Poistot:Menojäännöspoisto 25 %, poistoero, rakennukset ja pienhankinnat kirjanpidossa ja verotuksessa esimerkein

Poistot ovat kirjanpidon kuluja, joilla yli vuoden käytössä olevan hankinnan hinta jaetaan niille vuosille, joina se tuottaa tuloa. Jos ostat 20 000 euron koneen, et kirjaa koko summaa ostovuoden kuluksi, vaan poistat sen osissa. Verotuksessa koneista ja kalustosta saa poistaa enintään 25 prosenttia menojäännöksestä vuodessa. Poisto pienentää tulosta ja veroa, mutta ei kassaa, koska raha lähti jo ostohetkellä.

Mitä yrityksen poistot ovat ja paljonko poistoja voi tehdä?

Poistoja tehdään koneista, kalustosta, autoista, rakennuksista ja aineettomista oikeuksista, mutta ei maasta eikä osakkeista. Verotuksessa enimmäismäärä on koneilla ja kalustolla 25 % menojäännöksestä vuodessa, rakennuksilla 4–20 % ja aineettomilla oikeuksilla tasapoisto yleensä 10 vuodessa. Pienempi poisto on sallittu, suurempi ei. Englanninkielisessä raportissa sama asia on depreciation, ks. depreciation suomeksi.

Sama sääntö koskee toiminimeä, avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä ja osakeyhtiötä, kun ne pitävät kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpitolautakunta antoi 6.10.2026 uuden yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista, ja pien- ja mikroyritys saa valita sen tai vuoden 2024 kevyemmän ohjeen. Mitä ohje muuttaa, kerron artikkelissa KILA poistot.

Tämä on poistojen yleiskatsaus. Syvemmälle pääset näistä: poistosuunnitelma ja kirjaukset tileille artikkelissa poistot kirjanpidossa, enimmäispoistot ja hyllypoisto artikkelissa poistot verotuksessa, SUMU- ja EVL-poistojen erotus artikkelissa poistoero kirjanpidossa ja kiinteistöt artikkelissa rakennuksen poistot.

Mitä poistot kirjanpidossa tarkoittavat?

Jos ostat 20 000 euron koneen, joka on käytössä kymmenen vuotta, olisi harhaanjohtavaa näyttää ostovuonna 20 000 euron kulu ja seuraavina vuosina nolla. Kirjanpitolaki edellyttää, että pysyvien vastaavien hankintameno kirjataan kuluksi suunnitelman mukaan sen vaikutusaikana.

Kone kirjataan ensin taseeseen omaisuudeksi. Tilikauden lopussa siitä kirjataan poisto, joka on tuloslaskelmassa kulu ja pienentää taseen arvoa. Poisto ei liikuta rahaa, koska raha lähti tililtä jo ostohetkellä. Siksi kassa voi olla tiukka, vaikka tulos näyttää hyvältä, ja toisin päin. Tase ja tuloslaskelma selitetään artikkeleissa Taseen lukeminen ja Tuloslaskelman lukeminen.

• Koneet, kalusto, autot ja tietokoneet: menojäännöspoisto, enintään 25 % menojäännöksestä.
• Tehdas-, varasto- ja myymälärakennukset: menojäännöspoisto rakennuskohtaisesti, enintään 7 %.
• Asuin- ja toimistorakennukset: menojäännöspoisto rakennuskohtaisesti, enintään 4 %.
• Kevyet rakennukset: menojäännöspoisto rakennuskohtaisesti, enintään 20 %.
• Aineettomat oikeudet, kuten lisenssi tai patentti: tasapoisto 10 vuodessa tai lyhyempänä todennäköisenä vaikutusaikana.
• Pitkävaikutteiset menot, kuten vuokratilan remontti: tasapoisto todennäköisenä vaikutusaikana, enintään 10 verovuotena.
• Maa-alue ja osakkeet: ei poisteta (0 %).

Lähde: Verohallinto, Poistot elinkeinoverotuksessa, sekä laki elinkeinotulon verottamisesta.

Koneiden ja kaluston poistot: miten menojäännöspoisto 25 % lasketaan?

Koneet, kalusto ja muu irtain käyttöomaisuus poistetaan yhtenä kokonaisuutena. Kaikkien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno on samassa "potissa", jota kutsutaan menojäännökseksi. Siihen lisätään vuoden aikana käyttöön otetut hankinnat, ja siitä vähennetään myytyjen koneiden myyntihinnat. Menojäännöspoisto on enintään 25 prosenttia jäljelle jäävästä summasta. Koska poisto lasketaan aina pienenevästä summasta, se pienenee joka vuosi eikä koskaan mene nollaan.

Koneisiin ja kalustoon kuuluu käytännössä kaikki irtain käyttöomaisuus, joka kestää yli kolme vuotta. Sama 25 prosentin menojäännöspoisto koskee kaivinkonetta, pakettiautoa ja toimiston tuoleja. Rakennukset, aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot poistetaan omilla säännöillään.

• Työkoneet, tuotantolaitteet ja työkalut kuuluvat koneisiin ja kalustoon: enintään 25 % menojäännöksestä.
• Henkilö- ja pakettiautot sekä kuorma-autot kuuluvat koneisiin ja kalustoon: enintään 25 % menojäännöksestä.
• Tietokoneet, puhelimet ja näytöt kuuluvat, jos käyttöikä on yli 3 vuotta: 25 % tai kerralla pienhankintana (alle 1 200 €).
• Toimiston kalusteet kuuluvat: enintään 25 % menojäännöksestä.
• Kone, jonka käyttöikä on enintään 3 vuotta, ei mene menojäännökseen. Koko hankintameno kirjataan kuluksi kerralla.
• Rakennukset ja rakennelmat eivät kuulu: 4–20 % rakennuskohtaisesti.
• Ohjelmistolisenssit ja patentit eivät kuulu: tasapoisto vaikutusaikana.

Lähde: elinkeinoverolaki 30–34 §. Pienhankinnat: alle 1 200 € kappaleelta ja yhteensä enintään 3 600 € vuodessa (EVL 33 §).

Poistoa ei jaeta kuukausien mukaan. Jos kone otetaan käyttöön joulukuussa, sen täyden 25 prosentin poiston voi tehdä jo samalta vuodelta. Poiston saa aloittaa vasta, kun kone on otettu käyttöön, ei kun se on tilattu. Vuoden poiston lasket poistolaskurilla. Vuosina 2020–2025 käyttöön otetuista koneista sai tehdä korotettuja poistoja, mutta Verohallinnon mukaan korotettua poistoa ei voi tehdä enää verovuodelta 2026. Jäljelle jäänyt arvo siirtyy tavalliseen menojäännökseen.

Miten poistot lasketaan?

Koneiden ja kaluston poisto lasketaan näin: edellisen vuoden lopun menojäännös plus vuoden aikana käyttöön otetut hankinnat miinus vuoden aikana myytyjen koneiden myyntihinnat. Tästä summasta poisto on enintään 25 prosenttia. Ostopäivällä ei ole väliä, kunhan kone on otettu käyttöön ennen tilikauden loppua. Rakennukset lasketaan samalla kaavalla mutta rakennuskohtaisesti omilla prosenteillaan, ja aineettomat oikeudet tasapoistoina.

Onko poistot tehtävä joka vuosi?

Verotuksessa ei. 25 prosenttia on enimmäismäärä, ja poiston voi jättää pienemmäksi tai tekemättä, jolloin poistamaton osa jää menojäännökseen. Kahdenkertaista kirjanpitoa pitävän yrityksen on silti kirjattava kirjanpitoon suunnitelman mukaiset poistot joka vuosi, koska kirjanpitolaki edellyttää hankintamenon jaksottamista vaikutusajalle. Tarkemmin alla kohdassa Voiko poistot jättää tekemättä.

Tasapoisto vai menojäännöspoisto: mitä eroa niillä on?

Tasapoistossa hankintameno jaetaan tasan jokaiselle vuodelle. Viiden vuoden tasapoistolla 20 000 euron koneesta kirjataan 4 000 euroa vuodessa, ja viidennen vuoden jälkeen arvo on nolla. Menojäännöspoistossa ensimmäisen vuoden poisto on suurempi, mutta arvoa jää taseeseen pitkään.

Aineettomat oikeudet, kuten ohjelmistolisenssit, ja pitkävaikutteiset menot, kuten vuokratilan pintaremontti, poistetaan verotuksessa tasapoistoina. Jos vuokrasopimus on viiden vuoden mittainen, siihen tehdyn remontin voi poistaa viidessä vuodessa. Kirjanpidossakin tasapoisto on usein selkein, koska se vastaa sitä, miten hyödyke oikeasti kuluu. Tärkeintä on, että poistosuunnitelma on kirjattu ja sitä noudatetaan vuodesta toiseen. Poistoja ei muuteta sen mukaan, miltä tulos näyttää.

Miten poisto vaikuttaa tulokseen ja veroihin?

Poisto pienentää tilikauden tulosta ja sitä kautta veroa, mutta ei yrityksen rahavaroja. Raha lähti tililtä jo silloin, kun kone ostettiin. Siksi yrityksellä voi olla hyvä tulos ja silti tiukka kassa sinä vuonna, jona iso hankinta maksettiin. Seuraavina vuosina kassa voi näyttää paremmalta kuin tulos.

Poisto näkyy tuloslaskelmassa rivillä Poistot ja arvonalentumiset, ja se pienentää liikevoittoa. Siksi pankit ja sijoittajat katsovat usein myös käyttökatetta, joka on tulos ennen poistoja. Tunnuslukujen tulkinnasta kerron artikkelissa tunnusluvut.

Voiko poistot jättää tekemättä kirjanpidossa?

Verotuksessa voi, kirjanpidossa ei aina. Verotuksen poistot ovat enimmäismääriä, joten pienempi tai kokonaan tekemättä jätetty poisto on verotuksessa sallittu, ja poistamaton osa jää menojäännökseen myöhempiä vuosia varten. Kirjanpitolaki kuitenkin edellyttää, että pysyvien vastaavien hankintameno kirjataan kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. Kahdenkertaista kirjanpitoa pitävä yritys, kuten osakeyhtiö, ei siis voi jättää suunnitelman mukaisia poistoja tekemättä vain siksi, että tulos näyttäisi paremmalta.

Tappiollisena vuonna kannattaa usein tehdä vain suunnitelman mukainen poisto ja jättää verotuksen enimmäispoistosta loput käyttämättä. Silloin vähennys siirtyy menojäännöksessä vuosille, joina yhtiö maksaa veroa. Päinvastainen tilanne on hyllypoisto. Jos kirjanpidossa poistetaan enemmän kuin elinkeinoverolaki sallii, ylimenevä osa jää verotuksessa "hyllylle" ja vähennetään myöhempinä vuosina, kun kirjanpidon poistot jäävät enimmäismäärää pienemmiksi. Hyllypoisto ilmoitetaan lomakkeella 12A sekä syntymis- että käyttövuonna (Verohallinto). Päätä tästä tilinpäätöksessä kirjanpitäjän kanssa, koska kirjanpidossa tehtyä poistoa ei voi jälkikäteen kasvattaa veroilmoituksessa.

Milloin menojäännöksen voi poistaa kokonaan?

Koneiden ja kaluston menojäännöksen saa vähentää kokonaan kerralla, kun se on verovuoden lopussa enintään 1 200 euroa. Sääntö lisättiin elinkeinoverolain 30 §:ään vuoden 2021 alusta, joten pieniä jäännösarvoja ei tarvitse kuljettaa taseessa vuosikausia. Menojäännöksen voi vähentää kerralla myös selvityksen perusteella, jos koneita on myyty, romutettu tai tuhoutunut niin, että menojäännös on selvästi suurempi kuin jäljellä olevan omaisuuden todennäköinen luovutushinta.

Milloin hankinnan saa vähentää kerralla?

Kaikkea ei tarvitse poistaa. Kaksi poikkeusta helpottaa pienyrittäjän arkea. Ensimmäinen on lyhytvaikutteinen hankinta: jos koneen tai kaluston todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, sen voi vähentää kokonaan hankintavuonna. Toinen on pienhankinta: enintään 1 200 euron hankinnan voi vähentää kerralla, kunhan pienhankintoja vähennetään vuodessa yhteensä enintään 3 600 euroa.

ALV-velvollisella yrityksellä raja lasketaan ilman arvonlisäveroa. Pienhankintarajaa ei saa kiertää pilkkomalla kokonaisuutta osiin. Tietokone ja sen kanssa samalla kertaa yhteiskäyttöön ostetut laitteet voivat olla yksi hankintakokonaisuus. Tarkemmat esimerkit ovat artikkelissa Pienhankinta ja poistot, ja puhelimista ja tietokoneista kerron artikkelissa Puhelin ja tietokone yrityksen kuluksi.

Poistot verotuksessa ja kirjanpidossa: EVL-poistot ja suunnitelman mukaiset poistot

Kirjanpidossa poistot tehdään suunnitelman mukaan, eli arvion mukaan siitä, kauanko hyödyke on käytössä ja paljonko sen jäännösarvo on käyttöajan lopussa. Verotuksessa laki määrää enimmäismäärän. Näitä sitoo kirjanpitosidonnaisuus: laki elinkeinotulon verottamisesta kieltää vähentämästä verotuksessa enemmän poistoja kuin kirjanpidossa on tehty kyseisenä ja aiempina vuosina. Jos unohdat tehdä poiston tilinpäätöksessä, et voi lisätä sitä veroilmoitukseen. Tilinpäätöksen poistokirjaukset ovat artikkelissa poistot tilinpäätöksessä.

Osakeyhtiössä suunnitelman mukaisen poiston ja verotuksen enimmäispoiston erotus voidaan kirjata poistoeroksi. Silloin kirjanpidon käyttöomaisuus näyttää todellista arvoa, ja verotus saa silti koko enimmäispoiston. Moni pieni yritys yksinkertaistaa ja kirjaa kirjanpitoon suoraan verotuksen enimmäispoistot. Se on sallittua, jos se ei anna virheellistä kuvaa. Poistot pitää silti harkita, koska tappiollisena vuonna täysi poisto voi kasvattaa tappiota, jonka hyödyntäminen siirtyy tuleville vuosille. Toiminimen ja ammatinharjoittajan poistot ilmoitetaan veroilmoituksen liitteellä 62. Esimerkit ovat artikkelissa toiminimen poistot.

Poistoero kirjanpidossa: mikä se on ja miten se kirjataan?

Poistoero on suunnitelman mukaisten poistojen (SUMU) ja verotuksessa tehtyjen poistojen (EVL) erotus. Kun yhtiö haluaa verotukseen enemmän poistoja kuin suunnitelman mukainen poisto on, ero kirjataan tuloslaskelmaan tilinpäätössiirtona nimellä poistoeron lisäys. Taseessa kertynyt poistoero näkyy omana eränään tilinpäätössiirtojen kertymässä.

Poistoeroa voi purkaa enintään sen verran kuin sitä on kertynyt, ja purku lisää aina verotettavaa tuloa. Poistoeroa käytetään käytännössä osakeyhtiöissä. Toiminimi ja moni pieni osakeyhtiö kirjaa kirjanpitoon suoraan verotuksen poistot, jolloin poistoeroa ei synny.

Rakennusten poistot kirjanpidossa ja verotuksessa

Rakennukset poistetaan verotuksessa rakennuskohtaisesti omasta menojäännöksestään: tehdas-, varasto- ja myymälärakennukset enintään 7 %, asuin- ja toimistorakennukset 4 % ja kevyet rakennukset 20 % vuodessa. Maapohjaa ei poisteta, joten kiinteistön hankintahinta jaetaan ensin maahan ja rakennukseen.

• Rakennuksen hankintameno: rakennuksen oma menojäännös, poisto 4, 7 tai 20 %. Esimerkiksi 200 000 euron varastohallin poisto on ensimmäisenä vuonna enintään 14 000 €.
• Perusparannusmeno, kuten uusi lämmitysjärjestelmä tai laajennus: lisätään rakennuksen menojäännökseen ja poistetaan samalla prosentilla.
• Vuosikorjaus, kuten maalaus tai rikkoutuneen ikkunan vaihto: kulu heti.
• Maa-alue eli tontin osuus kauppahinnasta: ei poisteta.
• Asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeet, kuten yhtiön nimissä oleva toimitilaosake: ei poisteta.

Lähde: Verohallinto, Poistot elinkeinoverotuksessa. Perusparannuksen ja vuosikorjauksen raja ratkaistaan tapauskohtaisesti. Kirjanpidossa rakennuksen poistosuunnitelma perustuu arvioon sen taloudellisesta käyttöajasta, ja se on usein pidempi kuin verotuksen prosentti antaisi ymmärtää. Jos kirjanpidossa poistetaan vähemmän kuin verotuksessa halutaan, osakeyhtiö voi kirjata eron poistoeroksi.

Toiminimen poistot

Toiminimen poistot lasketaan samoilla säännöillä kuin osakeyhtiön: koneet ja kalusto 25 % menojäännöksestä, rakennukset omilla prosenteillaan ja pienhankinnat kerralla. Yhdenkertaista kirjanpitoa pitävä toiminimi tekee poistot käytännössä verotuksen mukaan ja ilmoittaa ne veroilmoituksella. Jos sama kone tai auto on myös yksityiskäytössä, poisto tehdään vain liiketoiminnan osuudesta.

Poistot ja arvonalentumiset tuloslaskelmassa

Tuloslaskelmassa poistot näkyvät rivillä Poistot ja arvonalentumiset henkilöstökulujen jälkeen ja ennen liiketoiminnan muita kuluja, eli ne pienentävät liikevoittoa. Arvonalentuminen on kertaluonteinen lisäpoisto. Se tehdään, kun hyödykkeen arvo on pysyvästi alentunut alle kirjanpitoarvon, esimerkiksi kun kone on rikkoutunut tai vanhentunut käyttökelvottomaksi.

Kannattaako iso hankinta tehdä ennen tilikauden loppua?

Koska menojäännöspoistoa ei jaeta kuukausille, hankinnan ajoitus tilikauden lopussa vaikuttaa suoraan saman vuoden veroihin. Joulukuussa käyttöön otettu kone tuo koko vuoden poiston, tammikuussa käyttöön otettu vasta seuraavana vuonna. Poistot eivät kasva yhteensä, mutta vähennys aikaistuu vuodella. Siitä on hyötyä etenkin vuonna, jona tulos on poikkeuksellisen hyvä.

Hallitus on myös esittänyt yhteisöveron laskemista 18 prosenttiin vuodesta 2027 (HE 151/2026, ei vielä hyväksytty). Jos muutos toteutuu, saman poiston verovaikutus on vuodesta 2027 alkaen hieman pienempi, mikä puoltaa poistojen tekemistä jo vuodelta 2026. Käy siis poistojen ja hankintojen ajoitus läpi syksyllä kirjanpitäjän kanssa, kun tilikauden tulos alkaa hahmottua.

Mitä poistoille tapahtuu, kun kone myydään?

Kun menojäännökseen kuuluva kone tai auto myydään, myyntihinta vähennetään menojäännöksestä. Erillistä myyntivoittoa ei lasketa. Jos myyntihinta on suurempi kuin koko menojäännös, ylimenevä osa on veronalaista tuloa. Jos koneita on hävinnyt tai tuhoutunut ja menojäännös on selvästi suurempi kuin jäljellä olevan omaisuuden todellinen arvo, erotuksen voi selvityksen perusteella vähentää kerralla.

Tavallisessa tilitoimistossa poistot ovat usein automaattinen kirjaus: ohjelma laskee 25 prosenttia joka vuosi, eikä kukaan kysy, onko se järkevää. Iso hankinta osuu väärälle vuodelle, koska kirjanpitäjä kuulee siitä vasta tositteista, ja pienhankinnat jäävät hyödyntämättä. Jos tunnistat tämän, voit kilpailuttaa nykyisen tilitoimiston. Taukossa voit kysyä kirjanpitäjältä ennen hankintaa, miten se kannattaa ajoittaa ja paljonko poistoja tilinpäätökseen tehdään, ja neuvonta kuuluu kuukausihintaan. Rahoitusvaihtoehdoista kerron artikkelissa Yrityslaina vai leasing ja tilinpäätöksestä artikkelissa Tilinpäätös. Katso hinta.

Kirjoittaja

Pekka Saarinen

Tauko kirjanpito

Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.