa ja työaikakirjanpitoa. Tässä tiivistelmä yrittäjälle: mitä laki käytännössä vaatii, kun palkkaat ensimmäiset työntekijät, ja laskettu esimerkki ylityökorvauksesta.
Lyhyesti
- Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimus voi määrätä lyhyemmän.
- Ylityö: vuorokautisen ylityön kaksi ensimmäistä tuntia +50 %, seuraavat +100 %; viikoittainen ylityö +50 %; sunnuntaityö +100 %. Ylityö vaatii työntekijän suostumuksen.
- Lepoajat: yli 6 tunnin työpäivään tauko (1 h, sopimalla vähintään 30 min), 11 tunnin vuorokausilepo ja 35 tunnin viikkolepo.
- Työnantajan on pidettävä työvuoroluetteloa (tiedoksi viimeistään viikkoa ennen) ja työaikakirjanpitoa jokaisesta työntekijästä.
Työaikalaki on laki, joka määrää, kuinka pitkään työntekijä saa tehdä töitä, miten ylityö korvataan ja millaiset lepoajat hänelle on annettava. Nykyinen laki (872/2019) tuli voimaan 1.1.2020. Se koskee työsopimuksella tehtävää työtä, eli jokaista yritystä, jolla on palkattuja työntekijöitä. Monella alalla työehtosopimus tarkentaa lakia, joten tarkista aina myös oman alasi TES ja se, mitä paikallinen sopiminen sen nojalla sallii. Vaihtelevan työajan sopimuksia käsitellään oppaassa nollatuntisopimus.
Ketä työaikalaki koskee?
Työaikalaki koskee kaikkea työsopimuslain mukaista työtä ja virkasuhteista työtä. Se ei koske yrittäjää itseään: toiminimiyrittäjä tai osakeyhtiön omistaja, joka ei ole työsuhteessa, päättää omasta työajastaan.
Laissa on myös poikkeuksia (2 §), jotka ovat pienessä yrityksessä tärkeitä tuntea. Lakia ei pääosin sovelleta työntekijään, jonka työaikaa ei määritellä ennalta eikä valvota ja joka voi itse päättää työajastaan, kun kyse on esimerkiksi yrityksen johtamisesta tai työnantajan perheenjäsenen työstä. Työntekijän oikeudesta päättää itse työajastaan kerrotaan artikkelissa työaika-autonomia. Jos palkkaat puolisosi tai lapsesi, katso myös artikkeli puolison palkkaaminen, jossa käydään läpi eläkevakuutus ja verotus.
Työaikalain tärkeimmät säännöt yhdellä silmäyksellä
| Asia | Työaikalain sääntö | Pykälä |
|---|---|---|
| Säännöllinen työaika | Enintään 8 h/vrk ja 40 h/vko, tai keskimäärin 40 h/vko enintään 52 viikon jaksolla | 5 § |
| Jaksotyö (esim. ravintola, kuljetus, hoiva) | Enintään 120 h / 3 viikkoa tai 80 h / 2 viikkoa | 7 § |
| Työajan enimmäismäärä | Ylityöt mukaan lukien keskimäärin enintään 48 h/vko neljän kuukauden jaksolla | 18 § |
| Liukuva työaika | Liukuma enintään 4 h/vrk, kertymä jakson lopussa enintään +60 h / −20 h | 12 § |
| Joustotyöaika | Vähintään puolet työajasta työntekijä päättää itse, keskimäärin enintään 40 h/vko 4 kk:n jaksolla, kirjallinen sopimus | 13 § |
| Yötyö | Klo 23–6, vain laissa luetelluilla aloilla tai vuorotyössä | 8 § |
| Ylityön korvaus | Vuorokautinen: 2 ensimmäistä tuntia +50 %, seuraavat +100 %; viikoittainen +50 % | 20 § |
| Sunnuntaityö | +100 %, vaatii sopimuksen tai suostumuksen | 17 §, 20 § |
| Päivittäinen tauko | Yli 6 h työpäivässä vähintään 1 h, sopimalla vähintään 30 min | 24 § |
| Vuorokausilepo | Vähintään 11 h, jaksotyössä 9 h | 25 § |
| Viikkolepo | Vähintään 35 h kerran 7 päivässä, mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteydessä | 27 § |
| Työvuoroluettelo | Tiedoksi kirjallisesti viimeistään viikkoa ennen jakson alkua | 30 § |
| Työaikakirjanpito | Tehdyt tunnit ja korvaukset työntekijöittäin | 32 § |
Mitä työajaksi lasketaan?
Työaikaa on aika, jonka työntekijä käyttää työhön, ja aika, jona hänen on oltava työpaikalla työnantajan käytettävissä (3 §). Matkustaminen ei ole työaikaa, ellei se samalla ole työsuoritus, esimerkiksi kun työntekijä ajaa pakettiautoa asiakkaalta toiselle. Varallaolo ei ole työaikaa, ellei työntekijän tarvitse olla työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä, mutta siitä on sovittava varallaolokorvaus (4 §).
Vessassa käynti ja muut lyhyet tauot työn lomassa luetaan käytännössä työaikaan, koska työntekijä on silloinkin työnantajan käytettävissä. Sen sijaan 24 §:n mukainen ruokatauko, jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikalta, ei ole työaikaa. Taukosäännöt vuoro- ja jaksotyössä ovat sivulla työaikalaki tauot.
Työaikalaki ja ylityö: lisätyö, ylityö ja niiden korvaukset
Ylityötä on työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Lisätyötä on sovitun säännöllisen työajan ylittävä työ, joka ei vielä ole ylityötä, esimerkiksi osa-aikaisen 30 tunnin viikon päälle tehdyt tunnit 40 tuntiin asti. Lisätyöstä maksetaan tavallinen tuntipalkka, ylityöstä korotettu.
Ylityö vaatii aina työnantajan aloitteen ja työntekijän suostumuksen kutakin kertaa varten tai lyhyeksi ajaksi kerrallaan (17 §). Korvauksen perusosa lasketaan kuukausipalkkaisella jakamalla kuukausipalkka säännöllisen työajan tunneilla (23 §). Korotusosan voi sopia annettavaksi vapaana: ylityötunti +50 % on puolitoista tuntia vapaata (21 §).
Mitä työaikalaki sanoo ylityöstä eri työaikamuodoissa?
Työaikalain 16 §:n mukaan ylityön raja riippuu siitä, millainen työaikamuoto on käytössä. Yleistyöajassa raja on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, mutta keskimääräisessä työajassa ylityötä on työvuoroluetteloon merkityn ajan ylittävä työ ja jaksotyöajassa jakson enimmäistyöajan ylittävä työ. Liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa lisä- ja ylityöstä on aina sovittava nimenomaisesti.
| Työaikamuoto | Ylityötä on | Korvaus (20 §) |
|---|---|---|
| Yleistyöaika | Yli 8 h vuorokaudessa tai yli 40 h viikossa | Vuorokautinen: 2 ensimmäistä tuntia +50 %, sitten +100 %; viikoittainen +50 % |
| Keskimääräinen työaika | Työvuoroluettelon vuorokautisen tai viikoittaisen ajan ylittävä työ | Kuten yleistyöajassa |
| Jaksotyö | Jakson enimmäistyöajan ylittävä työ (120 h / 3 vko tai 80 h / 2 vko) | Ensimmäiset 12 h (2 vko) tai 18 h (3 vko) +50 %, sitten +100 % |
| Liukuva työaika | Yli 8 h vuorokaudessa tai vapaapäivänä yli 40 h viikossa; myös enimmäiskertymän ylitys työnantajan määräyksestä | Kuten yleistyöajassa |
| Joustotyöaika | Yli 8 h vuorokaudessa tai sovitun viikkovapaan aikana tehty työ | Kuten yleistyöajassa |
Ylityön enimmäismäärästä laki säätää yhden rajan: kokonaistyöaika ylityöt mukaan lukien saa olla enintään keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana (18 §). Erillistä vuosittaista ylityötuntikattoa ei enää ole. Ylityö edellyttää työntekijän suostumusta kutakin kertaa varten, mutta työsopimuksessa voidaan sopia aloittamis- ja lopettamistyöstä, jota saa teettää ilman erillistä suostumusta enintään viisi tuntia viikossa. Hätätyö (19 §) on poikkeus, jota saa teettää enintään kaksi viikkoa ja josta on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle.
Ylityökorvaus on palkkaa, joten työnantaja maksaa siitä TyEL-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksut. Kokonaiskustannuksen näet työnantajan palkkakulut -laskurilla.
Mikä on vuorotyön määritelmä?
Vuorotyö on työaikalain 6 §:n mukaan säännöllisen työajan järjestämistapa, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennalta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään tunnin yhdessä seuraavan vuoron kanssa tai vuorojen väliin jää enintään tunnin aika. Vuorotyössä ylityö määräytyy työvuoroluettelon mukaan, ja yötyötä saa teettää vuorotyössä kaikilla aloilla.
Vuorotyöhön liittyy kaksi erityissääntöä: yli kuuden tunnin vuoroon on annettava vähintään puolen tunnin tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana, ja keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vuorolisistä sovitaan työehtosopimuksissa, ei työaikalaissa.
Tauot ja lepoajat
- Päivittäinen tauko: jos työpäivä on yli 6 tuntia, työntekijälle annetaan vähintään tunnin tauko, jonka ajan hän saa poistua työpaikalta. Sopimalla tauko voi olla puoli tuntia. Taukoa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Yli 10 tunnin päivässä on lisäksi oikeus puolen tunnin taukoon 8 tunnin jälkeen.
- Vuorokausilepo: jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepo. Jaksotyössä sitä saa lyhentää 9 tuntiin. Poikkeukset on koottu oppaaseen lepoaika työvuorojen välissä.
- Viikkolepo: kerran seitsemässä päivässä vähintään 35 tunnin yhtenäinen vapaa, mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteydessä. Sen voi järjestää keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana, kun vapaata on joka viikko vähintään 24 tuntia.
Miten viikkolepokorvaus lasketaan?
Jos työntekijä tekee töitä viikkolevon aikana, työ korvataan lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saman verran kolmen kuukauden kuluessa (28 §). Työntekijän suostumuksella sen voi korvata myös rahana: erillisenä viikkolepokorvauksena, joka on ylityökorvauksen perusosan eli tavallisen tuntipalkan suuruinen, mahdollisten yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi. Arkipyhien palkkaa käsitellään oppaassa arkipyhäkorvaus.
Esimerkki: työntekijä, jonka tuntipalkka on 20 euroa, tekee sunnuntaina 6 tuntia työtä viikkolevon aikana. Sunnuntaityöstä maksetaan 6 × 40 € = 240 €. Lisäksi viikkolevon menetys korvataan joko kuudella tunnilla vapaata kolmen kuukauden kuluessa tai suostumuksella rahana 6 × 20 € = 120 €.
Mitä työajan tasoittumisjärjestelmä tarkoittaa?
Tasoittumisjärjestelmä tarkoittaa, että viikkotyöaika saa vaihdella, kunhan se on keskimäärin enintään 40 tuntia tietyn jakson aikana. Työaikalain mukaan jakso voi olla enintään 52 viikkoa, eikä päivittäinen säännöllinen työaika silloinkaan ylitä 8 tuntia. Työnantajan on laadittava etukäteen tasoittumissuunnitelma, josta näkyy jokaisen viikon säännöllinen työaika (29 §).
Esimerkiksi kausiluonteinen yritys voi teettää kesällä 45 tunnin viikkoja ja talvella 35 tunnin viikkoja ilman ylityökorvauksia, jos suunnitelma on tehty etukäteen ja keskiarvo jakson lopussa on 40 tuntia. Jos työsuhde päättyy kesken jakson ja keskiarvo on yli 40 tuntia, ylimenevät tunnit korvataan (22 §).
Mitä ovat työajan lyhennysvapaat?
Työajan lyhennysvapaat, joita kutsutaan myös pekkasvapaiksi tai pekkasiksi, eivät perustu työaikalakiin vaan työehtosopimuksiin. Niitä annetaan aloilla, joilla TES:n vuosityöaika on lyhyempi kuin 40 tunnin viikoista kertyvä, ja vapaat tasaavat eron. Jos yrityksesi ei noudata työehtosopimusta, jossa niistä on sovittu, lyhennysvapaita ei tarvitse antaa. Montako vapaata kuukaudessa kertyy, on laskettu sivulla pekkasten kertyminen.
Työnantajan työaika-asiakirjat: tarkistuslista
- Työvuoroluettelo jokaisesta työpaikasta: työajan alku, loppu ja tauot. Tiedoksi kirjallisesti viimeistään viikkoa ennen. Muutokset vain työntekijän suostumuksella tai painavasta syystä. Valmis malli: työvuorolista pohja.
- Työaikakirjanpito työntekijöittäin: tehdyt tunnit sekä lisä-, yli- ja sunnuntaityötunnit ja niistä maksetut korvaukset. Ohje ja säilytysajat ovat artikkelissa tuntikirjanpito.
- Tasoittumissuunnitelma, jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi.
- Kirjalliset sopimukset liukuvasta työajasta (yli 2 viikkoa), joustotyöajasta ja säännöllisen työajan pidentämisestä.
- Työaikalaki nähtäville työpaikalle sekä käytössä olevat työaikasopimukset ja työvuoroluettelo (43 §).
Työajan voi kirjata leimauslaitteella, sovelluksella tai paperilla. Vaihtoehdot ja valmis pohja ovat artikkelissa kellokortti. Työaikakirjanpito on säilytettävä kanneajan loppuun: korvausoikeus raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona oikeus syntyi (40 §).
Mitä seuraa, jos työaikalakia rikotaan?
Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo esimerkiksi enimmäistyöaikaa, lepoaikoja tai työaikakirjanpidon velvoitteita, voidaan tuomita työaikarikkomuksesta sakkoon (44 §). Käytännössä tavallisempi seuraus on, että työsuojeluviranomainen tarkastaa työaikakirjanpidon ja määrää korjaamaan puutteet, tai työntekijä vaatii maksamattomia ylityökorvauksia jälkikäteen kahden vuoden ajalta. Siksi selkeä kirjanpito tunneista suojaa myös työnantajaa.
Jos olet palkkaamassa ensimmäistä työntekijää, kaikki velvollisuudet vakuutuksista tulorekisteriin on koottu artikkeliin ensimmäinen työntekijä. Kun palkkoja on maksettava kuukausittain, kilpailuta nykyinen tilitoimisto tai katso, mitä palkanlaskenta maksaisi kiinteällä hinnalla.
Usein kysytyt
Mikä on säännöllinen työaika työaikalain mukaan?+
Enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikkotyöajan voi järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon aikana. Työehtosopimus voi määrätä lyhyemmän työajan.
Miten ylityö korvataan?+
Vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Korvauksen voi sopia annettavaksi vapaana.
Miten viikkolepokorvaus lasketaan?+
Viikkolevon aikana tehty työ korvataan lyhentämällä säännöllistä työaikaa saman verran kolmen kuukauden kuluessa, tai työntekijän suostumuksella rahana tavallisen tuntipalkan suuruisena erillisenä korvauksena yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi.
Onko matka-aika työaikaa?+
Ei lähtökohtaisesti. Työaikalain 3 §:n mukaan matkustamiseen käytetty aika ei ole työaikaa, ellei matkustaminen ole samalla työsuoritus, esimerkiksi kun työntekijä kuljettaa pakettiautoa asiakkaalta toiselle. Työehtosopimus voi määrätä matkustusajan korvauksesta, ja työmatkojen verovapaat korvaukset ovat erikseen.
Onko vessassa käynti työaikaa?+
Käytännössä on. Lyhyet tauot työn lomassa luetaan työaikaan, koska työntekijä on silloinkin työnantajan käytettävissä. Ruokatauko, jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikalta, ei ole työaikaa.
Mitä ovat työajan lyhennysvapaat?+
Työehtosopimuksiin perustuvia vapaita (pekkasvapaita), joilla vuosityöaika tasataan TES:n lyhyemmän työajan mukaiseksi. Työaikalaki ei niitä edellytä.
Mitä työajan tasoittumisjärjestelmä tarkoittaa?+
Viikkotyöaika saa vaihdella, kun se on keskimäärin enintään 40 tuntia tasoittumisjakson aikana (enintään 52 viikkoa). Työnantajan on laadittava etukäteen tasoittumissuunnitelma.
Mitä työaikalaki sanoo ylityöstä?+
Ylityötä on yleistyöajassa yli 8 tunnin vuorokautinen tai yli 40 tunnin viikoittainen työ. Se vaatii työnantajan aloitteen ja työntekijän suostumuksen, kokonaistyöaika saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana, ja vuorokautisen ylityön kaksi ensimmäistä tuntia korvataan 50 %:lla ja seuraavat 100 %:lla korotettuna.
Mikä on vuorotyön määritelmä?+
Työaikalain 6 §:n mukaan vuorotyössä vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennalta sovituin ajanjaksoin. Vuorot vaihtuvat säännöllisesti, kun ne menevät enintään tunnin päällekkäin tai niiden väliin jää enintään tunti.
Paljonko ylitöitä saa tehdä?+
Työaika ylityöt mukaan lukien saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden jaksolla. Erillistä vuosittaista ylityökattoa vuoden 2020 laissa ei enää ole.
Koskeeko työaikalaki yrittäjää?+
Ei yrittäjää itseään. Laki koskee työsopimuksella tehtävää työtä. Myöskään yrityksen johtoon tai työnantajan perheenjäseniin lakia ei pääosin sovelleta, jos he päättävät työajastaan itse.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Tuntikirjanpito: mitä työaikakirjanpitoon merkitään, kauanko se säilytetään ja miksi yrittäjäkin tarvitsee sitä
Tuntikirjanpito eli työaikakirjanpito on työnantajan lakisääteinen kirjanpito siitä, montako tuntia kukin työntekijä on tehnyt ja mitä niistä on maksettu. Työaikalain 32 §:n mukaan siihen merkitään säännölliset tunnit sekä lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityö korvauksineen, ja se säilytetään vähintään kanneajan loppuun, käytännössä kaksi vuotta. Tällä sivulla on kirjattavat tiedot, malli yhden viikon tuntikirjanpidosta, ylityön rajat, vuoden 2026 työtunnit ja syy, miksi yksinyrittäjänkin kannattaa pitää omista tunneistaan kirjaa.
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen: 11 asiaa, jotka pitää olla kunnossa ennen ensimmäistä palkkapäivää
Työnantajaksi tuleminen tuo mukanaan rekisteröinnit, vakuutukset, työterveyshuollon, työsopimuksen, tulorekisterin ja kuukausittaiset ilmoitukset. Alla järjestys, jossa ne tehdään, mitä ne maksavat, työntekijä vai alihankkija vai kevytyrittäjä, palkkatuki ja koeaika, ja mitä ensimmäinen palkanmaksu vaatii käytännössä.
Palkan sivukulut ja vähennykset palkasta 2026: mitä työntekijä maksaa työnantajalle ja mitä palkasta vähennetään
Työntekijän palkasta vähennetään vuonna 2026 ennakonpidätys verokortin mukaan, TyEL-maksu 7,30 %, työttömyysvakuutusmaksu 0,89 % ja päivärahamaksu 0,88 %, ja työnantaja maksaa palkan päälle noin 20 % sivukuluja. Työntekijän 3 000 euron bruttopalkka maksaa työnantajalle lakisääteisine maksuineen noin 3 600 euroa kuussa, ja lomat ja poissaolot huomioiden noin 4 150. Alla sivukulut eriteltyinä 2026: TyEL, sairausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus, lomapalkka ja lomaraha. Ja miksi yrittäjän oma palkka on halvempi.