Osinkovero laskuri 2026: laske osinkojen verotus ja paljonko käteen jää

Syötä kolme lukua. Ensimmäinen on yhtiön nettovarallisuus edellisen vahvistetun tilinpäätöksen mukaan osakkeitasi vastaavalta osalta. Toinen on sinulle jaettava osinko ja kolmas ansiotulojesi marginaaliveroprosentti. Marginaalivero vaikuttaa vain 8 prosentin rajan ylittävään osinkoon, joka verotetaan ansiotulona.

Laskuri jakaa osingon pääomatulo- ja ansiotulo-osaan. Se näyttää osingon verojen jälkeen, arvioidun veron euroina ja prosentteina, veronalaisen pääoma- ja ansiotulon sekä yhtiön ennakonpidätyksen (7,5 % 150 000 euroon asti, ylittävästä osasta 28 %). Laskuri on tehty listaamattomalle osakeyhtiölle. Pörssiosingon vero on aina 25,5 % tai 28,9 % osingosta.

Osingon verotus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta. Osinko on pääomatuloa siltä osin kuin se on enintään 8 prosenttia osakkeidesi osuudesta nettovarallisuuteen. Siitä 25 prosenttia on veronalaista ja 75 prosenttia verovapaata, kun osinkoa on enintään 150 000 euroa vuodessa. Rajan ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista.

8 prosentin rajan ylittävä osinko on ansiotuloa. Siitä 75 prosenttia on veronalaista, ja sitä verotetaan samalla progressiivisella asteikolla kuin palkkaa. Siksi laskuri kysyy marginaaliveroprosenttiasi eli sitä, paljonko veroa menisi seuraavasta ansaitusta eurosta.

Pääomatulon vero on 30 prosenttia ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 prosenttia. Huojennetun pääomatulo-osingon todellinen vero on siis 7,5 prosenttia, koska vain neljännes osingosta on veronalaista.

Taulukosta näet suuruusluokan ennen kuin käytät laskuria. Luvuissa oletetaan, että omistat yhtiön kokonaan, sinulla ei ole muita pääomatuloja ja ansiotulojesi marginaaliveroprosentti on 40. Solussa on osingon vero euroina ja osuutena osingosta.

Mitä suurempi nettovarallisuus, sitä suurempi osa osingosta mahtuu 7,5 prosentin pääomatulo-osuuteen. Kun osinko ylittää 8 prosentin rajan, ylittävästä osasta menee 40 prosentin marginaalilla 30 prosenttia veroa.

Esimerkki: omistat osakeyhtiön kokonaan, ja sen nettovarallisuus edellisessä vahvistetussa tilinpäätöksessä on 200 000 euroa. Edullisesti verotetun osingon raja on 8 prosenttia siitä eli 16 000 euroa. Ansiotulojesi marginaaliveroprosentti on esimerkissä 40, eikä sinulla ole muita pääomatuloja.

16 000 euron osinko on kokonaan pääomatulo-osinkoa. Siitä 4 000 euroa on veronalaista, ja vero on 30 prosenttia eli 1 200 euroa. Yhtiö pidättää saman 1 200 euroa ennakkona, joten verotuksessa ei tule maksettavaa.

30 000 euron osingosta 14 000 euroa ylittää 8 prosentin rajan ja on ansiotulo-osinkoa. Siitä 75 prosenttia eli 10 500 euroa verotetaan 40 prosentin marginaalilla, ja veroa tulee 4 200 euroa lisää. Vero on yhteensä 5 400 euroa eli 18 prosenttia osingosta, mutta ennakkoa pidätetään vain 2 250 euroa. Ilman lisäennakkoa erotus 3 150 euroa tulee jäännösverona. Saman laskun voit tehdä omilla luvuillasi laskurilla.

Yhtiö pidättää osingosta ennakonpidätyksen 7,5 prosenttia 150 000 euroon asti ja sen ylittävästä osasta 28 prosenttia. Pidätys tehdään näin, vaikka osa osingosta olisi ansiotuloa. Siksi ansiotulo-osingon vero jää usein maksamatta ennakkoon. Verohallinnon ohjeen mukaan ennakonpidätystä ei tehdä lainkaan, jos osinko on enintään 20 euroa.

Erotus tulee maksettavaksi jäännösverona. Voit välttää sen hakemalla lisäennakkoa OmaVerossa heti osingon jälkeen. Laskuri näyttää pidätyksen ja arvioidun veron rinnakkain, jotta näet erotuksen etukäteen.

Yleisin virhe on käyttää kuluvan vuoden nettovarallisuutta. Oikea luku on osingonjakoa edeltävän vahvistetun tilinpäätöksen nettovarallisuus. Toinen virhe on unohtaa, että 150 000 euron raja koskee kaikkia listaamattomista yhtiöistä saatuja osinkoja yhteensä.

Listatun pörssiyhtiön osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Nettovarallisuudella ei ole merkitystä. Veroa menee siis 25,5 prosenttia, ja 30 000 euron pääomatulojen ylittävältä osalta 28,9 prosenttia. Sama sääntö koskee esimerkiksi Telian osinkoa ja muita Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden osinkoja, kun omistat osakkeet suoraan arvo-osuustilillä.

Pörssiosingosta pidätetään ennakkona 25,5 prosenttia, joten tavallisella sijoittajalla ennakko vastaa lopullista veroa. Laskuri on tehty listaamattomalle yhtiölle, koska pörssiosingon vero on aina sama prosentti osingosta eikä sitä tarvitse laskea erikseen.

Osakesäästötilille tai PS-tilille maksetuista osingoista ei pidätetä ennakkoa eikä niitä veroteta saantivuonna. Veroa maksetaan vasta, kun nostat tililtä varoja.

Kun listaamaton osakeyhtiö jakaa osingon toiselle listaamattomalle osakeyhtiölle, kuten holdingyhtiölle, osinko on saajalle yleensä verovapaata tuloa (EVL 6 a §). Vero maksetaan vasta, kun holdingyhtiö jakaa rahat edelleen sinulle. Silloin syötä laskuriin holdingyhtiön nettovarallisuus.

Työpanososingossa jakoperusteena on omistuksen sijaan osakkaan työpanos. Esimerkki on osakassopimus, jonka mukaan osinko jaetaan laskutuksen suhteessa. Verohallinnon ohjeen mukaan koko osinko on silloin ansiotuloa, palkkaa tai työkorvausta. 8 prosentin huojennusta ei saa, eikä laskurin tulos päde. Pelkkä se, että yhtiön tulos syntyy omasta työstäsi, ei tee osingosta työpanososinkoa, kun osinko jaetaan osakkeiden mukaan.

Jos osakas asuu ulkomailla ja on rajoitetusti verovelvollinen, yhtiö perii osingosta lähdeveron. Verohallinnon mukaan se on henkilölle lähtökohtaisesti 30 prosenttia ja yhteisölle 20 prosenttia, mutta verosopimus alentaa sitä usein, esimerkiksi 15 prosenttiin. Lähdevero on lopullinen vero Suomessa, ja asuinmaa verottaa osingon omilla säännöillään.

Suomalaisen yhtiön maksamat osingot ovat yleensä valmiina esitäytetyssä veroilmoituksessa, koska osingon maksaja ilmoittaa ne Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella. Tarkista silti summat ja ennakonpidätys. Oman osakeyhtiön osingossa katso myös, että nettovarallisuus on laskettu oikein. Siitä riippuu, mikä osa osingosta on ansiotuloa.

Ulkomaisista osingoista osa ei näy esitäytettynä, ja ne pitää lisätä itse. Lähdemaassa pidätetty vero hyvitetään Suomen verosta verosopimuksen rajoissa, joten säilytä pidätystodistus.

Pienimmän kokonaisveron löydät, kun suunnittelet palkan ja osingon yhdessä. Palkka kasvattaa YEL-työtuloa ja sosiaaliturvaa, ja osinko on edullinen 8 prosentin rajaan asti. Oikea suhde riippuu yhtiön nettovarallisuudesta ja muista tuloistasi.

Taukossa kirjanpitäjä laskee kanssasi palkan ja osingon suhteen ennen tilinpäätöstä, ja neuvonta kuuluu hintaan. Voit kysyä asiasta jo kesken tilikauden. Osakeyhtiön kirjanpito alkaa 89 €/kk, ja oman hintasi näet tästä.