Osinkojen verotus 2026: näin listaamattoman osakeyhtiön osinkoa verotetaan ja paljonko käteen jää

Oman osakeyhtiön osinko on monelle yrittäjälle edullisin tapa nostaa rahaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Tässä kaikki, mitä osinkojen verotuksesta pitää tietää vuonna 2026: miten 8 prosentin raja lasketaan nettovarallisuudesta, mitä tapahtuu 150 000 euron jälkeen, miten ansiotulo-osinkoa verotetaan, mitä yhtiö pidättää ja miksi moni saa jäännösveroa osingoistaan.

Matti Keränen
Matti Keränen
· 6 min lukuaika
Osakeyhtiön omistaja käy läpi yhtiön tilinpäätöstä kotonaan ruokapöydän ääressä, osinkojen verotus

Lyhyesti

  • Osinko on edullisesti verotettua pääomatuloa siihen asti, kun se on enintään 8 % osakkeidesi matemaattisesta arvosta. Siitä 25 % on veronalaista, joten vero on 7,5 tai 8,5 %.
  • Edullinen osuus on rajattu 150 000 euroon henkeä kohden. Sen ylittävästä 8 %:n osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa.
  • 8 %:n ylittävä osinko on ansiotuloa: 75 % verotetaan palkan tapaan progressiivisesti ja 25 % on verovapaata.
  • Yhtiö pidättää osingosta 7,5 %. Ansiotulo-osingon todellinen vero on yleensä paljon suurempi, joten korota ennakkoveroa ennen kuin jäännösvero tulee.

Miten osinkoa verotetaan listaamattomasta osakeyhtiöstä?

Pienyrittäjän osakeyhtiö on verotuksessa listaamaton yhtiö, eli sen osakkeet eivät ole pörssissä. Sen osinkojen verotus ratkeaa yhdellä luvulla: osakkeidesi matemaattisella arvolla. Siitä lasketaan 8 prosentin tuotto, ja osinko jaetaan kahteen osaan sen mukaan, jääkö se rajan alle vai meneekö yli.

Osingon osaVeronalainen osuusVerolajiVero osingosta
Enintään 8 % matemaattisesta arvosta, 150 000 euroon asti25 %Pääomatulo 30 tai 34 %7,5 tai 8,5 %
Enintään 8 % matemaattisesta arvosta, 150 000 euron yli85 %Pääomatulo 30 tai 34 %25,5 tai 28,9 %
8 %:n ylittävä osa75 %Ansiotulo, progressiivinenMarginaaliveron mukaan
Listaamattoman yhtiön osingon verotus luonnolliselle henkilölle vuonna 2026. Pääomatulon vero on 34 % siltä osin kuin pääomatulot ylittävät 30 000 euroa vuodessa.

Tämä artikkeli keskittyy siihen, miten osinko verotetaan. Jos mietit, kannattaako rahaa nostaa palkkana vai osinkona, katso Osinko vai palkka. Jos haluat tietää, miten osinko päätetään ja maksetaan, katso Osingon maksaminen.

Mistä 8 prosentin raja lasketaan?

Raja lasketaan osakkeiden matemaattisesta arvosta. Se on yhtiön nettovarallisuus, eli varat miinus velat, jaettuna osakkeiden määrällä. Luku otetaan osingonjakovuotta edeltävän tilikauden taseesta. Jos yhtiösi tilikausi on kalenterivuosi ja jaat osinkoa keväällä 2026, raja lasketaan 31.12.2025 taseesta.

Omistusosuus ratkaisee, kuinka suuri osa rajasta on sinun. Jos omistat puolet osakkeista, sinun matemaattinen arvosi on puolet nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus lasketaan verotuksen arvostussäännöillä, joten se voi poiketa kirjanpidon omasta pääomasta esimerkiksi kiinteistöjen osalta. Tarkemmin laskemisesta artikkelissa Nettovarallisuus.

Paljonko osingosta menee veroa? Kolme esimerkkiä

Kaksi osakasta keskustelee yhtiökokouksesta pienen toimiston neuvotteluhuoneessa, osingon verotus ja jako
Osinko verotetaan sinä vuonna, kun se on yhtiökokouksen päätöksen mukaan nostettavissa.

Miten ansiotulo-osinkoa verotetaan?

Kun osinko ylittää 8 prosentin rajan, ylittävästä osasta 75 prosenttia lisätään ansiotuloihisi ja 25 prosenttia on verovapaata. Ansiotulo-osinko verotetaan yhdessä palkan ja muiden ansiotulojen kanssa kunnallisveron, valtion progressiivisen veron ja mahdollisen kirkollisveron mukaan. Mitä enemmän sinulla on jo palkkaa, sitä kalliimmaksi ansiotulo-osinko tulee.

Ansiotulo-osinko ei kerrytä eläkettä eikä vaikuta sairauspäivärahaan, koska se ei ole työtuloa. Tämä on se kohta, jossa pelkkä verolaskelma johtaa harhaan. Palkan ja osingon suhteen kannattaa katsoa kokonaisuutena, ja siksi siitä on oma artikkeli: Palkka omasta osakeyhtiöstä.

Käytännössä ansiotulo-osinko on järkevä silloin, kun palkkaa on vähän ja marginaaliveroprosentti on matala. Jos otat jo hyvää palkkaa, jokainen 8 prosentin rajan ylittävä euro verotetaan korkeimman veroprosenttisi mukaan, vaikka neljäsosa on verovapaata. Silloin raha on usein järkevämpää jättää yhtiöön kasvattamaan seuraavan vuoden rajaa.

Paljonko yhtiö pidättää osingosta ja milloin vero maksetaan?

Listaamaton yhtiö toimittaa osingosta ennakonpidätyksen. Se on 7,5 prosenttia 150 000 euroon asti ja 28 prosenttia sen ylittävästä osasta. Pidätys lasketaan koko osingosta, vaikka osa osingosta on verovapaata. Yhtiö tilittää pidätyksen Verohallinnolle ja ilmoittaa maksetut osingot vuosi-ilmoituksella.

Ennakonpidätys ei ole lopullinen vero. Lopullinen vero lasketaan henkilöverotuksessa, ja jos osinko oli osittain ansiotuloa, ero tulee jäännösverona seuraavana vuonna. Jäännösveron voi välttää hakemalla lisäennakkoa OmaVerossa heti osingonjaon jälkeen. Jos jäännösvero ehtii tulla, siitä menee myös korkoa, joten ennakon korottaminen on halvempi vaihtoehto. Sama koskee tilannetta, jossa osinkoa jaetaan useammassa erässä saman vuoden aikana: laske ennakko koko vuoden osingoista, ei yksittäisestä erästä.

  • Osinko verotetaan sinä vuonna, kun se on nostettavissa, ei välttämättä silloin kun se maksetaan.
  • 150 000 euron raja on henkilökohtainen ja koskee kaikkia listaamattomia yhtiöitäsi yhteensä.
  • Pääomatulon vero nousee 34 %:iin 30 000 euron jälkeen, ja rajaan lasketaan myös muut pääomatulosi.
  • Osinkoa ei ilmoiteta tulorekisteriin. Yhtiö antaa siitä vuosi-ilmoituksen Verohallinnolle.
  • Jos jaat yli 8 %:n rajan, korota ennakkoveroa, koska 7,5 %:n pidätys ei riitä.

Kuinka paljon osingosta jää, kun yhtiövero lasketaan mukaan?

Osinko maksetaan yhtiön verojen jälkeen. Yhteisövero on 20 prosenttia vuonna 2026, ja hallitus on esittänyt sen laskemista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Kokonaisverorasitus on siis yhtiön vero plus osingon vero.

Kokonaisvero 10 000 euron tuloksesta
Yhteisövero 20 %
20 %%
Pääomatulo-osinko, yhteensä
26 %%
Ansiotulo-osinko, 40 % marginaali
44 %%
Laskennallinen esimerkki. Tuloksesta 10 000 € menee ensin 2 000 € yhteisöveroa. 8 000 euron pääomatulo-osingosta 600 € veroa, ansiotulo-osingosta 40 %:n marginaalilla 2 400 €.

Pääomatulo-osinko on siis selvästi edullisin tapa nostaa rahaa yhtiöstä. Ansiotulo-osinko voi olla edullisempi kuin palkka pienillä tuloilla, koska 25 prosenttia on verovapaata, mutta se ei kerrytä eläkettä eikä sosiaaliturvaa.

Yrittäjä tekee laskelmia muistilehtiöön kahvikupin vieressä kotitoimistossa, osingon vero ja ennakkovero
Kun osinko ylittää 8 %:n rajan, ennakkoveroa kannattaa korottaa heti.

Miten osinkojen verotusta voi suunnitella laillisesti?

Osinkoverotuksen suunnittelussa ei ole temppuja, vain ajoitusta ja rajoja. Ensimmäinen raja on 8 prosentin osinko, joka kannattaa yleensä nostaa joka vuosi, jos yhtiön kassa ja maksukyky sen sallivat. Käyttämätön raja ei siirry seuraavalle vuodelle. Toinen raja on 30 000 euron pääomatulo, jonka jälkeen vero nousee 30 prosentista 34 prosenttiin. Jos sinulla on muitakin pääomatuloja, esimerkiksi vuokratuloja tai luovutusvoittoja, ne lasketaan samaan rajaan.

Kolmas asia on ansiotulo-osingon ja palkan yhdistelmä. Pienellä palkalla ansiotulo-osinko voi olla edullinen, mutta mitä suurempi palkka, sitä kalliimmaksi jokainen ansiotulo-osingon euro tulee. Siksi palkka ja osinko kannattaa päättää yhdessä syksyllä, kun tilikauden tulos on jo näkyvissä, eikä vasta keväällä tilinpäätöksen jälkeen. Neljäs asia on nettovarallisuus: tulos, joka jätetään yhtiöön, kasvattaa seuraavien vuosien 8 prosentin rajaa.

Muista myös, että osingonjako on aina ensin yhtiöoikeudellinen päätös. Osinkoa voi jakaa vain vapaasta omasta pääomasta, eikä jako saa vaarantaa yhtiön maksukykyä. Verotuksen näkökulmasta täydellinen osinko on hyödytön, jos yhtiö ei voi sitä laillisesti maksaa. Tämä on käsitelty tarkemmin artikkelissa Osingon maksaminen.

Missä tilitoimisto yleensä epäonnistuu osinkojen kanssa

Tavallinen tilanne: tilinpäätös valmistuu, yhtiökokous päättää osingosta, ja kukaan ei laske, paljonko siitä on ansiotuloa. Yrittäjä saa seuraavana syksynä jäännösveron, jota ei osannut odottaa. Toinen virhe on, että nettovarallisuutta ei suunnitella etukäteen, jolloin 8 prosentin raja jää pienemmäksi kuin olisi voinut. Kolmas on se, että osingosta ei keskustella ollenkaan, koska jokainen kysymys laskutetaan erikseen.

Taukossa oma nimetty kirjanpitäjä käy osingon läpi kanssasi ennen yhtiökokousta videolla tai puhelimessa ja näkee samasta sovelluksesta kuin sinä, mitä yhtiössä on. Hän ottaa yhteyttä, jos ennakkovero ei vastaa suunniteltua osinkoa. Neuvonta kuuluu hintaan, ja hinnan näet täältä ennen sopimusta.

Usein kysytyt

Paljonko osingosta menee veroa vuonna 2026?+

Listaamattoman yhtiön osingosta menee 7,5 prosenttia veroa siltä osin kuin se on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta ja enintään 150 000 euroa. Jos pääomatulot ylittävät 30 000 euroa, vero on 8,5 prosenttia. 8 prosentin ylittävä osa verotetaan ansiotulona.

Mitä tarkoittaa 8 prosenttia nettovarallisuudesta?+

Yhtiön nettovarallisuus eli varat miinus velat jaetaan osakkeiden määrällä, ja saadaan osakkeen matemaattinen arvo. 8 prosenttia omien osakkeidesi matemaattisesta arvosta on se määrä, jonka voit nostaa edullisesti verotettuna pääomatulo-osinkona.

Miten ansiotulo-osinkoa verotetaan?+

8 prosentin rajan ylittävästä osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata. Veronalainen osa lisätään palkkatuloihin ja verotetaan progressiivisesti. Se ei kerrytä eläkettä.

Paljonko yhtiö pidättää osingosta?+

7,5 prosenttia 150 000 euroon asti ja 28 prosenttia sen ylittävästä osasta. Pidätys lasketaan koko osingosta. Jos osingosta osa on ansiotuloa, pidätys jää yleensä liian pieneksi, ja ero tulee jäännösverona.

Koskeeko 150 000 euron raja yhtiötä vai osakasta?+

Osakasta. Raja on henkilökohtainen ja koskee kaikkia listaamattomista yhtiöistä saatuja osinkoja yhteensä. Kaksi osakasta voi siis kumpikin saada 150 000 euroa edullisesti verotettua osinkoa, jos 8 prosentin raja riittää.

Minä vuonna osinko verotetaan?+

Sinä vuonna, kun osinko on yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkaan nostettavissa. Jos nostopäivää ei ole päätetty, osinko verotetaan sinä vuonna, kun yhtiökokous pidettiin.

Matti Keränen
Kirjoittaja
Matti Keränen
Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.

Lue seuraavaksi