Listaamattoman yhtiön osinko ja verotus 2026: 8 %:n raja laskettuna, ulkomaiset osingot ja miten verot maksetaan

Listaamattoman yhtiön osinko verotetaan kahdessa osassa. Se osa, joka on enintään 8 % osakkeidesi matemaattisesta arvosta, on pääomatuloa, josta 25 % on veronalaista: vero on 7,5 %. Rajan ylittävästä osasta 75 % on ansiotuloa, jota verotetaan samalla prosentilla kuin palkkaa. Edullisesti verotettua osinkoa voi nostaa enintään 150 000 euroa vuodessa. Omilla luvuillasi veron laskee osinkovero laskuri.

Pörssiyhtiön osinkoa verotetaan eri säännöillä, ja niistä kerrotaan artikkelissa osinkojen verotus. Tämä sivu käsittelee vain oman tai muun listaamattoman osakeyhtiön osinkoa: miten se lasketaan omista luvuistasi ja mitä sinun pitää tehdä ennen ja jälkeen maksun.

Mitä tarkoittaa listaamaton yhtiö?

Listaamaton yhtiö on osakeyhtiö, jonka osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena, eli niitä ei voi ostaa pörssistä. Verotuksessa vastakohta on julkisesti noteerattu yhtiö. Yhden hengen osakeyhtiö, perheyhtiö, startup ja holdingyhtiö ovat käytännössä aina listaamattomia.

Listaamaton yritys on siis mikä tahansa osakeyhtiö tai muu yritys, jonka omistusosuuksilla ei käydä kauppaa pörssissä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2024 yli 609 000 yritystä, ja niistä pörssissä on vain pieni murto-osa, joten lähes jokainen yritys, jonka kanssa asioit, on listaamaton. Listaamattomuus vaikuttaa verotuksen lisäksi siihen, miten osakkeen arvo määritetään, miten osakkeen voi myydä ja mitä yrityksen on kerrottava julkisesti.

Ero on verotuksessa suuri. Listaamattoman yhtiön osingon verotus riippuu siitä, paljonko yhtiöllä on nettovarallisuutta, koska edullisen osingon raja lasketaan siitä. Oman osinkosi veron voi arvioida osinkoverolaskurilla. Pörssiosingossa yhtiön varallisuudella ei ole merkitystä: osingosta on aina 85 % veronalaista pääomatuloa.

Miten listaamattoman osakeyhtiön osinko verotetaan?

Osinko jaetaan verotuksessa kolmeen osaan sen mukaan, paljonko sitä on suhteessa osakkeidesi matemaattiseen arvoon ja 150 000 euron rajaan. Raja on henkilökohtainen, ja siihen lasketaan kaikki listaamattomista yhtiöistä samana vuonna saamasi osingot. Milloin osinko on kokonaan verovapaa, kerrotaan sivulla verovapaat osingot.

Jos yhtiöllä ei ole nettovarallisuutta, koko osinko on ansiotulo-osinkoa. Siksi nuoren yhtiön ensimmäiset osingot ovat usein kalliimpia kuin omistaja odottaa: oma pääoma on vasta kertymässä, ja 8 %:n raja on pieni.

Miten 8 %:n raja lasketaan?

Raja lasketaan osakkeiden matemaattisesta arvosta. Se saadaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus osakkeiden määrällä. Nettovarallisuus on yhtiön varat miinus velat osingonjakoa edeltävän tilikauden tilinpäätöksessä, mutta varat arvostetaan verotuksen säännöillä, joten luku voi poiketa kirjanpidon omasta pääomasta.

Paljonko osingosta menee veroa? Kolme esimerkkiä

Alla on yhden omistajan yhtiö, jonka nettovarallisuus on 100 000 euroa. 8 %:n raja on siis 8 000 euroa. Omistajan muut pääomatulot ovat pienet, ja hänen ansiotulojensa marginaaliveroprosentti on esimerkissä 40 %. Oma marginaalisi riippuu palkastasi ja kunnastasi.

Esimerkistä näkee, miksi 8 %:n raja on osingonjaon tärkein luku. Rajaan asti jokaisesta eurosta menee veroa 7,5 senttiä, rajan jälkeen esimerkissä 30 senttiä. Kun osingon ja palkan suhde mietitään yhdessä, kokonaisvero jää yleensä pienimmäksi. Siitä on oma artikkeli Osinko vai palkka.

Mistä osinkoja maksetaan?

Osinkoa maksetaan yhtiön vapaasta omasta pääomasta: edellisten tilikausien voitoista, tilikauden voitosta ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, joista vähennetään tappiot. Osakepääomaa ei saa jakaa osinkona. Osakeyhtiölain mukaan jakoa ei saa tehdä, jos yhtiö on jaosta päätettäessä maksukyvytön tai jos se tietää tai sen pitäisi tietää jaon johtavan maksukyvyttömyyteen.

• Vahvistettu tilinpäätös: osinko jaetaan viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella.
• Yhtiökokouksen päätös: yhden hengen yhtiössäkin päätös kirjataan pöytäkirjaan, jossa on summa, maksupäivä ja osingonsaajat.
• Maksukyky: hallitus arvioi, että yhtiö pystyy maksamaan velkansa myös osingon jälkeen.
• Rahat tilillä: jakokelpoinen pääoma ei tarkoita, että kassassa olisi rahaa. Tarkista tilanne taseesta.

Jos rahaa siirretään yhtiöstä omistajalle ilman osingonjakopäätöstä, siirto on verotuksessa osakaslainaa tai peiteltyä osinkoa. Päätöksen, pöytäkirjan ja maksun vaiheet ovat artikkelissa osingon maksaminen.

Miten maksan verot osingoista?

Yhtiö pidättää osingosta ennakonpidätyksen maksun yhteydessä ja tilittää sen Verohallinnolle. Listaamattoman yhtiön osingosta pidätys on 7,5 % 150 000 euroon asti ja 28 % sen ylittävästä osasta. Enintään 20 euron osingosta ennakonpidätystä ei tehdä. Lopullinen vero lasketaan henkilökohtaisessa verotuksessasi, ja pidätetty summa hyvitetään siinä.

Ansiotulo-osinko on yleisin syy jäännösveroon. Kun tiedät osingon määrän, laske lisäennakko OmaVerossa ja maksa se samana vuonna. Ohjeet ovat artikkelissa lisäennakko. Ilmoitusten tulolajit ja määräajat ovat artikkelissa osinkojen vuosi-ilmoitus.

Miten holdingyhtiön osinko verotetaan?

Kun listaamaton yhtiö maksaa osingon suomalaiselle osakeyhtiölle, kuten omistajan holdingyhtiölle, ennakonpidätystä ei tehdä, ja osinko on holdingyhtiölle pääsäännön mukaan verovapaata tuloa. Osinko ilmoitetaan silti vuosi-ilmoituksella. Vero maksetaan vasta, kun holdingyhtiö jakaa rahaa omistajalleen, ja silloin sovelletaan samoja 8 %:n ja 150 000 euron sääntöjä holdingyhtiön nettovarallisuudesta.

Holdingrakenne siis lykkää veroa mutta ei poista sitä. Se kannattaa yleensä vasta, kun yhtiöstä nostetaan enemmän kuin omaan kulutukseen tarvitaan ja ylijäämä sijoitetaan. Laskelmat ja poikkeukset ovat artikkelissa holding-yhtiö.

Erikoistilanteet: työpanososinko ja ulkomailla asuva osakas

Työpanososinko on osinko, joka jaetaan osakkaan tai hänen läheisensä työpanoksen perusteella. Verohallinnon mukaan se verotetaan saajalle palkkana tai työkorvauksena eikä osinkona, ja se ilmoitetaan tulorekisteriin. Tavallinen omistajan osinko ei ole työpanososinkoa, vaikka omistaja työskentelisi yhtiössä, kun osinko jaetaan omistusten suhteessa.

Ulkomailla asuva osakas on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Silloin yhtiö perii osingosta lähdeveron, joka on luonnolliselle henkilölle lähtökohtaisesti 30 % ja yhteisölle 20 %. Verosopimus voi alentaa veroa, jos osakas toimittaa yhtiölle selvityksen oikeudestaan sopimusetuun ennen maksua.

Toisen yhtiön osakkeet: jos omistat osakkeita esimerkiksi ystäväsi listaamattomassa yhtiössä, säännöt ovat samat. 150 000 euron raja on kuitenkin yhteinen kaikille listaamattomista yhtiöistä saamillesi osingoille.

Milloin listaamattoman yhtiön osinko on verovapaata?

Henkilölle listaamattoman yhtiön osinko ei ole koskaan kokonaan verovapaata, mutta pääomatulo-osingosta 75 % on verovapaata ja 25 % veronalaista. Siksi 8 %:n rajan sisällä vero on 7,5 %. Kokonaan verovapaata osinko on pääsäännön mukaan silloin, kun saaja on suomalainen osakeyhtiö, kuten holdingyhtiö. Poikkeus: jos listaamaton yhtiö saa osinkoa pörssiyhtiöltä ja omistaa siitä alle 10 %, osinko on sille kokonaan veronalaista.

Ulkomaisen listaamattoman yhtiön osinko

Jos saat osinkoa ulkomaiselta listaamattomalta yhtiöltä, se verotetaan Suomessa kuten kotimaisen yhtiön osinko, kun yhtiö on EU:n emo-tytäryhtiödirektiivin piirissä tai sen asuinvaltion kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus. 8 %:n raja lasketaan silloinkin osakkeiden matemaattisesta arvosta. Muusta maasta saatu osinko on Verohallinnon ohjeen mukaan kokonaan veronalaista ansiotuloa.

Osingonjakajan kotimaa perii osingosta yleensä oman lähdeveronsa. Useimmissa Suomen verosopimuksissa henkilön saamasta osingosta lähdevaltio saa periä enintään 15 % osingon bruttomäärästä. Ulkomailla maksettu vero hyvitetään Suomen verosta, kun ilmoitat osingon ja ulkomaisen veron OmaVerossa. Jos lähdevaltio peri enemmän kuin sopimus sallii, ylimenevä osa haetaan takaisin sieltä, ei Suomesta.

Muuna kuin rahana jaettu osinko

Osingon voi jakaa myös omaisuutena, esimerkiksi kiinteistönä, autona tai toisen yhtiön osakkeina. Tällaista in natura -osinkoa verotetaan saajalla samoin säännöin kuin rahaosinkoa, ja sen määrä on omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Jos yhtiökokous ei päättänyt nostopäivästä, se on yhtiökokouksen päivä.

• Ennakonpidätys: jos osinko jaetaan pelkkänä omaisuutena, yhtiö ei voi pidättää ennakkoa. Saaja välttää jäännösveron hakemalla lisäennakkoa.
• Yhtiön verotus: jaettu omaisuus katsotaan luovutetuksi käypään arvoon. Käyvän arvon ja poistamattoman hankintamenon erotus voi olla yhtiölle veronalaista tuloa.
• Varainsiirtovero: kiinteistöstä saaja maksaa 3 % ja arvopapereista 1,5 % käyvästä arvosta.
• Vuosi-ilmoitus: yhtiö ilmoittaa osingon käypänä arvona vuosi-ilmoituksella samoin kuin rahaosingon.