KILA poistot: kirjanpitolautakunnan uusi poistoyleisohje 6.10.2026, poistoajat ja mitä se tarkoittaa pienyritykselle
KILA eli kirjanpitolautakunta antoi 6.10.2026 uuden yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista, ja se korvaa vuodesta 2007 käytetyn ohjeen. Pien- ja mikroyritys saa edelleen käyttää 3.12.2024 annettua kevyempää ohjetta, jossa elinkeinoverolain poistot kelpaavat suunnitelman mukaisiksi poistoiksi. Tässä kerrotaan, mitä ohjeet sanovat poistosuunnitelmasta, poistoajoista ja -menetelmistä, vähäarvoisista hankinnoista ja suunnitelman muuttamisesta, sekä KILAn esimerkkipoistoajat taulukkona.
Lyhyesti
- Kirjanpitolautakunta (KILA) antoi 6.10.2026 uuden yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista. Se korvaa 16.10.2007 annetun ohjeen ja on 39 sivua ja 15 liitettä.
- Pien- ja mikroyritys voi jatkaa 3.12.2024 annetun ohjeen mukaan ja käyttää elinkeinoverolain poistoja suunnitelman mukaisina poistoina. Valittua ohjetta pitää noudattaa kokonaan ja samoin joka vuosi.
- KILAn esimerkkipoistoajat: kevyet koneet 5–10 vuotta, raskaat koneet 10–15 vuotta, kuljetusvälineet 4–7 vuotta, toimistorakennukset 20–40 vuotta. Aineettomat enintään 10 vuotta, jos vaikutusaikaa ei voi arvioida.
- Vähäarvoiselle hankinnalle ei ole euromääräistä rajaa kirjanpidossa. Raja suhteutetaan yrityksen kokoon, ja tavallinen kannettava tietokone voidaan KILAn mukaan kirjata kuluksi heti.
KILA poistot tarkoittaa kirjanpitolautakunnan ohjeita siitä, miten koneiden, kaluston, rakennusten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno kirjataan kuluksi suunnitelman mukaan. Lokakuussa 2026 voimassa on kaksi poisto-ohjetta: 6.10.2026 annettu yleisohje kaikille kirjanpitovelvollisille ja 3.12.2024 annettu ohje pien- ja mikroyrityksille. Ohjeet eivät ole lakia, mutta ne kuvaavat hyvää kirjanpitotapaa, jota kirjanpitolaki edellyttää.
Mikä on KILAn poistoyleisohje ja kenelle se on tarkoitettu?
Kirjanpitolautakunta on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, joka antaa yleisohjeita kirjanpitolain soveltamisesta. Poistoista sillä on kaksi voimassa olevaa ohjetta. Uusi 6.10.2026 ohje koskee kaikkia, ja pien- ja mikroyritys saa valita sen tai vuoden 2024 kevyemmän ohjeen.
| Kokoluokka | Taseen loppusumma | Liikevaihto | Henkilöstö keskimäärin |
|---|---|---|---|
| Mikroyritys | 450 000 € | 900 000 € | 10 |
| Pienyritys | 7 500 000 € | 15 000 000 € | 50 |
Käytännössä lähes jokainen toiminimi ja pieni osakeyhtiö on mikro- tai pienyritys. Moni jatkaa siksi entiseen tapaan: koneet ja kalusto poistetaan 25 prosentin menojäännöspoistolla sekä kirjanpidossa että verotuksessa. Tätä tapaa on käsitelty artikkelissa poistot kirjanpidossa. Uusi ohje on tärkeä, jos yritys kasvaa yli rajojen, haluaa tasapoistot tai sillä on erityistilanteita, kuten leasingia, arvonkorotuksia tai sijoituskiinteistöjä.
Mitä uusi yleisohje 6.10.2026 sisältää?
Ohje on jaettu seitsemään lukuun: johdanto ja lainsäädäntö, poistopohjan määrittäminen, poistosuunnitelma, suunnitelman ylittävät poistot, myyntitilanteet, pysyvien vastaavien kirjanpito ja tilinpäätöstiedot. Liitteissä on 15 laskettua esimerkkiä.
| Liite | Aihe |
|---|---|
| 1 | Hankintamenon määrittäminen |
| 2 | Poistoaikojen määrittäminen, kun hyödykkeen osilla on eri pitoaika |
| 3a–3d | Tasapoisto kirjanpidossa ja EVL-poistojen laskenta |
| 4–5 | Suunnitelmapoistot menojäännös- ja tasapoistomenetelmällä |
| 6–7 | Jälleenhankintavaraus ja poistoeron tuloutuminen |
| 8 | Poistoajan tarkistaminen |
| 9 | Arvonkorotuksen purkaminen myynnissä |
| 10 | Esimerkkejä suunnitelman mukaisista poistoajoista |
| 11–13 | Liitetiedot ja tase-erittelyt |
| 14 | Korvatun osan poistaminen ja uuden aktivointi |
| 15 | Rahoitusleasingin käsittely |
KILAn esimerkkipoistoajat: paljonko voi tehdä poistoja?
KILAn mukaan poistoaika on hyödykkeen taloudellinen pitoaika eli aika, jonka se tuottaa yritykselle tuloa. Se on yleensä lyhyempi kuin tekninen käyttöikä. Liitteen 10 vuosimäärät ovat lautakunnan käsitys yleisesti käytetyistä poistoajoista, eivät ehdottomia ylä- tai alarajoja.
| Hyödyke | KILAn esimerkkipoistoaika | Vastaava menojäännösprosentti | KPL:n enimmäisaika |
|---|---|---|---|
| Kehittämismenot | 2–5 vuotta | – | 10 vuotta (KPL 5:8) |
| Aineettomat oikeudet | 5–30 vuotta | – | Vaikutusaika (KPL 5:5a) |
| Liikearvo | 2–5 vuotta | – | 10 vuotta (KPL 5:9) |
| Muut pitkävaikutteiset menot, esim. ohjelmistot | 2–5 vuotta | – | 10 vuotta (KPL 5:11) |
| Maa- ja vesialueet | Ei poistoja | – | – |
| Teollisuus- ja toimistorakennukset | 20–40 vuotta | – | – |
| Kevyet varastot ja rakennelmat | 10–20 vuotta | – | – |
| Asuinrakennukset | 30–50 vuotta | – | – |
| Raskaat koneet | 10–15 vuotta | 15–20 % | – |
| Kevyet koneet | 5–10 vuotta | 20–40 % | – |
| Kuljetusvälineet | 4–7 vuotta | 30–45 % | – |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5–20 vuotta | – | – |
| Ennakkomaksut, keskeneräiset hankinnat ja sijoitukset | Ei poistoja | – | – |
Laske menojäännöspoistot vuosittain
Poistolaskuri omalla sivullaanMiten poistosuunnitelma laaditaan KILAn mukaan?
Poistosuunnitelma ja sen perusteet hyväksytään joka tilikausi yrityksen asianmukaisessa toimielimessä, ja viime kädessä tilinpäätöksen allekirjoittaminen täyttää vaatimuksen. Suunnitelmasta pitää näkyä poistoaika ja -menetelmä hyödykkeittäin tai ryhmittäin.
- Erillisarvostus: poistot lasketaan lähtökohtaisesti hyödykkeittäin, mutta olennaisuuden rajoissa hyödykkeet voi ryhmitellä poistoajan ja menetelmän mukaan.
- Eri pitoaikaiset osat erikseen: liitteen 2 esimerkissä tuotantolinjan syöttölaite poistetaan 10, valmistava laite 25 ja kuljetin 5 vuodessa, vaikka linja ostettiin kerralla.
- Aloitus käyttöönotosta: poistot alkavat, kun hyödyke otetaan käyttöön, yleensä vasta tavanomaisen koekäytön jälkeen. Ensimmäisen vuoden poisto suhteutetaan käyttökuukausiin.
- Aineettomat heti: aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan varovaisuuden vuoksi yleensä jo menojen syntymisvuonna.
- Poikkeava tilikausi: 18 kuukauden tilikaudelta tehdään puolitoistakertaiset tasapoistot.
- Tuloksesta riippumatta: suunnitelman mukaisia poistoja ei saa pienentää, vaikka tulos jäisi odotettua heikommaksi.
Mitä poistomenetelmiä KILA hyväksyy?
Poistomenetelmän pitää vastata sitä tahtia, jolla hyödykkeen tulontuottamiskyky vähenee. Usein se johtaa kaavamaiseen, ajan kulumiseen perustuvaan menetelmään, koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa.
| Menetelmä | Miten lasketaan | Milloin sopii |
|---|---|---|
| Tasapoisto | Sama euromäärä joka vuosi | Hyödyke kuluu tasaisesti, esimerkiksi rakennukset ja toimistokalusto |
| Degressiivinen eli menojäännöspoisto | Sama prosentti poistamatta olevasta osasta | Arvo laskee alussa nopeasti, esimerkiksi ajoneuvot ja tietotekniikka |
| Käytön mukainen | Konetunnit, ajokilometrit tai valmistetut kappaleet | Kuluminen riippuu käytöstä, ei ajasta |
| Substanssipoisto | Irrotettu määrä suhteessa kokonaismäärään | Esimerkiksi maa-alue, josta otetaan maa-ainesta |
| Progressiivinen | Pienet poistot alussa, isommat lopussa | Vain jos tulot kertyvät selvästi myöhemmin ja niiden riittävyys on kohtuullisen varma |
Pitääkö pienhankinta aktivoida? Vähäarvoiset hankinnat KILAn mukaan
Kirjanpidossa vähäarvoiselle hankinnalle ei voi asettaa euromääräistä rajaa, KILA toteaa. Vähäarvoisen hankinnan voi kirjata heti kuluksi, vaikka se tuottaisi tuloa useana vuonna, kun raja suhteutetaan yrityksen toiminnan laajuuteen ja pysyvien vastaavien kokonaismäärään. Tilinpäätöksen pitää silti antaa oikea ja riittävä kuva.
Ohjeessa toistetaan lautakunnan lausunto KILA 1838/2009: tavanomaista kannettavaa tietokonetta voidaan pitää vähäarvoisena hankintana, joka kirjataan käyttöönottovuoden kuluksi, ellei yrityksen toiminnan laadusta ja laajuudesta muuta johdu. Verotuksen 1 200 euron pienhankintaraja on eri asia ja kuuluu elinkeinoverolakiin. Siitä enemmän artikkelissa pienhankinta.
Milloin poistosuunnitelmaa pitää muuttaa?
Poistosuunnitelma arvioidaan joka tilinpäätöksessä. Jos hyödykkeen tulonodotukset heikkenevät olennaisesti, suunnitelmaa on muutettava. Jos ne paranevat ja pitoaika pitenee, poistamaton hankintameno jaksotetaan uudelle pitoajalle. Aiempien vuosien poistoja ja kertynyttä poistoeroa ei oikaista, vaan muutos koskee muutosvuotta ja sitä seuraavia vuosia.
Jos tulonodotukset romahtavat kokonaan eikä suunnitelman muutos riitä, tehdään kirjanpitolain 5:13 §:n mukainen arvonalennus. Perusteet suunnitelman muuttamiselle ja sen vaikutus poistoihin kerrotaan liitetiedoissa. Kirjanpitolain poistopykälät on käyty läpi artikkelissa kirjanpitolaki ja poistot.
Suunnitelman ylittävät poistot, poistoero ja hyllypoisto
Kirjanpitovelvollinen saa tehdä suunnitelmaa suurempia poistoja, jos siihen on verotusperusteinen syy, eli kun verotuksessa vaaditut poistot pitää tehdä myös kirjanpidossa. Ylittävä osa esitetään tuloslaskelmassa erässä poistoeron muutos ja taseessa kertyneenä poistoerona.
Myöhemmin kokonaispoistot saavat jäädä suunnitelmapoistoja pienemmiksi vain, jos taseessa on kertynyttä poistoeroa purettavaksi. Jos verotuksessa poistetaan suunnitelmaa vähemmän eikä poistoeroa ole, syntyy niin sanottua hyllypoistoa, jota seurataan kirjanpidon ulkopuolella. Poistoeron kirjaukset on avattu artikkelissa poistoero kirjanpidossa. Tilikauden lopun poistokirjauksista kerrotaan artikkelissa poistot tilinpäätöksessä.
Usein kysytyt
Mikä on KILAn uusin poisto-ohje?+
Kirjanpitolautakunnan yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista 6.10.2026. Se korvaa 16.10.2007 annetun ohjeen. Pien- ja mikroyrityksille on lisäksi 3.12.2024 annettu oma ohje.
Paljonko voi tehdä poistoja?+
Kirjanpidossa poistot tehdään hyödykkeen taloudellisen pitoajan mukaan. KILAn esimerkeissä kevyet koneet poistetaan 5–10 vuodessa ja kuljetusvälineet 4–7 vuodessa. Verotuksessa koneiden ja kaluston menojäännöksestä saa poistaa enintään 25 % vuodessa.
Voiko poistot jättää tekemättä kokonaan?+
Kirjanpidossa ei, jos hyödyke on aktivoitu ja yritys on velvollinen tekemään suunnitelman mukaiset poistot. Ne tehdään tuloksesta riippumatta. Ammatin- ja liikkeenharjoittaja saa poistaa ilman ennalta laadittua suunnitelmaa, mutta jatkuvasti ja johdonmukaisesti.
Mitä ovat poistot ja arvonalentumiset?+
Poisto on hankintamenon suunnitelmallista kirjaamista kuluksi pitoajan kuluessa. Arvonalentuminen kirjataan, kun hyödykkeen tuleva tulo on pysyvästi poistamatonta hankintamenoa pienempi. Ne esitetään tuloslaskelmassa eri riveillä.
Miten poisto vaikuttaa tulokseen?+
Poisto on kulu, joka pienentää tilikauden tulosta, vaikka rahaa ei liiku. Suunnitelman ylittävä osa näkyy poistoeron muutoksena tilinpäätössiirroissa.
Onko kirjanpidossa euroraja pienhankinnoille?+
Ei. KILAn mukaan vähäarvoiselle hankinnalle ei voi asettaa euromääräistä rajaa kirjanpidossa, vaan raja suhteutetaan yrityksen kokoon. Verotuksen 1 200 euron pienhankintaraja on erillinen sääntö.
Saako pienyritys käyttää EVL-poistoja kirjanpidossa?+
Saa. KILAn 3.12.2024 ohjeen mukaan pien- ja mikroyritys voi käyttää elinkeinoverolain mukaisia poistoja suunnitelman mukaisina poistoina. Valittua ohjetta pitää noudattaa johdonmukaisesti.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Poistot kirjanpidossa: poistosuunnitelma, kirjaukset tileille ja suunnitelman mukaiset poistot vs. EVL-poistot
Poistot kirjanpidossa tarkoittavat pitkäaikaisen käyttöomaisuuden, kuten koneiden, laitteiden ja rakennusten, hankintamenon jakamista kuluksi usealle tilikaudelle poistosuunnitelman mukaan. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (3.12.2024) mukaan pien- ja mikroyritys saa käyttää suunnitelmana elinkeinoverolain enimmäispoistoja, esimerkiksi koneista ja kalustosta 25 % menojäännöksestä. Silloin kirjanpidon ja verotuksen poistot ovat samat eikä poistoeroa synny.
Kirjanpitolautakunta (KILA): mitä se tekee, voimassa olevat yleisohjeet 2026 ja miten lausuntoja haetaan
Kirjanpitolautakunta eli KILA on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, joka kirjanpitolain 8 luvun 2 §:n mukaan antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain noudattamisesta ja soveltamisesta ja voi myöntää määräaikaisia poikkeuksia esimerkiksi tilinpäätöksen laatimisajasta. Sen yleisohjeet ja lausunnot ovat tärkein lähde sille, mitä hyvä kirjanpitotapa käytännössä tarkoittaa. Tällä sivulla on lautakunnan tehtävät ja kokoonpano lain mukaan, voimassa olevat yleisohjeet päivämäärineen, tuoreimmat lausunnot, miten lausuntoa tai poikkeuslupaa haetaan ja mitä KILA:n ohjeista kannattaa tietää pienen yrityksen kirjanpidossa.
Ammatinharjoittajan veroilmoitus: lomake 5, maksuperusteinen verotus ja laskettu esimerkki
Ammatinharjoittaja antaa elinkeinotoiminnan veroilmoituksen lomakkeella 5 kerran vuodessa, verovuodelta 2025 viimeistään 1.4.2026, ja tarkistaa samalla oman esitäytetyn veroilmoituksensa. Tärkein ero liikkeenharjoittajaan on jaksotus: jos ammatinharjoittaja pitää kirjanpidon maksuperusteisesti, myös verotus on maksuperusteinen, eli tulo verotetaan sinä vuonna, kun raha tuli tilille. Koneiden ja muun käyttöomaisuuden hankinnat poistetaan silti normaalisti. Tässä kuka on ammatinharjoittaja, miten lomake 5 täytetään maksuperusteisesti ja laskettu esimerkki vuodenvaihteen laskuista.