Ennakkoperintälaki: mitä se vaatii yrittäjältä, keskeiset pykälät ja pidätysprosentit 2026
Ennakkoperintälaki (1118/1996) on laki, jonka mukaan tuloverot kerätään jo tulon maksuhetkellä tai verovuoden aikana: palkasta ja työkorvauksesta tehtävällä ennakonpidätyksellä tai yrittäjän itse maksamalla ennakkoverolla. Laki määrää, kuka pidätyksen tekee ja vastaa siitä, mitä palkalla tarkoitetaan ja milloin yritys merkitään ennakkoperintärekisteriin tai poistetaan siitä. Tällä sivulla ovat lain keskeiset pykälät tiivistettynä, asetuksen pidätysprosentit, laskettu esimerkki ja vastaukset yrittäjien tavallisimpiin kysymyksiin.
Lyhyesti
- Ennakkoperintälaki (1118/1996) säätää, miten tulovero kerätään ennakkoon. Tarkemmat prosentit ovat ennakkoperintäasetuksessa (1124/1996).
- Ennakkoperintä tehdään kahdella tavalla: ennakonpidätyksenä, jonka maksaja vähentää palkasta tai työkorvauksesta, ja ennakonkantona eli ennakkoverona, jonka yrittäjä maksaa itse.
- Työnantaja vastaa pidätyksen tekemisestä ja maksamisesta. Ilman verokorttia pidätys on 60 %.
- Jos työn tai palvelun myyjä ei ole ennakkoperintärekisterissä, maksajan on pidätettävä veroa myös työkorvauksesta: yhteisöltä 13 %.
- Verohallinto voi poistaa yrityksen rekisteristä, jos se olennaisesti laiminlyö veronmaksun, kirjanpidon tai ilmoitukset.
Ennakkoperintälaki on yksi niistä laeista, joita yrittäjä noudattaa lähes päivittäin tietämättään. Kun maksat työntekijälle palkkaa, haet ennakkoveroa tai tarkistat, kuuluuko alihankkijasi ennakkoperintärekisteriin, toimit tämän lain mukaan. Lakitekstin löydät Finlexistä nimellä ennakkoperintälaki, numero 1118/1996. Alla on sen keskeinen sisältö yrittäjän näkökulmasta ja omin sanoin.
Mikä on ennakkoperintälaki?
Ennakkoperintälaki on vuonna 1996 annettu laki, joka säätää, miten veronalaisesta tulosta kerätään veroa jo verovuoden aikana. Ennakkoon kerätyt verot hyvitetään lopullisessa verotuksessa: jos ennakkoa on kertynyt liikaa, saat veronpalautusta, ja jos liian vähän, maksat jäännösveroa.
Lain lisäksi ennakkoperintää säätelee ennakkoperintäasetus (1124/1996), jossa ovat useimmat prosentit ja euromäärät, sekä Verohallinnon päätökset. Hakutuloksissa ne menevät usein sekaisin: laki on 1118/1996 ja asetus 1124/1996. Yksittäisen verovelvollisen ennakoista Verohallinto antaa ennakkoperinnän päätöksen.
Mikä on ennakkoperintä?
Ennakkoperintä tarkoittaa tuloveron keräämistä ennen kuin verovuoden lopullinen verotus on valmis. Lain 2 §:n mukaan se tehdään ensisijaisesti ennakonpidätyksenä ja tietyissä tilanteissa ennakonkantona.
Yrittäjälle ennakonkanto on se tuttu ennakkovero. Sen hakemisesta ja muuttamisesta kerrotaan sivulla ennakkovero.
Ennakkoperintälain keskeiset pykälät
Laissa on yhdeksän lukua, joista osa on kumottu, ja yrittäjää koskevat lähinnä luvut 1–3. Alla on niiden tärkeimmät pykälät tiivistettynä. Tarkka sanamuoto on aina Finlexin ajantasaisessa laissa.
| Pykälä | Aihe | Mitä se tarkoittaa yrittäjälle |
|---|---|---|
| 1 § | Soveltamisala | Ennakkoa kerätään tuloverolain mukaisesta tulosta valtion, kunnan, seurakunnan ja Kelan veroihin sekä Yle-veroon. |
| 2 § | Ennakonpidätys ja ennakonkanto | Pääsääntö on pidätys. Ennakkovero on kantoa. |
| 3 § | Vastaavuusvaatimus | Ennakon pitää vastata mahdollisimman tarkasti lopullista veroa. Siksi ennakkovero kannattaa korjata, kun tulos muuttuu. |
| 9 § | Pidätysvelvollisuus | Suorituksen maksaja tekee pidätyksen. Kotitalouksilla on euromääräinen alaraja. |
| 10–11 § | Pidätysprosentti ja pidätyksen tekeminen | Verohallinto määrää prosentin. Pidätys vähennetään rahana maksettavasta määrästä maksuhetkellä. |
| 13 § | Palkka | Palkkaa on myös hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkio sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostama palkka. |
| 13 a § | Työpanokseen perustuva osinko | Ansiotulona verotettava työpanososinko käsitellään työkorvauksena. |
| 14 § | Työnantaja | Työnantaja vastaa pidätyksen tekemisestä ja sen sekä sairausvakuutusmaksun maksamisesta. |
| 23–24 § | Ennakonkanto | Ennakkoveron määrääminen, muuttaminen ja poistaminen. |
| 25 § | Ennakkoperintärekisteri | Työkorvauksesta ja käyttökorvauksesta pidätetään veroa, jos saaja ei ole rekisterissä. |
| 26–27 § | Rekisteristä poistaminen ja paluu | Laiminlyönnit ja liiketoimintakielto voivat johtaa poistoon. Paluu, kun puutteet on korjattu, viimeistään vuoden kuluttua. |
| 35 § | Tosite saajalle | Maksajan on annettava saajalle tosite maksetuista suorituksista ja pidätyksistä tammikuun 15. päivään mennessä. |
| 45–46 § | Ennakkoratkaisu | Verohallinnolta voi hakea sitovan ratkaisun epäselvään ennakkoperintäkysymykseen. |
Kuka tekee ennakonpidätyksen ja paljonko se on?
Ennakonpidätyksen tekee aina tulon maksaja, esimerkiksi työnantaja, tilaaja tai osingon maksava yhtiö. Pidätys tehdään verokortin prosentilla, tai jos verokorttia ei ole, ennakkoperintäasetuksen kiinteällä prosentilla.
| Tilanne | Pidätys | Peruste |
|---|---|---|
| Palkka, verokortti annettu | Verokortin perus- ja lisäprosentti | Asetus 4 § |
| Palkka tai työkorvaus henkilölle ilman verokorttia | 60 % | Asetus 3 § |
| Työkorvaus rekisteröimättömälle yhteisölle, esim. osakeyhtiölle | 13 % | Ennakkoperintäasetus |
| Korko, voitto-osuus ja muu pääomatulo | 30 % | Ennakkoperintäasetus |
| Listaamattoman yhtiön osinko | 7,5 % 150 000 euroon asti, ylittävästä osasta 28 % | Ennakkoperintäasetus |
| Kotitalous maksaa samalle saajalle enintään 1 500 €/v | Ei pidätystä | Ennakkoperintäasetus |
| Yksittäinen satunnainen suoritus enintään 20 € | Ei pidätystä | Ennakkoperintäasetus |
Työnantajan verokorttikäytännöistä kerrotaan sivulla verokortti työnantajalle. Palkasta pidätetty vero ilmoitetaan tulorekisteriin ja maksetaan oma-aloitteisena verona seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä.
Ennakkoperintärekisteri: mitä laki siitä sanoo?
Ennakkoperintärekisteri on Verohallinnon rekisteri, jonka 25 § perustaa. Jos työn, palvelun tai käyttöoikeuden myyjä ei ole rekisterissä, maksajan on pidätettävä korvauksesta veroa. Rekisteriin merkitään hakemuksesta se, joka harjoittaa tai todennäköisesti aloittaa elinkeinotoiminnan.
Käytännössä rekisteröitymätön palvelumyyjä menettää asiakkaita, koska pidätys on maksajalle vaivaa. Lisäksi kotitalous ei saa kotitalousvähennystä työstä, jonka tekijä ei kuulu rekisteriin. Rekisterin käytännöstä, YTJ-tarkistuksesta ja rekisteriin pääsystä kerrotaan sivulla yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.
Miksi yritys poistetaan ennakkoperintärekisteristä?
Verohallinto voi lain 26 §:n mukaan poistaa yrityksen ennakkoperintärekisteristä, jos se olennaisesti laiminlyö veronmaksun, kirjanpitovelvollisuuden tai verotukseen liittyvät ilmoitukset. Rekisteristä poistetaan myös pyynnöstä ja silloin, kun elinkeinotoimintaa ei enää harjoiteta.
- Verovelat: olennaiset maksamattomat verot ilman maksujärjestelyä.
- Ilmoitusten laiminlyönti: ALV-ilmoitukset, työnantajan ilmoitukset tai veroilmoitus puuttuvat.
- Kirjanpidon puutteet: kirjanpitoa ei ole pidetty tai sitä ei saada näytettyä verotarkastuksessa.
- Aiemmat laiminlyönnit: yrityksen tai sen johtohenkilön aiemmat laiminlyönnit muissa yrityksissä.
- Liiketoimintakielto: yrittäjä tai yhtiön johtohenkilö on määrätty liiketoimintakieltoon.
Ennen poistoa Verohallinnon on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin ja annettava tilaisuus selvitykseen. Uudelleen rekisteriin pääsee 27 §:n mukaan, kun laiminlyönnit on korjattu, tai viimeistään vuoden kuluttua, ellei laiminlyöntien jatkuminen ole ilmeistä. Yleisin syy poistoon on myöhässä olevat ilmoitukset, jotka ovat helppo välttää, kun kirjanpito on ajan tasalla. Jos nykyinen kirjanpitosi on jäljessä, kilpailuta tilitoimisto.
Tuleeko ennakonpidätys takaisin?
Ennakonpidätys ei katoa, vaan se hyvitetään sinulle lopullisessa verotuksessa. Jos pidätyksiä ja ennakkoveroja on kertynyt enemmän kuin lopullinen vero, erotus palautetaan veronpalautuksena verotuksen valmistuttua. Jos niitä on kertynyt liian vähän, erotus on jäännösveroa.
Sama koskee työkorvauksesta pidätettyä 13 prosenttia: rekisteröimätön osakeyhtiö saa sen hyvityksenä omassa verotuksessaan. Jäännösveron korosta ja maksamisesta kerrotaan sivulla jäännösvero.
Mitä ennakkoperintälakiin on muutettu viime vuosina?
Lakia muutetaan lähes vuosittain. Yrittäjälle näkyvimmät muutokset ovat koskeneet pidätysprosentin laskemista ja ennakkoperintärekisteriä.
- 1.9.2024 (laki 499/2024): pidätysprosentti voi tulla voimaan ennen kuin saaja on saanut sen tiedoksi, ja yli 7 000 euron ennakonkannon alaiset tulot otetaan pidätysprosentissa huomioon vain rajatusti.
- 1.1.2026 (laki 382/2025): rajoitetusti verovelvollinen voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin myös, kun sen kotipaikka on ETA-maassa.
Usein kysytyt
Mikä on ennakkoperintälaki?+
Ennakkoperintälaki (1118/1996) säätää, miten tuloverot kerätään ennakkoon ennakonpidätyksenä ja ennakonkantona. Se määrää esimerkiksi työnantajan pidätysvelvollisuuden ja ennakkoperintärekisterin.
Mikä on ennakkoperintä?+
Veron keräämistä ennen lopullista verotusta. Palkasta pidätetään vero maksuhetkellä, ja yrittäjä maksaa ennakkoveroa verovuoden aikana. Ennakot hyvitetään lopullisessa verotuksessa.
Mitä eroa on ennakkoperintälailla ja -asetuksella?+
Laki (1118/1996) säätää periaatteet ja velvollisuudet. Asetus (1124/1996) sisältää tarkemmat prosentit ja euromäärät, kuten 60 prosentin pidätyksen ilman verokorttia ja 13 prosentin pidätyksen rekisteröimättömältä yhteisöltä.
Miksi yritys poistetaan ennakkoperintärekisteristä?+
Tavallisimmin olennaisten verovelkojen, puuttuvien ilmoitusten tai kirjanpidon laiminlyöntien takia. Myös liiketoimintakielto johtaa poistoon. Yrityksen voi poistaa myös sen omasta pyynnöstä.
Tuleeko ennakonpidätys takaisin?+
Pidätys hyvitetään lopullisessa verotuksessa. Jos sitä on kertynyt enemmän kuin lopullinen vero, saat erotuksen veronpalautuksena.
Mitä tapahtuu, jos osakeyhtiö ei kuulu ennakkoperintärekisteriin?+
Työ- tai palvelulaskun maksajan on pidätettävä 13 prosenttia verottomasta työkorvauksesta ja maksettava se Verohallinnolle. Yhtiö saa pidätyksen hyvityksenä omassa verotuksessaan, mutta moni asiakas välttää rekisteröimättömiä toimittajia.
Paljonko pidätetään, jos työntekijä ei anna verokorttia?+
Ennakkoperintäasetuksen mukaan 60 prosenttia, jos työnantaja ei saa pidätystietoja myöskään suoraan Verohallinnolta.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin: mitä se tarkoittaa laskulle, miksi rekisteröinti puuttuu ja miten ennakkoperintärekisteriin pääsee
Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksen maksaja pidättää laskusta ennakonpidätyksen: osakeyhtiöltä 13 % verottomasta työkorvauksesta ja toiminimeltä verokortin mukaan tai 60 %, eikä kotitalous saa työstä kotitalousvähennystä. Syy voi olla harmiton, kuten vasta perustettu yritys, joka ei ole hakenut rekisteriin, tai vakava, kuten laiminlyönnit, joiden vuoksi Verohallinto on jättänyt yrityksen merkitsemättä tai poistanut sen. Tässä mitä puuttuva merkintä tarkoittaa maksajalle ja myyjälle, miten tarkistat sen YTJ:stä, miksi rekisteröinti voidaan evätä ja miten rekisteriin pääsee tai palaa.
Osakeyhtiön saama osinko pörssiyhtiöstä: kokonaan veronalaista alle 10 %:n omistuksessa ja vero 20 %
Kun osakeyhtiö saa osinkoa pörssiyhtiöstä ja omistaa siitä alle 10 prosenttia, osinko on yhtiölle kokonaan veronalaista tuloa ja siitä maksetaan 20 %:n yhteisövero. Jos omistus on vähintään 10 %, osinko on verovapaa. Osingosta ei pidätetä Suomessa ennakonpidätystä, koska saaja on yhtiö, joten vero maksetaan yhtiön omassa verotuksessa. Tässä säännöt taulukkona, laskelma suoran omistuksen ja yhtiön kautta omistamisen erosta, ulkomaiset pörssiosingot ja kirjaus kirjanpitoon.
Osakeyhtiö verotus 2026: kaikki osakeyhtiön ja omistajan verot, aikataulu ja laskettu esimerkki
Osakeyhtiötä verotetaan kahdessa vaiheessa: yhtiö maksaa verotettavasta tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveron, ja omistaja maksaa veron vasta, kun hän nostaa rahaa yhtiöstä palkkana tai osinkona. Listaamattoman yhtiön osingosta menee omistajalle yleensä 7,5 prosenttia veroa, kun osinko on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ja yhteisövero mukaan lukien kokonaisvero on silloin noin 26 %. Tällä sivulla ovat kaikki verot, jotka osakeyhtiö ja sen omistaja maksavat, verovuoden aikataulu ja laskettu esimerkki tuloksesta omistajan käteen.