Poistoero kirjanpidossa: mitä se on, miten se kirjataan ja milloin sitä puretaan

Poistoero on kirjanpidon erä, joka syntyy, kun yritys tekee verotuksessa suuremmat poistot kuin kirjanpidon poistosuunnitelma edellyttää. Erotus kirjataan tuloslaskelmaan tilinpäätössiirtona nimellä poistoeron muutos ja taseeseen kertyneenä poistoerona. Näin yritys saa verotuksen enimmäispoistot käyttöön, vaikka kirjanpidon poistot noudattavat hyödykkeen todellista käyttöaikaa.

Mitä poistoero tarkoittaa?

Poistoero on kahden poistotavan erotus. Kirjanpidossa käyttöomaisuus poistetaan suunnitelman mukaan sen taloudellisena käyttöaikana. Verotuksessa elinkeinoverolaki sallii tietyt enimmäispoistot, esimerkiksi koneista ja kalustosta enintään 25 prosenttia menojäännöksestä vuodessa. Kun verotuksen poisto on suurempi, erotus kirjataan poistoeroksi. Taseeseen jäävä arvo on selitetty artikkelissa kirjanpitoarvo.

Poistoero on käytännössä osakeyhtiöiden ja muiden kahdenkertaista kirjanpitoa pitävien yritysten asia. Perusteet poistosuunnitelmasta ja poistotavoista ovat artikkelissa poistot kirjanpidossa.

Miksi poistoero kirjataan?

Koska elinkeinoverolain 54 §:n mukaan verotuksessa voi vähentää poistona enintään sen, mitä kirjanpitoon on kirjattu. Tätä kutsutaan kirjanpitosidonnaisuudeksi. Jos yritys haluaa verotukseen 5 000 euron poiston mutta suunnitelma tuottaa kirjanpitoon vain 2 000 euroa, puuttuvat 3 000 euroa kirjataan kirjanpitoon poistoeron lisäyksenä. Ilman tätä kirjausta verotuksen poisto jäisi 2 000 euroon.

Hyöty on veron ajoittaminen. Poistot eivät kasva yhteensä, mutta ne tulevat verotuksessa aikaisemmin. Yhteisöverolla 20 prosenttia 3 000 euron poistoero lykkää 600 euroa veroa myöhemmille vuosille.

Miten poistoero kirjataan?

Poistoeron lisäys kirjataan kuluksi tuloslaskelman tilinpäätössiirtoihin ja taseeseen kertyneeksi poistoeroksi. Purku kirjataan päinvastoin: tuotoksi tuloslaskelmaan ja vähennyksenä taseen poistoerosta. Kirjaus tehdään tilinpäätöksessä, kun suunnitelman mukaiset poistot ja verotuksen poistot on laskettu.

Taseessa kertynyt poistoero esitetään omana eränään tilinpäätössiirtojen kertymässä, oman pääoman ja vieraan pääoman välissä. Kertymä on hyvä eritellä hyödykeryhmittäin, esimerkiksi koneet ja kalusto sekä rakennukset erikseen, koska verotuksessa poistot lasketaan ryhmittäin. Verohallinnolle erittely annetaan veroilmoituksen liitteenä lomakkeella 62.

Laskettu esimerkki: kone ja poistoero viidessä vuodessa

Osakeyhtiö ostaa 20 000 euron koneen. Poistosuunnitelma on tasapoisto 10 vuodessa eli 2 000 euroa vuodessa. Verotuksessa yhtiö tekee enimmäispoiston 25 prosenttia menojäännöksestä. Taulukosta näet, miten poistoero kertyy ja alkaa purkautua, kun verotuksen poisto laskee suunnitelman alle.

Vuonna 5 verotuksen enimmäispoisto jää suunnitelman mukaista poistoa pienemmäksi, ja poistoero alkaa purkautua itsestään. Purku kasvattaa verotettavaa tuloa 417,97 eurolla, eli aiemmin lykätty vero tulee maksuun. Kun suunnitelma on poistettu loppuun, myös poistoero on purkautunut kokonaan.

Esimerkissä on yksi kone, mutta verotuksessa koneet ja kalusto poistetaan yhtenä menojäännöksenä. Oman tilanteesi voit laskea poistolaskurilla.

Onko poistoeroa pakko kirjata?

Ei. Poistoero on vapaaehtoinen. Jos yritys tyytyy verotuksessa suunnitelman mukaisiin poistoihin, poistoeroa ei kirjata. Silloin kuitenkin verotuksen enimmäispoisto jää käyttämättä sinä vuonna, ja vero maksetaan aikaisemmin.

Pien- ja mikroyritys voi lisäksi välttää koko poistoeron: Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan se saa käyttää elinkeinoverolain enimmäispoistoja suoraan suunnitelman mukaisina poistoina. Silloin kirjanpidon ja verotuksen poistot ovat samat, eikä tilinpäätössiirtoja tarvita. Moni pieni osakeyhtiö toimii näin.

Paljonko poistoeroa voi purkaa?

Poistoeroa voi purkaa enintään sen verran kuin sitä on taseeseen kertynyt. Taseen kertynyt poistoero ei saa nettona muuttua negatiiviseksi. Purku tapahtuu kahdella tavalla: automaattisesti, kun verotuksen enimmäispoisto jää suunnitelman mukaista pienemmäksi, ja vapaaehtoisesti, kun yhtiö tekee verotuksessa enimmäispoistoa pienemmän poiston.

Vapaaehtoista purkua käytetään esimerkiksi silloin, kun yhtiöllä on vahvistettuja tappioita, jotka vanhenevat. Tappiot vähennetään kymmenen seuraavan verovuoden aikana, ja purku kasvattaa verotettavaa tuloa, jota vanhenevilla tappioilla voi kattaa. Poistot säästyvät myöhemmille vuosille. Tappioiden säännöt ovat artikkelissa tappio kirjanpidossa.

Miten poistoero vaikuttaa tulokseen, veroihin ja osinkoon?

Poistoeron lisäys pienentää tilikauden voittoa ja sitä kautta yhteisöveroa. Purku kasvattaa niitä. Poistojen kokonaismäärä hyödykkeen eliniältä ei muutu, vain ajoitus.

Osingonjakoon poistoero vaikuttaa pienentävästi. Kertynyt poistoero ei ole omaa pääomaa vaan tilinpäätössiirtojen kertymä, joten se ei kuulu vapaaseen omaan pääomaan, josta osinko jaetaan. Yllä olevassa esimerkissä jakokelpoinen voitto on 29 600 euroa eikä 32 000 euroa. Jos omistaja haluaa jakaa koko tuloksen, poistoeron kirjaaminen kannattaa harkita tilinpäätöksessä.

Mitä korotettujen poistojen päättyminen tarkoittaa poistoerolle?

Verovuosina 2020–2025 käyttöön otetuista koneista ja laitteista sai tehdä verotuksessa korotetun poiston. Verohallinnon osakeyhtiön veroilmoituksen täyttöohjeen mukaan korotettuja poistoja ei voi tehdä enää verovuodesta 2026 alkaen. Jos korotetut poistot on kirjattu poistoerona, niiden ero kirjanpidon poistoihin purkautuu tulevina vuosina tavalliseen tapaan. Taustaa on artikkelissa korotetut poistot.

Mitä poisto tarkoittaa kirjanpidossa ja miksi poistoja tehdään?

Poisto jakaa pitkään käytettävän hankinnan, kuten koneen tai auton, kuluksi niille vuosille, joina sitä käytetään. Ilman poistoja koko hankinta näkyisi ostovuoden kuluna, ja tulos heittelisi. Poisto pienentää tulosta ja veroja, mutta ei vie rahaa tililtä, koska raha on maksettu jo hankintahetkellä. Poistojen perusteet ja verotuksen prosentit ovat artikkelissa poistot verotuksessa.