Nollatuntisopimus: mitä laki sallii, mitä työnantajan pitää kirjata ja miten irtisanomisaika korvataan

Nollatuntisopimus on yleinen kaupassa, ravintoloissa, tapahtumissa ja siivouksessa, joissa työn määrä vaihtelee viikosta toiseen. Pienyrittäjälle se tuntuu joustavalta tavalla palkata ensimmäinen työntekijä. Laki asettaa sille kuitenkin selvät rajat, ja virheet tulevat esiin yleensä vasta, kun työsuhde päättyy.

Mikä on nollatuntisopimus?

Nollatuntisopimus on työsopimus, jossa työntekijän vähimmäistyöaika on nolla tuntia viikossa tai jaksossa, tai jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä erikseen kutsuttaessa. Työsopimuslain 1 luvun 11 §:ssä tällaista järjestelyä kutsutaan vaihtelevaksi työajaksi. Sama pykälä koskee myös sopimuksia, joissa työaika vaihtelee esimerkiksi 10 ja 30 tunnin välillä viikossa.

Nollasopimus ja nollatuntisopimus tarkoittavat samaa. Kyse on toistaiseksi voimassa olevasta tai määräaikaisesta työsuhteesta, ei keikkatyöstä tai toimeksiannosta. Työntekijällä on siis kaikki työsuhteen oikeudet: palkka, vuosiloma, sairausajan palkka ja irtisanomissuoja. Tarvittaessa töihin kutsuttavan kanssa voi tehdä joko tällaisen sopimuksen tai runkosopimuksen, jossa jokainen keikka on oma määräaikainen työsuhteensa. Mallien erot ovat artikkelissa tarvittaessa töihin kutsuttava, ja runkosopimuksesta tarkemmin artikkelissa puitesopimus.

Onko nollatuntisopimus laillinen?

Nollatuntisopimus on laillinen, kun työnantajan työvoiman tarve aidosti vaihtelee. Laki kieltää sopimasta vaihtelevasta työajasta työnantajan aloitteesta, jos sopimuksella katettava työvoiman tarve on kiinteä. Vähimmäistyöaikaakaan ei saa sopia pienemmäksi kuin työvoiman tarve edellyttää. Jos tarve on kiinteä mutta alle täyden työajan, oikea muoto on osa-aikainen työsopimus.

Jos työntekijä itse haluaa joustavan sopimuksen, esimerkiksi opiskelija, joka valitsee vuoronsa, vaihtelevasta työajasta voi sopia, vaikka työvoiman tarve olisi tasaisempi. Ratkaisevaa on, kenen aloitteesta ja minkä tarpeen vuoksi sopimus tehtiin. Kirjaa se työsopimukseen.

Mitä nollatuntisopimukseen pitää kirjata?

Vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista, ja työsopimuslain 2 luvun 4 § edellyttää siinä erikseen tietoja työajasta. Käytännössä kirjaa sopimukseen ainakin seuraavat asiat.

• Vähimmäis- ja enimmäistyöaika viikossa tai jaksossa, esimerkiksi 0–30 tuntia viikossa.
• Millaisissa tilanteissa ja missä määrin työtä on tarjolla, esimerkiksi viikonloput, sesongit, tilaustapahtumat.
• Viikonpäivät ja kellonajat, joina työntekijä voidaan velvoittaa tekemään työtä.
• Kenen aloitteesta vaihtelevasta työajasta sovittiin ja miksi.
• Palkka, palkanmaksukausi, sovellettava työehtosopimus, vuosiloman määräytyminen ja irtisanomisaika.
• Työvuoroluettelon julkaisutapa ja aikataulu.

Työsopimuksen muut pakolliset tiedot ja mallipohja ovat artikkelissa työsopimus. Lain keskeiset velvollisuudet pienyrityksen näkökulmasta on koottu oppaaseen työsopimuslaki.

Onko nollatuntisopimuksella pakko mennä töihin?

Kun työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, se sitoo molempia: työntekijän on tultava töihin ja työnantajan on maksettava vuorosta. Luettelon ulkopuolella tarjottuja lisävuoroja työntekijä voi yleensä ottaa vastaan tai jättää ottamatta, ellei työsopimuksessa ole sovittu velvollisuudesta tehdä työtä tiettyinä aikoina.

Työvuoroluettelon laatimisesta ja tiedottamisesta säädetään työaikalaissa, ja monessa työehtosopimuksessa on siitä tarkempia määräyksiä. Työaikalain vaatimukset on käyty läpi artikkelissa työaikalaki.

Työnantajan velvollisuudet: 12 kuukauden tarkastelu

Työnantajan on vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava, miten sovittu työaikaehto on toteutunut. Jos tehdyt tunnit ja työvoiman tarve osoittavat, että vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelusta tarjottava työntekijälle sopimusta, joka vastaa tarkastelun tulosta.

Jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, sen on työntekijän pyynnöstä selvitettävä kirjallisesti, miksi työtä on vähemmän. Työvuorojen lopettaminen ilman irtisanomista voi oikeuskäytännössä tulla tulkituksi työsuhteen perusteettomaksi päättämiseksi, josta voi joutua maksamaan korvausta.

Sairausajan palkka nollatuntisopimuksessa

Vaihtelevaa työaikaa tekevällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos sairausajalle osuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muuten sovittu tai olosuhteista on selvää, että työntekijä olisi ollut työssä. Palkka maksetaan samoin säännöin kuin muillekin: täysi palkka sairastumispäivää seuraavan yhdeksännen arkipäivän loppuun, jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, muuten 50 prosenttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että julkaistu työvuoroluettelo on myös palkanmaksun peruste. Jos työntekijä sairastuu viikolle, jolle hänellä oli kolme vuoroa, nämä kolme vuoroa maksetaan.

Mikä on nollatuntisopimuksen irtisanomisaika?

Nollatuntisopimuksen irtisanomisaika on sama kuin muissa toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa: työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukainen aika, joka riippuu työsuhteen kestosta. Erityistä on irtisanomisajan palkka: jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn, työnantajan on korvattava erotus. Esimerkit ja laskelma: nollatuntisopimus irtisanomisaika. Kun työntekijä lähtee itse, katso nollatuntisopimus irtisanoutuminen.

Korvausvelvollisuutta ei ole, jos työsuhde on kestänyt ennen irtisanomista alle kuukauden. Sama sääntö koskee myös kiinteän työajan sopimusta, jos lisätyötä on viimeisen kuuden kuukauden aikana tehty keskimäärin vähintään nelinkertaisesti sovittuun määrään verrattuna. Irtisanomisperusteet ja -ajat on käyty läpi artikkelissa irtisanominen.

Yleisimmät virheet nollatuntisopimuksissa

1. Nollatuntisopimus vakituiseen tarpeeseen. Jos työntekijä tekee joka viikko samat vuorot, sopimus ei vastaa lakia.
2. Vuositarkastelu jää tekemättä. Laki edellyttää sitä vähintään 12 kuukauden välein.
3. Vuorot lopetetaan ilman irtisanomista. Työsuhde ei pääty sillä, että työtä ei enää tarjota.
4. Irtisanomisajan vuoroja vähennetään. Erotus pitää korvata 12 viikon keskiarvon mukaan.
5. Lomakertymä lasketaan väärin. Jos täysiä 14 päivän kuukausia ei kerry, lomaa kertyy 35 tunnin säännöllä.

Ensimmäistä työntekijää palkkaavan yrittäjän kannattaa käydä läpi myös työnantajan muut velvollisuudet, kuten vakuutukset ja tulorekisteri, artikkelista ensimmäinen työntekijä. Jos haluat, että joku laskee palkat ja lomat puolestasi, katso oma hintasi.