Julkiset hankinnat: kynnysarvot 2026, mistä tarjouspyynnöt löytyvät ja miten pieni yritys tekee tarjouksen
Julkiset hankinnat ovat valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden julkisten hankintayksiköiden ostoja yrityksiltä, ja ne on kilpailutettava hankintalain mukaan, kun hankinnan arvo ylittää kynnysarvon: kansallisesti 60 000 euroa tavaroissa ja palveluissa ja 150 000 euroa rakennusurakoissa. Hankinnoista ilmoitetaan maksuttomassa Hilma-palvelussa, ja kesäkuussa 2026 voimaan tulleet lakimuutokset velvoittavat jakamaan suuria hankintoja osiin, jotta pienet yritykset pääsevät mukaan. Tämä opas kertoo kynnysarvot, hankinnan vaiheet tarjoajan silmin, tarvittavat liitteet ja tavallisimmat syyt, miksi tarjous hylätään.
Lyhyesti
- Julkisia hankintoja tekevät valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja muut julkiset toimijat, yhteensä noin 38 miljardia euroa vuodessa. Niitä säätelee hankintalaki 1397/2016.
- Kansalliset kynnysarvot 2026 (alv 0 %): 60 000 € tavarat ja palvelut, 150 000 € rakennusurakat, 400 000 € sosiaali- ja terveyspalvelut. EU-kynnysarvo kunnille on 216 000 € ja valtiolle 140 000 €.
- Kynnysarvon ylittävät hankinnat ilmoitetaan maksuttomassa Hilmassa (hankintailmoitukset.fi). Pienemmät hankinnat yksiköt tekevät omien ohjeidensa mukaan.
- 18.6.2026 voimaan tulleet muutokset: suuret hankinnat jaetaan osiin pk-yrityksiä varten, ja EU-kilpailutus uusitaan lähtökohtaisesti, jos siihen tulee vain yksi tarjous.
- Tarjous hylätään useimmiten muotovirheen takia: puuttuva liite, myöhästyminen tai ehto, jota tarjouspyyntö ei salli. Lue tarjouspyyntö kahteen kertaan.
Julkinen sektori on monen pienen yrityksen suurin mahdollinen asiakas: kunta ostaa siivousta, koulutusta, it-palveluja, rakennustöitä ja kahvia. Silti 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu valtioneuvoston mukaan enintään kaksi tarjoajaa. Kynnys osallistua on usein korkeampi mielessä kuin todellisuudessa. Tässä oppaassa käydään läpi julkiset hankinnat tarjoavan yrityksen näkökulmasta.
Mitä julkiset hankinnat ovat?
Julkiset hankinnat ovat julkisten hankintayksiköiden, kuten valtion virastojen, kuntien, hyvinvointialueiden, seurakuntien ja julkisesti rahoitettujen yhtiöiden, tavara-, palvelu- ja rakennusurakkaostoja ulkopuolisilta toimittajilta. Hankintalain tavoite on käyttää julkisia varoja tehokkaasti ja turvata yrityksille tasapuoliset mahdollisuudet tarjota, joten ostot on tehtävä avoimesti, syrjimättä ja tasapuolisesti.
Hankintoja säätelee laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016), jota kutsutaan hankintalaiksi. Vanha hankintalaki 348/2007 on kumottu, vaikka se näkyy yhä hakutuloksissa. Vesi-, energia-, liikenne- ja postialan yksiköillä on oma erityisalojen hankintalakinsa, ja puolustushankinnoilla omansa.
Kynnysarvot 2026: milloin hankinta on kilpailutettava?
Hankinta on kilpailutettava hankintalain mukaan, kun sen arvioitu arvo ilman arvonlisäveroa ylittää kansallisen kynnysarvon, joka on 60 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa ja 150 000 euroa rakennusurakoissa. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa noudatetaan tiukempia EU-menettelyjä ja ilmoitus julkaistaan koko EU:ssa.
| Hankinta | Kansallinen kynnysarvo | EU-kynnysarvo 2026–2027 |
|---|---|---|
| Tavarat ja palvelut, valtion keskushallinto | 60 000 € | 140 000 € |
| Tavarat ja palvelut, kunnat ja muut yksiköt | 60 000 € | 216 000 € |
| Rakennusurakat | 150 000 € | 5 404 000 € |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut (liite E 1–4) | 400 000 € | – |
| Muut erityiset palvelut (liite E 5–15) | 300 000 € | – |
| Käyttöoikeussopimukset | 500 000 € | 5 404 000 € |
Kynnysarvon alittavia pienhankintoja hankintalaki ei koske. Kunnat ja virastot kilpailuttavat niitä silti usein omien hankintaohjeidensa mukaan, esimerkiksi pyytämällä tarjouksia sähköpostilla kolmelta yritykseltä. Siksi kannattaa olla tunnettu myös paikallisen hankintayksikön suuntaan.
Mitä hankintalaissa muuttui kesäkuussa 2026?
Hankintalain muutokset (HE 2/2026) tulivat voimaan 18.6.2026. Niiden tavoite on lisätä kilpailua ja parantaa pienten yritysten mahdollisuuksia. Tarjoavalle yritykselle tärkeimmät muutokset ovat nämä:
- Osiin jakaminen: suuret hankinnat on jaettava pienempiin osiin, jotta pienet yritykset voivat tarjota osaan. Jos hankintaa ei jaeta, yksikön on perusteltava se (hankintalaki 75 §).
- Yhden tarjouksen kilpailutus uusitaan: EU-kynnysarvon ylittävä avoimen menettelyn tarjouskilpailu on lähtökohtaisesti uusittava, jos siihen tulee vain yksi tarjous. Poikkeus on hankinta, joka on valmisteltu markkinakartoituksella.
- Sidosyksiköiden rajaus: kunnat ja hyvinvointialueet voivat ostaa ilman kilpailutusta vain yhtiöiltä, joista ne omistavat vähintään 10 %. Olemassa olevia sidosyksiköitä voi käyttää 30.6.2027 asti. Muutos avaa kilpailulle palveluja, joita on aiemmin tuotettu omissa yhtiöissä.
Mistä löydät julkiset tarjouspyynnöt?
Kynnysarvon ylittävistä julkisista hankinnoista ilmoitetaan Hilmassa eli maksuttomassa hankintailmoitukset.fi-palvelussa, ja EU-hankinnat julkaistaan lisäksi EU:n TED-tietokannassa. Hilmassa voit hakea ilmoituksia toimialan, CPV-koodin ja alueen mukaan ja tilata hakuvahdin, joka lähettää sopivat ilmoitukset sähköpostiin.
- 1Etsi oman alasi CPV-kooditCPV on EU:n hankintanimikkeistö. Etsi Hilmasta muutama oman palvelusi koodi, esimerkiksi siivouspalvelut tai koulutuspalvelut.
- 2Tilaa hakuvahtiTallenna haku koodeilla ja alueella. Saat ilmoitukset sähköpostiisi heti julkaisun jälkeen.
- 3Seuraa lähikuntaa ja hyvinvointialuettaMonet julkaisevat pienhankintojen tarjouspyyntöjä omilla sivuillaan tai kilpailutusjärjestelmissään.
- 4Opi vanhoista hankinnoistaHilmasta löytyy myös päättyneitä hankintoja ja jälki-ilmoituksia. Niistä näet, kuka voitti ja millä hinnalla.
Miten julkinen hankinta etenee tarjoajan näkökulmasta?
Julkinen hankinta etenee hankintailmoituksesta tarjouspyynnön kautta tarjousten vertailuun, hankintapäätökseen ja sopimukseen. Tarjoajan tärkein tehtävä on täyttää tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täsmälleen ja jättää tarjous määräajassa, koska myöhästynyttä tai puutteellista tarjousta ei voi korjata jälkikäteen.
| Vaihe | Mitä tapahtuu | Mitä sinä teet |
|---|---|---|
| Markkinakartoitus | Yksikkö kysyy yrityksiltä ennen kilpailutusta | Vastaa ja kerro, jos hankinta kannattaa jakaa osiin |
| Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö | Julkaistaan Hilmassa | Lue ehdot, vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet |
| Kysymysvaihe | Tarjoajat voivat esittää kysymyksiä määräaikaan mennessä | Kysy kaikki epäselvät kohdat kirjallisesti |
| Tarjouksen jättäminen | Tarjoukset sähköisesti määräaikaan mennessä | Jätä ajoissa, tarkista liitteet |
| Vertailu ja hankintapäätös | Halvin hinta tai paras hinta-laatusuhde | Lue päätös ja vertailutaulukko |
| Odotusaika ja sopimus | EU-hankinnoissa 14 päivän odotusaika ennen sopimusta | Valmistaudu aloitukseen |
Mitä tarjoukseen tarvitaan? Tarkistuslista
Tarjoukseen tarvitaan tarjouspyynnössä vaaditut tiedot ja selvitykset: yleensä hinta pyydetyssä muodossa, vastaukset laatukysymyksiin, referenssit ja todistukset siitä, että yritys on hoitanut verot ja lakisääteiset maksut. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle esimerkiksi tietyistä rikoksista tuomittu tarjoaja, ja se voi sulkea pois myös konkurssissa olevan tai velvoitteensa laiminlyöneen yrityksen (hankintalaki 80–81 §).
- Kaupparekisteriote ja tieto ennakkoperintä-, työnantaja- ja ALV-rekisteröinnistä.
- Verovelkatodistus tai verovelkaselvitys Verohallinnosta.
- Eläkevakuutustodistus (TyEL tai YEL) ja todistus maksetuista eläkemaksuista.
- Referenssit: vastaavat toimeksiannot, asiakkaan nimi, ajankohta ja laajuus.
- Taloudellinen tilanne: joskus vaaditaan vähimmäisliikevaihto tai luottoluokitus.
- Vastuuvakuutus, jos tarjouspyyntö edellyttää sitä.
- Hintalomake täsmälleen pyydetyssä muodossa, arvonlisäverottomana jos niin pyydetään.
- Allekirjoitus tai sähköinen vahvistus ja kaikki vaaditut liitteet ennen määräaikaa.
Samat asiakirjat pyydetään myös tilaajavastuulain mukaisina selvityksinä, kun alihankinnan arvo ylittää 9 000 euroa ilman ALV:tä. Kun ne ovat ajantasaisina valmiina, tarjouksen kokoaminen nopeutuu. Myyntitarjouksen rakenteesta ja hinnoittelusta kerrotaan sivulla hinnoittelu.
Yleisimmät syyt, miksi tarjous hylätään
- Tarjous myöhästyi: määräaika on ehdoton, minuutinkin myöhästyminen hylkää tarjouksen.
- Vähimmäisvaatimus ei täyty: esimerkiksi vaadittu kokemus, sertifikaatti tai liikevaihto puuttuu.
- Liite puuttuu: jokainen pyydetty todistus ja lomake on toimitettava.
- Ehdollinen tarjous: omat sopimusehdot tai varaukset, joita tarjouspyyntö ei salli.
- Hinta väärässä muodossa: ALV mukana, kun pyydettiin verottomana, tai hinta puuttuu jostain rivistä.
- Poikkeuksellisen alhainen hinta: yksikkö voi pyytää selvitystä ja hylätä tarjouksen, jos hintaa ei voi perustella.
Hankintapäätöksen jälkeen: hankintaoikaisu ja valitus
Jos tarjoaja katsoo, että hankintapäätös on virheellinen, se voi pyytää hankintayksiköltä hankintaoikaisua tai valittaa markkinaoikeuteen. Valitus markkinaoikeuteen on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen (hankintalaki 147 §). Hankintaoikaisu on maksuton ja nopeampi tapa korjata selvä virhe, kuten laskuvirhe vertailussa (132 §).
Ennen valitusta kannattaa pyytää vertailuaineisto ja voittaneen tarjouksen julkiset osat nähtäväksi. Usein ne kertovat, miksi pisteet jäivät pienemmiksi, ja auttavat seuraavassa kilpailutuksessa.
Kannattaako pienen yrityksen osallistua julkisiin hankintoihin?
Julkinen asiakas maksaa varmasti ja ajallaan, ja puitesopimus voi tuoda tasaista työtä vuosiksi. Toisaalta tarjouksen tekeminen vie aikaa, ja hinta ratkaisee usein. Pienempiin yksityisiin tarjouksiin sopii valmis tarjouspohja. Hyvä tapa aloittaa on osallistua markkinakartoituksiin, tarjota pieniin osiin tai alihankkijana isolle toimittajalle ja koota liitteet valmiiksi yhteen kansioon.
Kun asiakkaita on enemmän ja laskutus kasvaa, ulkoistettu kirjanpito säästää aikaa tarjousten tekemiseen. Katso oma hintasi tai kilpailuta nykyinen tilitoimisto.
Usein kysytyt
Mitä julkiset hankinnat ovat?+
Valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden julkisten hankintayksiköiden tavara-, palvelu- ja rakennusurakkaostoja yrityksiltä. Niitä säätelee hankintalaki 1397/2016.
Mikä on julkisten hankintojen kynnysarvo?+
Kansallinen kynnysarvo on 60 000 euroa tavaroissa ja palveluissa, 150 000 euroa rakennusurakoissa ja 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalveluissa (alv 0 %). EU-kynnysarvo on kunnille 216 000 euroa ja valtiolle 140 000 euroa vuosina 2026–2027.
Mistä löydän julkiset tarjouspyynnöt?+
Hilmasta eli hankintailmoitukset.fi-palvelusta. Haku ja hakuvahti ovat maksuttomia. EU-hankinnat julkaistaan myös TED-tietokannassa.
Mistä löydän vanhoja Hilma-ilmoituksia?+
Hilman haussa voi rajata myös päättyneet ilmoitukset ja jälki-ilmoitukset. Niistä näkee aiemmat hankinnat ja usein voittaneen toimittajan.
Mitä hankintalaissa muuttui 2026?+
Muutokset tulivat voimaan 18.6.2026: suuret hankinnat jaetaan osiin, yhden tarjouksen EU-kilpailutus uusitaan lähtökohtaisesti, ja sidosyksiköistä on omistettava vähintään 10 %. Siirtymäaika sidosyksiköille on 30.6.2027 asti.
Pitääkö pienhankinnat kilpailuttaa?+
Hankintalaki ei koske kynnysarvon alittavia hankintoja, mutta kunnat ja virastot kilpailuttavat niitä usein omien hankintaohjeidensa mukaan.
Miten valitan hankintapäätöksestä?+
Pyydä ensin hankintaoikaisua hankintayksiköltä tai valita markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun sait päätöksen valitusosoituksineen.
Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi
Pk-yritys määritelmä: miten EU:n rajat lasketaan, kun yrityksellä on omistajia, tytäryhtiöitä ja osa-aikaisia
Pk-yrityksen määritelmä tulee EU:n komission suosituksesta 2003/361/EY: pieni tai keskisuuri yritys työllistää alle 250 henkeä, ja sen liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Rajat näyttävät yksinkertaisilta, mutta kokoluokan ratkaisee se, miten luvut lasketaan. Tällä sivulla määritelmä käydään läpi käytännön työkaluna: miten henkilöstö lasketaan vuosityöyksiköinä, milloin omistajien ja tytäryhtiöiden luvut lisätään omiin lukuihin, milloin kokoluokka vaihtuu ja mitä pieni yritys ja keskisuuri yritys tarkoittavat.
Tilausvahvistus: valmis pohja, mitä siihen kuuluu ja mitä laki vaatii verkkokaupalta ja yritysten väliseltä kaupalta
Tilausvahvistus on myyjän ostajalle lähettämä viesti, jossa myyjä vahvistaa vastaanottaneensa tilauksen ja kertoo, mitä toimitetaan, mihin hintaan, milloin ja millä ehdoilla. Verkkokaupassa kuluttajalle lähetettävä vahvistus on kuluttajansuojalain vaatimus, ja yritysten välisessä kaupassa se lukitsee sovitut ehdot. Tältä sivulta saat kopioitavan tilausvahvistuspohjan, valmiin malliviestin, tarkistuslistan pakollisista tiedoista ja vastaukset siihen, onko tilausvahvistus kuitti ja mitä tarkoittaa, että tilaus on käsittelyssä.
Taseen loppusumma: mitä se tarkoittaa, miten se lasketaan ja missä rajoissa sillä on merkitystä
Taseen loppusumma on taseen vastaavaa-puolen yhteissumma eli yrityksen kaikki varat tilinpäätöspäivänä, ja koska tase on aina tasapainossa, se on sama kuin vastattavaa-puolen summa eli oma pääoma ja velat yhteensä. Loppusumma kertoo yrityksen koon, ei kannattavuutta. Tältä sivulta näet lasketun esimerkin, miten tilikauden tulos siirtyy tuloslaskelmasta taseeseen, mitä vastaavaa ja vastattavaa tarkoittavat ja missä kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki käyttävät taseen loppusummaa rajana.