Kirjanpitolaki ja poistot: mitä KPL 5 luku vaatii pykälä pykälältä ja mitä toiminimi saa keventää
Kirjanpitolaki määrää poistoista 5 luvussa: hyödyke, joka tuottaa tuloa useana tilikautena, aktivoidaan taseeseen ja sen hankintameno kirjataan kuluksi suunnitelman mukaan sen vaikutusaikana (KPL 5:5). Aineettomat erät, kuten kehittämismenot ja liikearvo, poistetaan enintään kymmenessä vuodessa, jos vaikutusaikaa ei voi arvioida, ja toiminimiyrittäjä saa poistaa ilman ennalta laadittua suunnitelmaa. Tässä kaikki kirjanpitolain poistoja koskevat pykälät selitettynä, esimerkki siitä, miten ne näkyvät tilinpäätöksessä, ja mitä laki jättää kirjanpitolautakunnan ja verotuksen ratkaistavaksi.
Lyhyesti
- Kirjanpitolain 5 luvun 5 §: hyödyke, jonka arvioidaan tuottavan tuloa useana tilikautena, aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaan sen vaikutusaikana.
- Kehittämismenot, liikearvo ja muut pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan, mutta enintään 10 vuodessa, jos vaikutusaikaa ei voi luotettavasti arvioida (KPL 5:8, 5:9 ja 5:11). Perustamis- ja tutkimusmenot kirjataan aina kuluksi.
- Toiminimiyrittäjä ja kiinteistöyhtiö saavat poistaa ilman ennalta laadittua suunnitelmaa, kunhan poistot ovat jatkuvia ja johdonmukaisia (KPL 5:12.2). Aktivointivelvollisuus säilyy silti.
- Suunnitelman ylittävät poistot ovat sallittuja vain verotusperusteisesta syystä (KPL 5:12.1), ja pysyvä arvonmenetys kirjataan arvonalennuksena (KPL 5:13).
Kirjanpitolaki edellyttää, että usean vuoden käyttöön hankittu kone, kalusto, rakennus tai aineeton oikeus kirjataan taseeseen ja sen hankintameno jaetaan kuluksi niille vuosille, joina se tuottaa tuloa. Tätä kutsutaan suunnitelman mukaisiksi poistoiksi. Säännökset ovat kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvussa, ja niitä täydentävät kirjanpitoasetus, pien- ja mikroyritysasetus sekä kirjanpitolautakunnan yleisohjeet.
Mitä kirjanpitolaki sanoo poistoista?
Laki sanoo kolme asiaa. Ensinnäkin hankintameno, josta odotetaan tuloa useana vuonna, aktivoidaan taseeseen eikä kirjata heti kuluksi. Toiseksi aktivoitu hankintameno kirjataan kuluksi ennalta laaditun suunnitelman mukaan sen vaikutusaikana. Kolmanneksi poistot tehdään tuloksesta riippumatta, koska varovaisuuden periaate edellyttää, että tilinpäätöksessä otetaan huomioon kaikki poistot ja arvonalennukset (KPL 3:3). Erikoistapaus ovat palautettavat ja palautuskelvottomat liittymät, ks. liittymismaksut kirjanpidossa.
Laki ei kerro, kuinka monessa vuodessa kone poistetaan tai mikä menetelmä valitaan. Ne ratkaistaan kirjanpitolautakunnan yleisohjeilla ja yrityksen omalla arviolla. Lautakunnan ohjeet ja esimerkkipoistoajat ovat artikkelissa KILA poistot.
Kirjanpitolain poistopykälät taulukkona
| Pykälä | Mitä se sanoo | Käytännössä |
|---|---|---|
| KPL 4:3 | Pysyviä vastaavia ovat erät, jotka tuottavat tuloa jatkuvasti useana tilikautena | Vain pysyvistä vastaavista tehdään poistoja, ei vaihto-omaisuudesta |
| KPL 4:5 | Hankintamenoon luetaan hankinnan ja valmistuksen välittömät menot, kohtuullinen osa välillisistä | Rahti, asennus ja käyttöönotto kuuluvat poistettavaan summaan |
| KPL 5:5 | Aineellisen hyödykkeen hankintameno poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikana | Koneet, kalusto, autot ja rakennukset |
| KPL 5:5.3 | Samanlajiset ja vähäiset hyödykkeet saa merkitä taseeseen samaan määrään vuodesta toiseen | Harvoin käytetty kiinteän arvon menettely |
| KPL 5:5a | Ostetut toimiluvat, patentit, lisenssit ja tavaramerkit aktivoidaan ja poistetaan | Itse luodun oikeuden saa aktivoida varovaisesti |
| KPL 5:7 | Perustamismenot kirjataan kuluksi | Perustamiskuluja ei aktivoida |
| KPL 5:8 | Tutkimusmenot kuluksi, kehittämismenot saa aktivoida, poisto enintään 10 vuotta | Osakeyhtiö ei saa jakaa voittoa poistamattomien kehittämismenojen verran |
| KPL 5:9 | Liikearvo poistetaan vaikutusaikanaan, enintään 10 vuodessa | Liiketoimintakaupan ylihinta |
| KPL 5:10 | Lainan pääoma-alennus ja liikkeeseenlaskumenot saa aktivoida | Kirjataan kuluksi vähintään lyhennysten tahdissa |
| KPL 5:11 | Muut pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan, enintään 10 vuodessa | Esimerkiksi vuokratilan perusparannus ja ohjelmistot |
| KPL 5:12.1 | Suunnitelman ylittävät poistot sallittu verotusperusteisesta syystä | Poistoero tilinpäätössiirtona |
| KPL 5:12.2 | Luonnollinen henkilö ja kiinteistön hallintaan perustuva toiminta saa poistaa ilman ennalta laadittua suunnitelmaa | Toiminimen helpotus |
| KPL 5:13 | Pysyvä arvonmenetys kirjataan arvonalennuksena | Kone rikkoutuu tai liiketoiminta loppuu |
| KPL 5:16 | Aiheettomaksi osoittautunut arvonalennus oikaistaan | Ei koske liikearvoa |
| KPL 5:17 | Maa-alueeseen ja arvopapereihin saa tehdä arvonkorotuksen | Rakennuksiin ja koneisiin ei |
Mitkä hyödykkeet pitää poistaa? KPL 5:5 ja 5:5a
KPL 5:5 koskee aineellista omaisuutta. Jos hyödykkeen arvioidaan tuottavan tuloa useana tilikautena, sen hankintameno poistetaan kirjaamalla se kuluksi kullekin tilikaudelle vaikutusaikana. Poistoilla vähennetty jäännös merkitään taseeseen. Aktivoidut menot pitää pystyä selvittämään kustannuslaskelmalla.
KPL 5:5a koskee aineettomia oikeuksia. Vastikkeellisesti hankitun toimiluvan, patentin, lisenssin tai tavaramerkin hankintameno on aktivoitava, jos se tuottaa tuloa useana vuonna. Itse luodun oikeuden saa aktivoida varovaisuutta noudattaen. Kummassakin tapauksessa aktivoitu meno poistetaan suunnitelman mukaan.
Aineettomat erät: enintään 10 vuotta
Laki erottelee aineettomat menot tarkasti. Perustamismenot ja tutkimusmenot kirjataan aina kuluksi. Kehittämismenot, liikearvo ja muut pitkävaikutteiset menot saa aktivoida, ja ne poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Jos vaikutusaikaa ei voi luotettavasti arvioida, ne on poistettava enintään kymmenessä vuodessa.
Kehittämismenoihin liittyy voitonjakorajoitus: osakeyhtiö, osuuskunta ja sellainen henkilöyhtiö, jonka kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat osakeyhtiöitä, ei saa jakaa voittoa sitä määrää vastaavasti, joka aktivoiduista kehittämismenoista on vielä poistamatta. Tuotekehityksen verovähennyksestä kerrotaan artikkelissa T&K-vähennys.
Saako toiminimi poistaa ilman suunnitelmaa? KPL 5:12.2
Saa. Kirjanpitolain 5:12.2 mukaan ammatin- ja liikkeenharjoittaja sekä kirjanpitovelvollinen, jonka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan, saa poistaa pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen hankintamenon sen vaikutusaikana ilman ennalta laadittua suunnitelmaa. Ehto on, että poistoissa noudatetaan jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta.
Helpotus ei poista aktivointivelvollisuutta eikä 10 vuoden enimmäisaikaa. Toiminimen pitää siis edelleen kirjata usean vuoden hankinta taseeseen, mutta poistojen määrän voi käytännössä sovittaa verotuksen poistoihin. Moni toiminimi käyttää kirjanpidossa samoja menojäännöspoistoja kuin verotuksessa. Toiminimen poistoista enemmän artikkelissa poistot.
Laske menojäännöspoistot vuosittain
Poistolaskuri omalla sivullaanSuunnitelman ylittävät poistot ja verotus: KPL 5:12.1
Kirjanpitovelvollinen saa kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja, jos siihen on verotusperusteinen syy. Syy on yleensä elinkeinoverolain kytkentäsääntö: verotuksessa poistoja saa vähentää vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpidossa. Kun verotuksen poisto on suunnitelmapoistoa suurempi, ylittävä osa kirjataan poistoerona.
| Erä | Missä se näkyy | Asetuksen kohta |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | Tuloslaskelma, henkilöstökulujen jälkeen | KPA 1:1, erä 7 a |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä | Tuloslaskelma, poistojen jälkeen | KPA 1:1, erä 7 b |
| Poistoeron muutos | Tuloslaskelma, tilinpäätössiirrot | KPA 1:1, erä 12 a |
| Kertynyt poistoero | Tase, tilinpäätössiirtojen kertymä | KPA 1:6 |
Pien- ja mikroyritykselle on helpotus: KILAn 3.12.2024 ohjeen mukaan se voi käyttää elinkeinoverolain poistoja suoraan suunnitelman mukaisina poistoina, jolloin poistoeroa ei yleensä synny. Poistoeron kirjaaminen on käyty läpi artikkelissa poistoero kirjanpidossa.
Arvonalennus ja sen oikaisu: KPL 5:13 ja 5:16
Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi pienempi kuin poistamaton hankintameno, erotus kirjataan arvonalennuksena kuluksi. Tyypillinen tilanne on kone, joka on rikkoutunut tai jäänyt tarpeettomaksi, tai ostettu liiketoiminta, joka ei tuota odotetusti.
Jos arvonalennus osoittautuu myöhemmin aiheettomaksi, se oikaistaan kulukirjauksen oikaisuna. Liikearvoon tehtyä arvonalennusta ei kuitenkaan oikaista. Arvonkorotuksen saa tehdä vain maa- ja vesialueisiin sekä tiettyihin arvopapereihin, ei koneisiin tai rakennuksiin.
Mitä tilinpäätöksessä pitää kertoa poistoista?
Kirjanpitoasetuksen mukaan liitetiedoissa kerrotaan arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista. Pien- ja mikroyrityksille vaatimukset ovat suppeammat, ja ne löytyvät pien- ja mikroyritysasetuksesta. Jos poistot eivät vastaa verotuksen enimmäispoistoja, se kannattaa kertoa laatimisperiaatteissa.
Lisäksi poistettavista hyödykkeistä pidetään käyttöomaisuuskirjanpitoa, josta näkyvät hankintamenot, poistot ja menojäännökset hyödykkeittäin tai ryhmittäin. Se on osa tase-erittelyjä, jotka säilytetään kirjanpitoaineiston mukana. Kirjanpitolain muut vaatimukset on koottu artikkeliin kirjanpitolaki.
Usein kysytyt
Missä kirjanpitolain pykälässä poistoista säädetään?+
Pääsääntö on kirjanpitolain 5 luvun 5 §:ssä: usean vuoden tuloa tuottava aineellinen hyödyke poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Aineettomista eristä säädetään 5:5a ja 5:7–5:11 §:ssä, suunnitelman ylittävistä poistoista 5:12 §:ssä ja arvonalennuksesta 5:13 §:ssä.
Onko kirjanpitolaissa enimmäispoistoaika?+
Kehittämismenoille, liikearvolle ja muille pitkävaikutteisille menoille on: enintään 10 vuotta, jos vaikutusaikaa ei voi luotettavasti arvioida. Aineellisille hyödykkeille laissa ei ole kiinteää aikaa, vaan poistoaika on taloudellinen pitoaika.
Saako toiminimi jättää poistosuunnitelman tekemättä?+
Saa. Ammatin- ja liikkeenharjoittaja saa poistaa ilman ennalta laadittua suunnitelmaa, kunhan poistot ovat jatkuvia ja johdonmukaisia. Hankinta pitää silti aktivoida taseeseen.
Voiko poistot jättää tekemättä huonona vuonna?+
Ei suunnitelman mukaisia poistoja. Ne tehdään tuloksesta riippumatta, koska varovaisuuden periaate edellyttää kaikkien poistojen huomioon ottamista. Verotuksessa poistoja voi tehdä enimmäismäärää vähemmän.
Miten poistot lasketaan?+
Hankintameno jaetaan pitoajalle valitulla menetelmällä. Tasapoistossa sama euromäärä joka vuosi, menojäännöspoistossa sama prosentti jäljellä olevasta arvosta. Verotuksessa koneiden ja kaluston poisto on enintään 25 % menojäännöksestä.
Mitä tarkoittaa suunnitelman ylittävä poisto?+
Poistoa, joka on suurempi kuin poistosuunnitelma edellyttää. Kirjanpitolain 5:12.1 mukaan se on sallittu verotusperusteisesta syystä, ja se esitetään poistoeron muutoksena tilinpäätössiirroissa.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
KILA poistot: kirjanpitolautakunnan uusi poistoyleisohje 6.10.2026, poistoajat ja mitä se tarkoittaa pienyritykselle
KILA eli kirjanpitolautakunta antoi 6.10.2026 uuden yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista, ja se korvaa vuodesta 2007 käytetyn ohjeen. Pien- ja mikroyritys saa edelleen käyttää 3.12.2024 annettua kevyempää ohjetta, jossa elinkeinoverolain poistot kelpaavat suunnitelman mukaisiksi poistoiksi. Tässä kerrotaan, mitä ohjeet sanovat poistosuunnitelmasta, poistoajoista ja -menetelmistä, vähäarvoisista hankinnoista ja suunnitelman muuttamisesta, sekä KILAn esimerkkipoistoajat taulukkona.
Holding-yhtiö perheelle: miten perheholding toimii, miten osingot verotetaan ja mitä lasten osakkuudessa pitää huomioida
Holding-yhtiö perheelle eli perheholding on osakeyhtiö, jonka osakkaina ovat perheenjäsenet ja joka omistaa perheen toimintayhtiön osakkeita tai sijoituksia. Toimintayhtiön osingot siirtyvät holdingiin verovapaasti, ja perheenjäsenet saavat holdingista osinkoa kukin omien osakkeidensa mukaan. Tässä oppaassa käydään läpi, miten perheholding perustetaan, miten osingot verotetaan, kun osakkaita on useampi, mitä lahjavero ja alaikäisen osakkuus vaativat ja milloin rakenne ei kannata.
Holding-yhtiö lakimuutos: mitä osakevaihdon uudet säännöt muuttivat 2026 ja mitä on vielä tulossa
Holding-yhtiöitä koskeva lakimuutos (HE 125/2025) tarkoittaa, että etuyhteydessä tehdyllä osakevaihdolla hankitut osakkeet arvostetaan holdingin nettovarallisuudessa osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon eikä käypään arvoon, ja muutos koskee 1.1.2026 alkaen nostettavia osinkoja jo vuodesta 2017 tehdyissä vaihdoissa. Lisäksi vuoden 2026 alusta tehdyissä vaihdoissa osakkeiden hankintamenoksi katsotaan sama matemaattinen arvo. Tällä sivulla ovat muutokset aikajärjestyksessä, keitä ne koskevat, laskettu esimerkki osingon verosta ennen ja jälkeen, mitä holdingin omistajan pitää tehdä nyt ja mitkä muutokset ovat vasta esityksiä.