Hankintameno
Englanniksi: acquisition cost
Hankintameno on omaisuuden hankinnasta aiheutuneiden menojen summa: ostohinta ja hankintaan välittömästi liittyvät kulut. Sillä arvostetaan omaisuus taseeseen ja lasketaan myyntivoitto.
Kirjanpitolain mukaan omaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon. Siihen luetaan hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Ostetussa koneessa se on ostohinta ja esimerkiksi kuljetus, asennus ja käyttöönotto. Jos arvonlisävero on vähennettävissä, se ei kuulu hankintamenoon, koska yritys saa sen takaisin ALV-ilmoituksella. ALV-velvollisuuden ulkopuolella oleva yritys lukee veron osaksi hankintamenoa.
Hankintameno on poistojen pohja. Kun meno aktivoidaan, hankintameno kirjataan kuluksi vähitellen, ja taseessa näkyy poistamaton osa. Varastossa hankintameno ratkaisee vaihto-omaisuuden arvon tilinpäätöksessä, ja se vaikuttaa suoraan myyntikatteeseen.
Verotuksessa hankintameno tarvitaan, kun omaisuutta myydään. Luovutusvoitto on myyntihinta, josta on vähennetty hankintameno ja myynnin kulut. Osakkeissa hankintamenoon kuuluu ostohinta ja esimerkiksi välityspalkkio. Lahjana tai perintönä saadun omaisuuden hankintameno on se arvo, jolla se on otettu huomioon lahja- tai perintöverotuksessa.
Jos todellista hankintamenoa ei pysty osoittamaan tai se on pieni, yksityishenkilö voi käyttää hankintameno-olettamaa: 20 prosenttia myyntihinnasta tai 40 prosenttia, jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Olettama ei voi tuottaa tappiota. Hankintamenon tositteet kannattaa säilyttää koko omistusajan, myös silloin, kun omaisuus on yksityistä. Ilman ostotositetta todellista hankintamenoa on vaikea osoittaa, ja verotus voi tehdä myynnistä voitollisen.
Esimerkki
Laskennallinen esimerkki: ALV-rekisteröity yritys ostaa koneen 10 000 eurolla, kuljetus maksaa 400 euroa ja asennus 600 euroa, kaikki ilman ALV:tä. Hankintameno on 11 000 euroa. Arvonlisävero 2 805 euroa (25,5 %) vähennetään ALV-ilmoituksella eikä se kuulu hankintamenoon.