Myyntilasku: mitä se tarkoittaa, miten se kulkee kirjanpito-ohjelmassa ja miten se kirjataan kuudessa tilanteessa

Myyntilasku on lasku, jonka yritys lähettää asiakkaalle myymästään tavarasta tai palvelusta. Sama lasku on myyjälle myyntilasku ja ostajalle ostolasku. Myyjän kirjanpidossa myyntilasku on myynnin tosite, jonka perusteella kirjataan myyntituotto, myyntisaaminen ja arvonlisävero. Kirjanpito- ja laskutusohjelmissa myyntilaskut ovat oma näkymänsä, jossa näkyy jokaisen laskun tila. Tällä sivulla on myyntilaskun elinkaari luonnoksesta maksettuun, laskun tilat, pakolliset tiedot, kirjaukset kuudessa tavallisessa tilanteessa ja ohje siihen, mitä tehdä, kun asiakas ei maksa.

Mikä on myyntilasku ja mitä se tarkoittaa?

Myyntilasku tarkoittaa yrityksen maksupyyntöä asiakkaalle, joka perustuu toteutuneeseen myyntiin tai sovittuun ennakkoon. Se eroaa kuitista siinä, että raha tulee vasta myöhemmin: myyjä antaa asiakkaalle maksuaikaa, ja siihen asti asiakas on yritykselle velkaa. Tämä saaminen on kirjanpidossa nimeltään myyntisaaminen.

Ostajan näkökulma ja ostolaskun käsittely ovat artikkelissa ostolasku. Laskun ja laskuttamisen perusteet yleisesti ovat artikkelissa lasku.

Mitä myyntilaskun tilat kirjanpito-ohjelmassa tarkoittavat?

Laskutus- ja kirjanpito-ohjelmissa jokaisella myyntilaskulla on tila, joka kertoo, missä vaiheessa se on. Tilojen nimet vaihtelevat ohjelmittain, mutta logiikka on sama. Kun ymmärrät tilat, ymmärrät myyntireskontran, ja tiedät, mitkä laskut vaativat toimia.

Tavallisin ongelma myyntireskontrassa on maksu, joka on tullut ilman viitenumeroa. Se jää kohdistamatta, jolloin lasku näkyy erääntyneenä, vaikka asiakas on maksanut. Tarkista siksi pankkitili ennen maksumuistutuksen lähettämistä. Myyntireskontran käyttö kuukausittain on selitetty artikkelissa reskontra.

Mitkä ovat pakolliset laskutustiedot?

Arvonlisäverolain 209 e §:n mukaan myyntilaskussa on oltava muun muassa päiväys, juokseva laskunumero, myyjän Y-tunnus, myyjän ja ostajan nimet ja osoitteet, myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä ja laji, toimitus- tai suorituspäivä, veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa, verokanta ja veron määrä. Verottomassa myynnissä laskussa mainitaan peruste, esimerkiksi käännetty verovelvollisuus.

Mitkä luvut myyntilaskussa pitää olla oikein vuonna 2026?

1. Juokseva laskunumero, joka ei toistu eikä jätä selittämättömiä aukkoja.
2. Verokanta: 25,5 % (yleinen), 13,5 % (esimerkiksi elintarvikkeet, ravintolat, kirjat, lääkkeet, majoitus, henkilökuljetus) tai 10 % (vain sanoma- ja aikakauslehdet).
3. Veroton yksikköhinta, veron peruste verokannoittain ja veron määrä euroina.
4. Eräpäivä, esimerkiksi 14 päivää netto. Kuluttajalle lasku on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen eräpäivää.
5. Viivästyskorko eräpäivän jälkeen: Suomen Pankin viitekorko + 8 prosenttiyksikköä yritysten välillä, + 7 kuluttajalle.

Koko tarkistuslista erikoistilanteineen (ei ALV-velvollinen, ALV 0 %, käännetty ALV) on artikkelissa laskun pakolliset tiedot.

Mitä ovat laskutustiedot?

Laskutustiedot ovat asiakkaan tiedot, joiden avulla lasku osataan osoittaa ja lähettää oikein: yrityksen virallinen nimi ja Y-tunnus, laskutusosoite tai verkkolaskuosoite ja välittäjätunnus sekä mahdollinen tilausnumero, kustannuspaikka tai viitehenkilö. Isot asiakkaat palauttavat laskun, jos niiden vaatima viite puuttuu, joten laskutustiedot kannattaa kysyä jo tarjousvaiheessa. Ostajan viitteen ja viitenumeron ero on selitetty artikkelissa laskutusviite.

Miten myyntilasku kirjataan kirjanpitoon?

Suoriteperusteisessa kirjanpidossa myyntilasku kirjataan, kun se lähetetään: myyntisaamisiin koko summa ja myyntiin sekä ALV-velkaan sen osat. Kun asiakas maksaa, pankkitili kasvaa ja myyntisaaminen pienenee. Alla kuusi tavallista tilannetta. Kaikissa myynti on 1 000 euroa ja ALV 25,5 %, ellei toisin mainita.

Maksuperusteisessa kirjanpidossa myyntilasku kirjataan vasta, kun raha tulee, mutta tilikauden lopussa avoimet myyntilaskut kirjataan silti myyntisaamisiksi. Ero suoriteperusteiseen on selitetty artikkelissa maksuperusteinen vai suoriteperusteinen.

Missä ajassa yrityksen pitää laskuttaa?

Kotimaan myynnille laki ei aseta päivämäärää, mihin mennessä myyntilasku pitää lähettää. Tavaran yhteisömyynnissä toiseen EU-maahan lasku on annettava viimeistään toimituskuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä. Laskun viivästyminen ei kuitenkaan siirrä arvonlisäveroa: vero kuuluu sen kuukauden ilmoitukseen, jona tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin. Jos laskutat syyskuun työn marraskuussa, maksat syyskuun ALV:n ennen kuin olet saanut rahaa.

Käytännössä myyntilasku kannattaa lähettää samana päivänä, kun työ valmistuu, ja pitkissä töissä sovituin välein. Jokainen päivä laskun teossa on päivä lisää rahan odottamisessa.

Mitä tarkoittaa laskussa 14 päivää netto?

Maksuehto 14 päivää netto tarkoittaa, että lasku maksetaan koko summaltaan 14 päivän kuluessa laskun päiväyksestä ilman alennusta. Sana netto kertoo, ettei aikaisemmasta maksusta saa käteisalennusta. Jos laskussa lukee esimerkiksi 7 päivää −2 %, 14 päivää netto, asiakas saa 2 prosentin alennuksen maksamalla viikossa, muuten hän maksaa koko summan kahdessa viikossa.

Maksuehdon lisäksi laskuun kannattaa kirjoittaa eräpäivä päivämääränä, koska asiakas maksaa yleensä sen mukaan. Kuluttajalle lähetettävä lasku pitää lähettää vähintään 14 päivää ennen eräpäivää, jos haluat myöhemmin periä muistutusmaksun.

Voiko myyntilaskun tehdä itse?

Voi. Myyntilaskun voi tehdä laskutusohjelmalla, kirjanpito-ohjelmalla tai taulukkopohjalla, kunhan siinä ovat pakolliset tiedot ja laskut numeroidaan juoksevasti. Laskutusohjelma laskee ALV:n, muodostaa viitenumeron ja lähettää verkkolaskun, joten virheitä tulee vähemmän kuin käsin tehdyssä laskussa. Valmiin pohjan saat laskupohjasta, ja vaiheet ensimmäiseen laskuun ovat artikkelissa tee lasku.

Mitä jos lasku maksetaan pari päivää myöhässä?

Jos asiakas maksaa laskun pari päivää myöhässä, myyjä saa periä viivästyskorkoa eräpäivästä maksupäivään, mutta summat ovat pieniä. Korkolain mukaan viivästyskorko on Suomen Pankin viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä ja yritysten välisissä kaupoissa 8 prosenttiyksiköllä. Viitekorko on 2,5 prosenttia vuodelle 2026, joten korko on kuluttajalle 9,5 ja yritykselle 10,5 prosenttia vuodessa.

Jos myyjä lähettää laskun itse myöhässä, maksuaika lasketaan laskusta, eikä asiakas ole viivästyksessä ennen laskussa mainittua eräpäivää. ALV kuuluu silti sen kuukauden ilmoitukseen, jona työ tehtiin. Laskun huomautusajasta ja vanhenemisesta kerrotaan artikkeleissa laskun huomautusaika ja laskun vanheneminen.

Paljonko lasku saa olla myöhässä?

Laissa ei ole armonaikaa: lasku on myöhässä heti eräpäivää seuraavana päivänä, ja myyjä saa periä viivästyskorkoa siitä päivästä alkaen. Käytännössä pari päivää myöhässä oleva maksu ei aiheuta muuta kuin muutaman sentin koron, mutta kuluttajalta maksullisen maksumuistutuksen saa lähettää vasta, kun eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää. Yritysasiakkaalta voi periä kiinteän 40 euron korvauksen perintäkuluista, kun maksu on myöhässä (laki saatavien perinnästä 10 e §).

Myyntilaskut tilikauden lopussa: tarkistuslista

Ennen tilikauden päättymistä myyntilaskuista kannattaa tarkistaa neljä asiaa: onko kaikki tehty työ laskutettu, täsmääkö myyntireskontra kirjanpidon myyntisaamisiin, onko joukossa saamisia, jotka pitää kirjata luottotappioksi, ja onko asiakkailta saatu ennakkomaksuja töistä, joita ei ole vielä tehty. Nämä vaikuttavat suoraan tilikauden tulokseen ja verotettavaan tuloon.

Jos tilinpäätös tehdään tilitoimistossa, näistä sovitaan yleensä joulukuussa. Tilinpäätöksen kulut ja kuukausihinnan voit verrata katso oma hintasi -laskurilla. Ennakkolaskusta kerrotaan lisää artikkelissa ennakkolaskutus.

Miten e-lasku toimii?

E-lasku on kuluttajalle lähetettävä sähköinen lasku, joka tulee suoraan asiakkaan verkkopankkiin. Asiakas tekee e-laskutilauksen laskuttajalle omassa verkkopankissaan, minkä jälkeen laskuttaja voi lähettää laskut verkkolaskuoperaattorinsa kautta. Asiakas hyväksyy laskun maksuun kuittauksella. Asiakkaan puolelta tilaus tehdään kaikissa pankeissa samalla tavalla: verkkopankissa tai mobiilisovelluksessa valitaan e-laskut, haetaan laskuttaja nimellä ja täytetään laskuttajan pyytämä tunniste, esimerkiksi asiakasnumero. Yritysasiakkaille vastaava kanava on verkkolasku, joka menee suoraan ostajan taloushallintoon.

Yrityksellä on oikeus vaatia toiselta yritykseltä verkkolasku, jos kummankin liikevaihto on yli 10 000 euroa vuodessa. Lähetystavoista ja hinnoista kerrotaan artikkelissa verkkolasku.

Mitä tapahtuu, jos asiakas ei maksa laskua?

Kun eräpäivä on mennyt, lähetä ensin ystävällinen maksumuistutus. Erääntyneelle myyntilaskulle saa periä viivästyskorkoa eräpäivästä alkaen, ja muistutuksesta voi periä kohtuullisen muistutusmaksun. Jos maksua ei kuulu, lasku siirretään perintään, ja viimeisenä keinona velka voidaan hakea maksuun käräjäoikeuden ja ulosoton kautta. Kun saaminen todetaan lopullisesti menetetyksi, se kirjataan luottotappioksi ja ALV oikaistaan.

Viivästyskoron voit laskea viivästyskorkolaskurilla. Jos laskujen seuranta ja muistutukset vievät aikaa ja nykyinen tilitoimisto ei hoida niitä, voit kilpailuttaa nykyisen tilitoimiston. Muistutuksen malli on sivulla maksumuistutus-pohja, ja perinnän vaiheet artikkelissa lasku perintään.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.