Osinkojen ennakonpidätys 2026:7,5 vai 28 %, ja osingon maksaminen vaihe vaiheelta yhden hengen osakeyhtiössä

Osa opasta: Osakeyhtiön opas 2026

Osinkojen ennakonpidätys on listaamattoman yhtiön osingosta 7,5 % 150 000 euroon asti ja 28 % ylittävästä osasta, kun saaja on henkilö. Pörssiyhtiön osingosta pidätetään 25,5 %. Yhtiö pidättää veron, maksaa netto-osingon omistajan tilille ja tilittää pidätyksen OmaVeroon seuraavan kuun 12. päivään mennessä. Osingot ilmoitetaan vielä vuosi-ilmoituksella tammikuun loppuun mennessä. Mitä osinko on ja miten se lasketaan euroina, on selitetty omassa artikkelissaan.

Paljonko osingosta pidätetään ennakonpidätystä vuonna 2026?

Pidätys on vuonna 2026 sama kuin aiempina vuosina. Prosentti riippuu maksajasta ja saajasta. Luvut ovat Verohallinnon syventävästä ohjeesta Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset (VH/6306/00.01.00/2022).

1. Pörssiyhtiön (listatun yhtiön) osinko: 25,5 % koko osingosta.
2. Listaamattoman yhtiön osinko enintään 150 000 €: 7,5 %.
3. Listaamattoman yhtiön osinko, 150 000 € ylittävä osa: 28 %.
4. Asuntoyhteisölain (299/2009) piiriin kuuluvan yhtiön osinko: 30 %.
5. Hallintarekisteröidyt osakkeet, kun maksajalla ei ole saajan tietoja: 50 %.
6. Saaja on suomalainen osakeyhtiö, esimerkiksi holdingyhtiö: ei ennakonpidätystä.
7. Saaja esittää osinkoa varten muutosverokortin: pidätys verokortin mukaan.

150 000 euron raja on saajakohtainen, ja maksajan on seurattava sitä saajittain. Prosentti lasketaan koko osingosta, vaikka osa siitä on saajalle verovapaata. Kesken tilikauden päätettävästä osingosta kerrotaan artikkelissa ennakko-osinko.

Osinko on päätös, ei siirto

Yhden hengen osakeyhtiön omistaja saattaa ajatella osinkoa rahan siirtona yhtiön tililtä omalle. Juridisesti se on varojenjako, jolle osakeyhtiölaki asettaa ehdot. Jakokelpoisia varoja pitää olla, yhtiökokouksen pitää päättää, ja yhtiön pitää pysyä maksukykyisenä. Verotuksessa osinko on tuloa, josta yhtiö pidättää veron ja jonka se ilmoittaa. Kun teet asiat oikeassa järjestyksessä, osinko on yksinkertainen. Jos ohitat vaiheet, siirto on osakaslainaa tai peiteltyä osinkoa. Jos käsite on vielä vieras, lue ensin lyhyt selitys: mikä on osinko.

Osingon ennakonpidätys: 7,5 vai 28 prosenttia

Listaamaton yhtiö toimittaa ennakonpidätyksen kahdella prosentilla. Osingosta, joka on enintään 150 000 euroa vuodessa osakasta kohden, pidätys on 7,5 prosenttia. Ylittävästä osasta se on 28 prosenttia. Pidätysprosentti ei seuraa 8 prosentin nettovarallisuusrajaa. Pidätys on 7,5 prosenttia koko osingosta 150 000 euroon asti, vaikka osa siitä verotettaisiin lopulta ansiotulona. Lopullinen vero lasketaan omistajan verotuksessa, ja erotus tulee jäännösverona tai palautuksena.

Onko ennakonpidätys sama kuin veroprosentti?

Ei ole. Ennakonpidätys on vero, jonka yhtiö perii etukäteen. Lopullinen vero lasketaan vasta omistajan verotuksessa. Pidätysprosentit on silti mitoitettu tavallisimman tilanteen mukaan. Listaamattoman yhtiön huojennetusta osingosta veronalaista pääomatuloa on 25 %, ja 30 prosentin verolla lopullinen vero on 25 % × 30 % = 7,5 % osingosta. Listatun yhtiön osingosta veronalaista on 85 %, ja 85 % × 30 % = 25,5 %. Kun osinko jää 8 prosentin rajan alle eivätkä pääomatulot ylitä 30 000 euroa, pidätys on käytännössä lopullinen vero.

Pidätys jää liian pieneksi lähinnä silloin, kun osinkoa nostetaan yli 8 prosentin rajan. Yhden hengen yhtiössä se on tavallista ensimmäisinä vuosina, kun nettovarallisuutta on vähän. Jos et ole varma, kumpi kannattaa, osinko vai palkka, katso oman kirjanpitosi hinta ja pyydä kirjanpitäjältä laskelma ennen yhtiökokousta.

Milloin osingon ennakonpidätys maksetaan?

Pidätys tilitetään OmaVeroon sitä kuukautta seuraavan kuun 12. päivään mennessä, jona osinko tuli nostettavaksi. Verohallinnon ohjeen mukaan pidätys katsotaan toimitetuksi, kun osinko on nostettavissa. Se on päätöksessä mainittu maksupäivä tai päätöspäivä, jos maksupäivää ei mainita. Pidätys tehdään koko nostettavissa olevasta määrästä, vaikka omistaja nostaisi rahat myöhemmin.

Miten osinkojen ennakonpidätys ilmoitetaan OmaVerossa?

Pidätys ilmoitetaan OmaVerossa oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella Ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä. Ilmoitukselle merkitään vain pidätetyn veron määrä, ei osingon määrää. Ilmoitus annetaan sille verokaudelle, jona osinko tuli nostettavaksi, ja ilmoitus ja maksu tehdään saman määräpäivän mennessä.

• Kuukausi on tavallisin verokausi. Ilmoita ja maksa verokautta seuraavan kuun 12. päivä, esimerkiksi osinko nostettavissa 15.5. → 12.6.
• Neljännesvuosi on mahdollinen vain Verohallinnon erillisellä ilmoituksella. Määräpäivä on verokautta toisena seuraavan kuun 12. päivä, esimerkiksi tammi–maaliskuu → 12.5.
• Jos määräpäivä osuu viikonloppuun tai pyhään, se siirtyy seuraavaan arkipäivään. Esimerkiksi 12.7.2026 on sunnuntai → 13.7.2026.

Lähde: Verohallinto, Osingot ja osuuskunnan ylijäämät, näin ilmoitat ja maksat veron. Osinkojen ennakonpidätyksen voi ilmoittaa enintään 12 kuukautta etukäteen.

• Paperilomaketta käytetään vain, jos sähköinen ilmoittaminen on teknisesti mahdotonta: oma-aloitteisten verojen veroilmoitus 4001, kohta Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot, veron tunnus 92.
• Virheen korjaat antamalla korvaavan ilmoituksen samalle verokaudelle. Ilmoita siinä kaikki tiedot, myös alkuperäisen ilmoituksen oikeat tiedot. Virhe korjataan, vaikka veron määrä ei muuttuisi.
• Korjaa myös vuosi-ilmoitus, jos olet jo ilmoittanut samat osingot sillä.
• Tilitoimisto ilmoittaa yhtiön nimissä. Ilmoitukselle merkitään osinkoa jakavan yhtiön Y-tunnus, ei tilitoimiston tai ohjelmistotoimittajan.

Kuukausittaisen pidätysilmoituksen ja tammikuun vuosi-ilmoituksen pidätysmäärien pitää täsmätä. Silloin osinko ja pidätys tulevat omistajan verotukseen automaattisesti oikein. Siksi vuosi-ilmoitukseen merkitään myös nostettavissa ollut mutta nostamatta jäänyt osinko. Myöhästyneestä ilmoituksesta voi tulla myöhästymismaksu ja myöhässä maksetusta verosta viivästyskorkoa.

Milloin ennakonpidätystä ei tarvitse tehdä?

Pidätystä ei tehdä, kun osingon saaja on yhteisö, esimerkiksi suomalainen osakeyhtiö. Verohallinnon ohjeen mukaan pidätys toimitetaan vain luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän saamasta osingosta. Jos omistat yhtiösi holdingyhtiön kautta, tytäryhtiö maksaa osingon holdingyhtiölle ilman pidätystä. Vero ratkeaa vasta, kun holdingyhtiö jakaa osingon sinulle.

Holdingrakenteen hyödyt ja kulut on käyty läpi artikkelissa holdingyhtiö. Muista, että pidätys ei ole lopullinen vero. Jos osinkoa jaetaan yli 8 prosentin nettovarallisuusrajan, omistajalle tulee usein jäännösveroa.

Miten osingosta maksetaan vero?

Osingon vero maksetaan kahdessa osassa. Ensin yhtiö pidättää ennakonpidätyksen ja tilittää sen OmaVeroon. Sitten Verohallinto laskee lopullisen veron omistajan omassa verotuksessa. Listaamattoman yhtiön osingosta 8 prosentin tuotto osakkeiden matemaattiselle arvolle on huojennettua pääomatuloa, ja ylittävä osa verotetaan pääosin ansiotulona. Pidätys hyvitetään lopullisesta verosta, ja erotus tulee jäännösverona tai palautuksena.

1. Yhtiö tekee ennakonpidätyksen 7,5 % tai 28 %, kun osinko on nostettavissa.
2. Yhtiö ilmoittaa ja maksaa pidätyksen OmaVeroon seuraavan kuun 12. päivä.
3. Yhtiö antaa vuosi-ilmoituksen osingoista maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.
4. Verohallinto esitäyttää osingon veroilmoitukselle seuraavana keväänä.
5. Verohallinto laskee lopullisen veron, ja jäännösvero tai palautus tulee verotuksen päättyessä.

Pääomatulon vero on 30 % ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 %. Jäännösveron voit välttää kahdella tavalla. Verohallinnon ohjeen mukaan voit esittää yhtiölle osinkoa varten muutosverokortin, jolloin yhtiö pidättää veron sen mukaan. Toinen tapa on maksaa lisäennakkoa ennen verovuoden loppua, jolloin jäännösveron korkoa ei kerry. Lisäennakosta kerrotaan artikkelissa lisäennakko ja osingon lopullisesta verotuksesta laskelmineen artikkelissa osinkojen verotus.

Osingon sijaan maksettu rahakorvaus

Joskus osinko maksetaan virheellisesti väärälle saajalle, ja oikealle osakkeenomistajalle maksetaan sen tilalle rahakorvaus. Verohallinnon mukaan korvaus on saajalle muuta pääomatuloa, ja siitä on verovapaata sama osuus kuin osingosta. Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen veronalaisesta määrästä, ilmoittaa sen oma-aloitteisten verojen ilmoituksella veron tunnuksella 68 ja antaa vuosi-ilmoituksen tammikuun loppuun mennessä. Yhteisölle maksetusta korvauksesta ei pidätetä eikä ilmoiteta. Pienessä osakeyhtiössä tilanne on harvinainen, mutta se voi tulla vastaan osakekaupan yhteydessä.

Osinkojen vuosi-ilmoitus

Yhtiö ilmoittaa maksamansa osingot, saajat ja pidätetyt verot Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan OmaVerossa tai Ilmoitin.fi-palvelussa, ja sen perusteella osinko näkyy omistajan esitäytetyssä veroilmoituksessa. Vuosi-ilmoitus on eri asia kuin kuukausittainen pidätyksen ilmoitus, ja molemmat tarvitaan. Yhtiön oma veroilmoitus 6B kertoo vielä, paljonko osinkoa on päätetty jakaa.

Osingon kirjaus kirjanpitoon

Milloin osingot maksetaan ja verotetaan?

Osinko on sen verovuoden tuloa, jona se on ollut nostettavissa. Ajankohdasta kerrotaan artikkelissa milloin osinko on nostettavissa. Jos yhtiökokous päättää osingosta huhtikuussa 2026 ja se on nostettavissa heti, se on vuoden 2026 tuloa. Jos maksupäiväksi määrätään 15.1.2027, se on vuoden 2027 tuloa. Näin voit tasata verotusta vuosien välillä. Jos sinulla on tänä vuonna jo paljon ansiotuloa, osingon siirtäminen tammikuulle voi olla edullista.

Toinen ajoituskysymys on väliosinko. Osinkoa voi jakaa kesken tilikauden välitilinpäätöksen perusteella, jos yhtiöjärjestys ei sitä estä ja jakokelpoisia varoja on. Pienessä yhtiössä se on harvinaista, koska välitilinpäätös teettää työtä. Se on silti mahdollinen, jos rahaa tarvitaan ennen kevään yhtiökokousta. Tavallisempi ratkaisu on nostaa palkkaa ja päättää osingosta kerran vuodessa.

Osingonjaon pöytäkirjat ja vuosi-ilmoitukset kuuluvat osakeyhtiön kirjanpitoon. Hinnat ovat sivulla osakeyhtiön kirjanpidon hinta. Jos osinko kulkee holdingin kautta, katso holdingyhtiön kirjanpito hinta.

Paljonko osinkoa voi nostaa? Jakokelpoiset varat ja maksukyky

Osakeyhtiölaki asettaa osingolle kaksi rajaa. Ensimmäinen on tase. Osinkoa saa jakaa enintään vapaan oman pääoman verran viimeksi vahvistetusta tilinpäätöksestä, kun tilinpäätöksen jälkeiset merkittävät muutokset otetaan huomioon. Toinen on maksukyky. Osinkoa ei saa jakaa, jos päätöstä tehtäessä tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö on maksukyvytön tai jako tekee siitä maksukyvyttömän. Tase voi näyttää jakokelpoisia varoja, mutta jos rahat ovat myyntisaamisissa eikä tilillä, osinko voi olla laiton.

• Vapaa oma pääoma: onko taseessa kertyneitä voittoja ja SVOP:ia tappioiden jälkeen? Jos ei, jaettavaa ei ole. Odota voitollista vuotta.
• Tilinpäätös vahvistettu: onko tilinpäätös laadittu ja allekirjoitettu ja yhtiökokous pidetty? Jos ei, osingosta ei voi päättää. Väliosinko vaatii välitilinpäätöksen.
• Maksukyky: riittävätkö rahat osingon jälkeen veroihin, palkkoihin ja velkoihin seuraavina kuukausina? Jos ei, kyse on laittomasta varojenjaosta, vaikka tase sallisi jaon.
• Osakaslaina: onko omistajalla velkaa yhtiölle? Kuittaa se osingolla tai maksa ensin. Laina vaikuttaa nettovarallisuuteen.
• Yhtiöjärjestys: rajoittaako se osingonjakoa tai väliosinkoa? Noudata sitä tai muuta se ensin.

Laittomasti jaettu osinko on palautettava yhtiölle korkoineen, ja hallitus vastaa vahingosta henkilökohtaisesti.

Virheet, jotka toistuvat pienissä yhtiöissä

• Siirto ilman päätöstä. Raha siirretään omalle tilille ja sitä kutsutaan osingoksi. Ilman yhtiökokouksen päätöstä se on osakaslaina, joka verotetaan pääomatulona tilikauden lopussa.
• Pidätys unohtuu. Osinko maksetaan bruttona, ja yhtiö vastaa pidättämättä jääneestä verosta ja sen viivästysseuraamuksista.
• Pidätyksen ilmoitus puuttuu. Pidätys maksetaan, mutta oma-aloitteisten verojen ilmoitusta ei anneta. Maksu jää kohdistumatta, ja tulee myöhästymismaksu.
• Osinko ylittää jakokelpoiset varat. Tämä sattuu etenkin ensimmäisenä voitollisena vuonna, kun aiemmat tappiot unohtuvat. Kyse on laittomasta varojenjaosta.
• Osinko tyhjentää kassan. Tase salli jaon, mutta ALV ja ennakkovero erääntyvät seuraavassa kuussa. Maksukykytesti ei mennyt läpi.
• Pöytäkirja puuttuu tai on päiväämätön. Verotarkastuksessa ja riidassa päätös on olemassa vain, jos se on kirjoitettu.

Mitä on osinkotuotto ja miten se lasketaan?

Osinkotuotto on osakkeen vuodessa maksama osinko prosentteina osakkeen hinnasta. Lasket sen jakamalla osingon per osake osakkeen hinnalla ja kertomalla sadalla. Jos osake maksaa 40 euroa ja osinko on 1,60 euroa, osinkotuotto on 1,60 / 40 × 100 = 4 prosenttia. Pörssiyhtiöissä hintana käytetään kurssia.

Listaamattomassa yhtiössä pörssikurssia ei ole. Omistajalle tärkeämpi luku on verotuksen 8 prosentin raja: osinko on huojennettua pääomatuloa 8 prosentin tuottoon asti osakkeiden matemaattisesta arvosta eli yhtiön nettovarallisuudesta. Esimerkiksi 60 000 euron nettovarallisuudella huojennettu osinko on enintään 4 800 euroa. Nettovarallisuuden laskeminen on käyty läpi artikkelissa nettovarallisuus osakeyhtiössä ja 8 prosentin sääntö artikkelissa huojennettu osinko.

Mitä jos osinkoa ei nosteta?

Ennakonpidätys tehdään koko nostettavissa olevasta osingosta, vaikka omistaja nostaisi rahat myöhemmin tai ei lainkaan. Verohallinnon ohjeen mukaan nostamatta jäänyt osinko on yhtiön veronalaista tuloa, jos oikeus siihen vanhenee. Jo maksettua pidätystä ei palauteta eikä ilmoituksia korjata. Sovi siis osinkopäätöksessä maksupäivä, jona raha oikeasti siirretään.

Osinko, palkka ja kirjanpito yhdessä

Kun tilinpäätös valmistuu, laske osingon määrä yhdessä palkan, nettovarallisuuden ja kassan kanssa. Liian suuri osinko tuo jäännösveroa ja voi vaarantaa maksukyvyn. Liian pieni jättää huojennetun osingon käyttämättä. Osingon ja palkan laskelma on artikkelissa osinko vai palkka ja holdingrakenteen vaikutus artikkelissa holdingyhtiö.

Yhtiökokouksen pöytäkirjaan on valmis pohja: yhtiökokouksen pöytäkirja. Osinkojen vuosittainen ilmoittaminen on avattu artikkelissa osinkojen vuosi-ilmoitus. Kirjanpidon hinnan näet hintalaskurista.

Kirjoittaja

Pekka Saarinen

Tauko kirjanpito

Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.