Osinkojen verotus 2026:Paljonko osingoista menee veroa listaamattomasta ja listatusta yhtiöstä

Osa opasta: Osakeyhtiön opas 2026

Osinkojen verotus riippuu siitä, onko yhtiö listattu. Listaamattoman osakeyhtiön osingosta menee veroa 7,5 %, kun osinko on enintään 8 % yhtiön nettovarallisuudesta osuudellesi ja enintään 150 000 euroa. Pörssiyhtiön osingosta menee veroa 25,5 %, koska siitä 85 % on veronalaista pääomatuloa. Oman osakeyhtiön osinko on monelle yrittäjälle edullisin tapa nostaa rahaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti.

Tätä 8 prosentin osuutta kutsutaan huojennetuksi osingoksi. Siitä 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata. Milloin osinko on kokonaan verovapaa, kerrotaan sivulla verovapaat osingot. Rajan ylittävästä osingosta 75 % verotetaan ansiotulona palkan tapaan progressiivisesti.

Vero riippuu siis siitä, kuka osingon saa ja mistä: henkilö vai yhtiö, listaamaton vai pörssiyhtiö, Suomesta vai ulkomailta. Laske ensin oman osinkosi vero alla olevalla laskurilla tai sivulla osinkovero laskuri, ja lue sitten oman tilanteesi kohta.

Osinko verotuksen näkökulmasta

Osinko on osakeyhtiön omistajilleen jakama osuus voitosta. Henkilölle siitä menee veroa yleensä 7,5–25,5 prosenttia sen mukaan, onko yhtiö listaamaton vai pörssiyhtiö. Osingosta päättää yhtiökokous, ja se maksetaan samansuuruisena jokaista osaketta kohden. Jos osinko on 0,50 euroa osakkeelta ja omistat 1 000 osaketta, saat 500 euroa ennen veroja. Perusteet, kuten kuka osingosta päättää ja mitä osinkotuotto tarkoittaa, ovat oppaassa mikä on osinko ja sanastossa osinko.

Osakeyhtiölain mukaan osinkoa voi jakaa vain vapaasta omasta pääomasta eli käytännössä aiempien vuosien kertyneistä voitoista, eikä jako saa vaarantaa yhtiön maksukykyä. Pörssisijoittajalle osinko on sijoituksen tuottoa. Pienen osakeyhtiön omistajalle se on palkan rinnalla yksi tapa nostaa rahaa omasta yhtiöstä. Siksi tällä sivulla keskitytään siihen, miten osinko verotetaan.

Miten osinkoa verotetaan listaamattomasta osakeyhtiöstä?

Pienyrittäjän osakeyhtiö on verotuksessa listaamaton yhtiö, eli sen osakkeet eivät ole pörssissä. Sen osinkojen verotus ratkeaa yhdellä luvulla, osakkeidesi matemaattisella arvolla. Siitä lasketaan 8 prosentin tuotto, ja osinko jaetaan kahteen osaan sen mukaan, jääkö se rajan alle vai meneekö yli.

Rajan sisällä 150 000 euroon asti veronalaista on 25 %, ja se verotetaan pääomatulona 30 tai 34 %:n verolla. Vero osingosta on silloin 7,5 tai 8,5 %. Rajan sisällä 150 000 euron yli veronalaista on 85 %, ja vero osingosta on 25,5 tai 28,9 %. Rajan ylittävästä osasta 75 % on ansiotuloa, joka verotetaan progressiivisesti marginaaliverosi mukaan. Pääomatulon vero on 34 % siltä osin kuin pääomatulot ylittävät 30 000 euroa vuodessa.

Jos yhtiö itse sijoittaa pörssiosakkeisiin, sen saamien osinkojen verotus on käyty läpi artikkelissa osakesijoittaminen osakeyhtiön kautta. Jos mietit, nostaisitko rahaa palkkana vai osinkona, katso Osinko vai palkka. Osingon päättäminen ja maksaminen on artikkelissa Osingon maksaminen.

Miten listatun pörssiyhtiön osinkoa verotetaan?

Pörssiyhtiön osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata. Veroa menee siis 25,5 % ja 30 000 euron pääomatulojen jälkeen 28,9 %. Verohallinnon ohjeen mukaan osingon maksaja pidättää koko osingosta 25,5 % ennen maksua, joten tavallisella sijoittajalla vero on yleensä valmiiksi maksettu.

Miten osakesäästötilin ja arvo-osuustilin osinkoja verotetaan?

• Arvo-osuustilillä osinko verotetaan yllä olevan taulukon mukaan sinä vuonna, kun se maksetaan, ja maksaja pidättää siitä ennakonpidätyksen.
• Osakesäästötilille maksetuista osingoista ei makseta veroa heti. Vero maksetaan, kun tililtä nostetaan rahaa, ja silloin noston tuotto-osuus verotetaan pääomatulona.
• Osakesäästötilille voi ostaa vain listattuja osakkeita, joten oman osakeyhtiön osinko verotetaan aina listaamattoman yhtiön säännöillä.

Jos osakeyhtiösi omistaa pörssiosakkeita, säännöt ovat toiset. Kun omistus on alle 10 %, yhtiön saama pörssiosinko on kokonaan veronalaista tuloa, ja siitä maksetaan 20 % yhteisöveroa. Tästä tarkemmin artikkelissa osakesijoittaminen osakeyhtiön kautta. Osinkojen ohjaamista oman yhtiön kautta käsitellään artikkelissa holding-yhtiö.

Milloin osinko on verovapaa?

Kokonaan verovapaata osinkoa henkilölle ei käytännössä ole, mutta osa jokaisesta osingosta on verovapaata. Listaamattoman yhtiön 8 %:n rajan sisällä olevasta osingosta 75 % on verovapaata 150 000 euroon asti, ansiotulo-osingosta 25 % ja pörssiosingosta 15 %. Edullisesti nostettava summa riippuu siis yhtiön nettovarallisuudesta: se on 8 % omien osakkeidesi matemaattisesta arvosta. Oman tilanteesi voit laskea osinkolaskurilla.

Osakeyhtiön toisesta listaamattomasta osakeyhtiöstä saama osinko on yleensä verovapaata. Pörssiyhtiöltä saatu osinko on yhtiölle verovapaata vain, jos se omistaa maksavasta yhtiöstä vähintään 10 %. Yhtiön saamat osingot käydään läpi seuraavaksi.

Yhtiön saaman osingon verotus: tytäryhtiö ja holding

Kun osingon saaja on osakeyhtiö, sovelletaan elinkeinoverolain 6 a §:ää eikä henkilön 8 prosentin sääntöä. Pääsäännön mukaan kotimaisen listaamattoman yhtiön toiselle osakeyhtiölle jakama osinko on verovapaa. Siksi tytäryhtiö voi jakaa voittonsa emoyhtiölle tai holdingyhtiölle ilman veroa. Vero maksetaan vasta, kun raha nostetaan holdingista omistajalle.

• Kotimainen listaamaton yhtiö, esimerkiksi oma tytäryhtiö: verovapaa (EVL 6 a §).
• Pörssiyhtiö, omistus vähintään 10 %: verovapaa.
• Pörssiyhtiö, omistus alle 10 %: kokonaan veronalainen, yhteisövero 20 %.
• Osinko, jonka maksaja saa vähentää omassa verotuksessaan: veronalainen vähennyskelpoiselta osalta.
• Järjestely, jonka keskeinen tarkoitus on veroetu: veronalainen (yleinen väärinkäytön vastainen säännös).

Lähteet: elinkeinoverolaki 6 a § ja Verohallinto, Yhteisön saaman osingon verovapauden rajoittaminen. Rajoitukset ovat olleet voimassa 1.1.2016 alkaen ja koskevat käytännössä lähinnä kansainvälisiä hybridirahoitusjärjestelyjä.

Verohallinnon ohjeen mukaan myös EU- ja ETA-maista saadut osingot ovat yhtiölle verovapaita, kun maksaja on emo-tytäryhtiödirektiivin mukainen yhtiö. Muussa tapauksessa ne ovat verovapaita, jos jakava yhtiö on velvollinen maksamaan tulostaan veroa vähintään 10 prosenttia. Holdingrakenteen hyödyt ja kustannukset ovat artikkelissa holding-yhtiö.

Ulkomailta saatujen osinkojen verotus ja verosopimukset

Ulkomaiset osingot verotetaan Suomessa samalla tavalla kuin kotimaiset, kun ne tulevat toisesta EU- tai ETA-maasta tai valtiosta, jonka kanssa Suomella on osinkoja koskeva verosopimus. Listatun yhtiön osingosta 85 % on silloin veronalaista pääomatuloa. Listaamattoman yhtiön osinko jaetaan pääoma- ja ansiotuloon matemaattisen arvon mukaan kuten suomalaisessa yhtiössä.

Verohallinnon luettelon mukaan Suomella on tuloverotusta koskeva verosopimus noin 70 valtion kanssa, muun muassa kaikkien Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Saksan, Ranskan, Viron, Japanin ja Kiinan kanssa. Ulkomainen yhtiö ei tee osingosta suomalaista ennakonpidätystä, mutta lähdemaa voi periä lähdeveron. Suomi hyvittää sen enintään verosopimuksen mukaiseen määrään asti. Liikaa peritty lähdevero haetaan takaisin lähdemaasta.

Esimerkki on Verohallinnon sivulta Ulkomailta saadut osingot. Tarkista keväällä esitäytetystä veroilmoituksesta, että ulkomaiset osingot ja niistä peritty lähdevero ovat mukana. Lisää puuttuvat itse, jotta saat lähdeveron hyvityksen. Valmiit 1 000 euron esimerkit ja osakesäästötilin vertailu ovat sivulla osinko lähdevero.

Milloin osinko maksetaan?

Suomalaiset pörssiyhtiöt maksavat osingon yleensä keväällä yhtiökokouksen jälkeen, kerran vuodessa tai useammassa erässä. Osinkoon on oikeutettu se, joka on merkitty osakasluetteloon yhtiökokouksen päättämänä täsmäytyspäivänä. Käytännössä osake pitää omistaa viimeistään yhtiökokouspäivänä. Osinko maksetaan tavallisesti 1–2 viikkoa irtoamisen jälkeen.

Oman osakeyhtiön osinko maksetaan sinä päivänä, jonka yhtiökokous päättää, kun tilinpäätös on vahvistettu. Verotuksessa ratkaisee nostettavissa olo. Osinko on sen vuoden tuloa, jona se on päätöksen mukaan nostettavissa, vaikka maksaisit sen tilille myöhemmin. Päätöksen ja maksun vaiheet ovat artikkelissa osingon maksaminen.

Miten osinkotuotto lasketaan?

Jaa osakekohtainen osinko osakkeen hinnalla ja kerro sadalla. Jos osake maksaa 30 euroa ja osinko on 1,20 euroa, osinkotuotto on 1,20 / 30 × 100 = 4 %. Suomessa osinkotuotto lasketaan osakkeen markkinahinnasta eikä nimellisarvosta. Sama osinko antaa siis pienemmän tuottoprosentin, kun kurssi nousee.

Osakesäästötilillä osinkoa ei veroteta heti. Verohallinnon ohjeen Osakesäästötilin verotus mukaan tilin tuotto osingot mukaan lukien verotetaan pääomatulona vasta, kun varoja nostetaan tililtä. Osingon 15 prosentin verovapaus ei koske tililtä nostettua tuottoa. Tilille voi tallettaa enintään 100 000 euroa. Oman osakeyhtiön osakkeita et voi siirtää tilille, koska tilillä voi omistaa vain säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, kuten First Northissa, noteerattuja osakkeita.

Mistä summasta osinko maksetaan?

Osinko maksetaan yhtiön vapaasta omasta pääomasta eli edellisten vuosien voittovaroista ja tilikauden voitosta viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan. Osakeyhtiölain mukaan jako ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä. Verotuksessa ratkaisee eri luku: osakkeiden matemaattinen arvo eli yhtiön nettovarallisuus, josta 8 prosentin raja lasketaan. Osinko voi siis olla yhtiöoikeudellisesti sallittu mutta verotuksessa osin ansiotuloa, tai päinvastoin.

Pitääkö osingot ilmoittaa verottajalle?

Yleensä sinun ei tarvitse ilmoittaa osinkoja itse. Osingon maksaja ilmoittaa ne Verohallinnolle, ja ne tulevat esitäytetylle veroilmoituksellesi. Tarkista keväällä, että osingot ja pidätykset näkyvät oikein, ja korjaa tarvittaessa. Oman yhtiön osingoista yhtiö antaa osinkojen vuosi-ilmoituksen tammikuun loppuun mennessä.

Miten VOPR-osinkoa eli SVOP-rahaston palautusta verotetaan?

VOPR-osinko tarkoittaa varoja, jotka yhtiö jakaa vapaan oman pääoman rahastosta, yleensä SVOP-rahastosta. Jos palautat osakkaalle rahaa, jonka hän on itse sijoittanut rahastoon, ja palautus tehdään kymmenen vuoden kuluessa sijoituksesta, se verotetaan luovutuksena eikä osinkona. Veroa menee silloin vain mahdollisesta voitosta. Muuten jako verotetaan kuten tavallinen osinko.

Yhtiö ilmoittaa rahastosta jaetut varat vuosi-ilmoituksella omalla suorituslajillaan, koska niiden verokohtelu voi poiketa tavallisesta osingosta. Jos jaat samana vuonna sekä osinkoa että SVOP-varoja, käy jaon perusteet läpi kirjanpitäjän kanssa ennen yhtiökokousta.

Mistä 8 prosentin raja lasketaan?

Raja lasketaan osakkeiden matemaattisesta arvosta. Se on yhtiön nettovarallisuus eli varat miinus velat jaettuna osakkeiden määrällä. Luku otetaan osingonjakovuotta edeltävän tilikauden taseesta. Jos yhtiösi tilikausi on kalenterivuosi ja jaat osinkoa keväällä 2026, raja lasketaan 31.12.2025 taseesta.

Omistusosuus ratkaisee, kuinka suuri osa rajasta on sinun. Jos omistat puolet osakkeista, matemaattinen arvosi on puolet nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus lasketaan verotuksen arvostussäännöillä, joten se voi poiketa kirjanpidon omasta pääomasta esimerkiksi kiinteistöjen osalta. Laskemisesta tarkemmin artikkelissa Nettovarallisuus. Jos nettovarallisuus on nolla tai negatiivinen, koko osinko on ansiotulo-osinkoa.

Paljonko osingosta menee veroa? Kolme esimerkkiä

Miten ansiotulo-osinkoa verotetaan?

Kun osinko ylittää 8 prosentin rajan, ylittävästä osasta 75 prosenttia lisätään ansiotuloihisi ja 25 prosenttia on verovapaata. Ansiotulo-osinko verotetaan yhdessä palkan ja muiden ansiotulojen kanssa kunnallisveron, valtion progressiivisen veron ja mahdollisen kirkollisveron mukaan. Mitä enemmän sinulla on jo palkkaa, sitä kalliimmaksi ansiotulo-osinko tulee.

Ansiotulo-osinko ei kerrytä eläkettä eikä vaikuta sairauspäivärahaan, koska se ei ole työtuloa. Tässä kohdassa pelkkä verolaskelma johtaa helposti harhaan. Katso palkkaa ja osinkoa kokonaisuutena. Siitä on oma artikkeli: Palkka omasta osakeyhtiöstä.

Ansiotulo-osinko on järkevä silloin, kun palkkaa on vähän ja marginaaliveroprosentti on matala. Jos otat jo hyvää palkkaa, jokainen rajan ylittävä euro verotetaan korkeimman veroprosenttisi mukaan, vaikka neljäsosa on verovapaata. Silloin raha on usein järkevämpää jättää yhtiöön kasvattamaan seuraavan vuoden rajaa.

Paljonko yhtiö pidättää osingosta ja milloin vero maksetaan?

Listaamaton yhtiö toimittaa osingosta ennakonpidätyksen. Se on 7,5 prosenttia 150 000 euroon asti ja 28 prosenttia ylittävästä osasta. Pidätys lasketaan koko osingosta, vaikka osa osingosta on verovapaata. Yhtiö tilittää pidätyksen Verohallinnolle ja ilmoittaa maksetut osingot vuosi-ilmoituksella.

Ennakonpidätys ei ole lopullinen vero. Lopullinen vero lasketaan henkilöverotuksessa, ja jos osinko oli osittain ansiotuloa, erotus tulee jäännösverona seuraavana vuonna. Sen voit välttää hakemalla lisäennakkoa OmaVerossa heti osingonjaon jälkeen. Jäännösverolle kertyy myös korkoa, joten ennakon korottaminen on halvempaa. Jos jaat osinkoa useammassa erässä saman vuoden aikana, laske ennakko koko vuoden osingoista eikä yksittäisestä erästä.

• Osinko verotetaan sinä vuonna, kun se on nostettavissa, ei välttämättä silloin kun se maksetaan.
• 150 000 euron raja on henkilökohtainen ja koskee kaikkia listaamattomia yhtiöitäsi yhteensä.
• Pääomatulon vero nousee 34 %:iin 30 000 euron jälkeen, ja rajaan lasketaan myös muut pääomatulosi.
• Osinkoa ei ilmoiteta tulorekisteriin. Yhtiö antaa siitä vuosi-ilmoituksen Verohallinnolle.
• Jos jaat yli 8 %:n rajan, korota ennakkoveroa, koska 7,5 %:n pidätys ei riitä.

Kuinka paljon osingosta jää, kun yhtiövero lasketaan mukaan?

Osinko maksetaan yhtiön verojen jälkeen. Yhteisövero on 20 prosenttia vuonna 2026. Hallitus esitti syyskuussa 2026 yhteisöveron laskua 18 prosenttiin verovuodesta 2027 alkaen (HE 151/2026, eduskunnan käsittelyssä). Osingon omistajatason säännöt pysyvät esityksessä ennallaan. Kokonaisverorasitus on siis yhtiön vero plus osingon vero.

Pääomatulo-osinko on selvästi edullisin tapa nostaa rahaa yhtiöstä. Pienillä tuloilla ansiotulo-osinko voi olla palkkaa edullisempi, koska 25 prosenttia on verovapaata. Se ei kuitenkaan kerrytä eläkettä eikä sosiaaliturvaa.

Osakeyhtiön osinkoverotus yhdellä taulukolla

Osakeyhtiön osinkoverotus tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin yhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveron, ja sitten osakas maksaa veron saamastaan osingosta. Osakkaan vero riippuu siitä, kuka osakas on. Alla on kokonaisvero, kun 100 000 euron verotettava tulos jaetaan kokonaan osinkona henkilöosakkaalle 8 prosentin rajan sisällä.

Jos osakas on toinen osakeyhtiö, listaamattoman yhtiön osinko on sille yleensä verovapaa, kuten yhtiön saaman osingon kohdassa yllä kerrotaan. Ulkomailla asuvalta osakkaalta peritään lähdevero, jota verosopimus voi alentaa.

Miten osinkojen verotusta voi suunnitella laillisesti?

Osinkoverotuksen suunnittelussa ei ole temppuja, vain ajoitusta ja rajoja. Ensimmäinen raja on 8 prosentin osinko. Nosta se yleensä joka vuosi, jos yhtiön kassa ja maksukyky sen sallivat, koska käyttämätön raja ei siirry seuraavalle vuodelle. Toinen raja on 30 000 euron pääomatulo, jonka jälkeen vero nousee 30 prosentista 34 prosenttiin. Samaan rajaan lasketaan muutkin pääomatulosi, esimerkiksi vuokratulot ja luovutusvoitot. Jos vuokratuloja kertyy paljon, vertaa, olisiko asuntosijoittaminen osakeyhtiön kautta edullisempaa.

Kolmas asia on ansiotulo-osingon ja palkan yhdistelmä. Pienellä palkalla ansiotulo-osinko voi olla edullinen, mutta mitä suurempi palkka, sitä kalliimmaksi jokainen ansiotulo-osingon euro tulee. Päätä siis palkka ja osinko yhdessä syksyllä, kun tilikauden tulos on jo näkyvissä, eikä vasta keväällä tilinpäätöksen jälkeen. Neljäs asia on nettovarallisuus: yhtiöön jätetty tulos kasvattaa seuraavien vuosien 8 prosentin rajaa.

Osingonjako on aina ensin yhtiöoikeudellinen päätös. Osinkoa voi jakaa vain vapaasta omasta pääomasta, eikä jako saa vaarantaa yhtiön maksukykyä. Verotuksen kannalta täydellinen osinko on hyödytön, jos yhtiö ei voi maksaa sitä laillisesti. Tästä tarkemmin artikkelissa Osingon maksaminen.

Missä tilitoimisto yleensä epäonnistuu osinkojen kanssa

Tavallinen tilanne: tilinpäätös valmistuu, yhtiökokous päättää osingosta, eikä kukaan laske, paljonko siitä on ansiotuloa. Yrittäjä saa seuraavana syksynä jäännösveron, jota ei osannut odottaa. Toinen virhe on, että nettovarallisuutta ei suunnitella etukäteen, jolloin 8 prosentin raja jää pienemmäksi kuin olisi voinut. Kolmas on se, että osingosta ei keskustella ollenkaan, koska jokainen kysymys laskutetaan erikseen. Neljäs on peitelty osinko: yhtiön rahoja käytetään omiin menoihin ilman osinkopäätöstä, ja summa verotetaan kokonaan ansiotulona. Jos tunnistat näistä oman tilitoimistosi, voit kilpailuttaa nykyisen tilitoimiston ennen seuraavaa yhtiökokousta.

Taukossa sinulla on kirjanpitäjä, jolta voit kysyä osingosta ja ennakkoverosta ennen yhtiökokousta. Neuvonta kuuluu kiinteään kuukausihintaan, joten kysymyksiä ei laskuteta erikseen. Hinnan näet hintalaskurista ennen sopimusta.

Kirjoittaja

Pekka Saarinen

Tauko kirjanpito

Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.