Salassapitovelvollisuus: mitä työntekijä ja yrittäjä eivät saa kertoa, kauanko velvollisuus kestää ja mitä kannattaa sopia
Salassapitovelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta olla kertomatta ja käyttämättä luottamuksellisia tietoja, ja työsuhteessa se syntyy suoraan laista: työntekijä ei saa paljastaa työnantajan liikesalaisuuksia työsuhteen aikana, ja terveystiedoista on vaiettava pysyvästi. Tältä sivulta näet yrittäjän näkökulmasta, mitkä lait velvollisuuden asettavat, mikä on liikesalaisuus, kauanko velvollisuus jatkuu työsuhteen jälkeen ja milloin tarvitset erillisen salassapitosopimuksen.
Lyhyesti
- Salassapitovelvollisuus kieltää ilmaisemasta luottamuksellista tietoa sivulliselle. Vaitiolovelvollisuus tarkoittaa käytännössä samaa, ja sitä käytetään erityisesti viranomaisista ja terveydenhuollosta.
- Työntekijä ei saa työsuhteen aikana käyttää tai paljastaa työnantajan liikesalaisuuksia (työsopimuslaki 3:4). Velvollisuus syntyy ilman erillistä sopimusta.
- Työsuhteen päätyttyä laki suojaa liikesalaisuuksia vain osittain. Rikoslain yrityssalaisuuden rikkominen koskee entistä työntekijää kaksi vuotta.
- Jos haluat suojata tietoja pidempään tai suojata muutakin kuin liikesalaisuuksia, tarvitset salassapitosopimuksen ja mieluiten sopimussakon.
- Työntekijöiden terveystiedoista työnantajan on vaiettava myös työsuhteen jälkeen.
Salassapitovelvollisuus tulee yrittäjälle vastaan kahdesta suunnasta. Ensinnäkin haluat, että työntekijät, alihankkijat ja yhteistyökumppanit pitävät hinnastosi, asiakaslistasi ja suunnitelmasi omana tietonaan. Toiseksi sinulla itselläsi on velvollisuus vaieta: työntekijöidesi terveystiedot, asiakkaiden henkilötiedot ja kumppanien kanssa sovitut luottamukselliset asiat eivät saa levitä.
Mikä on salassapito?
Salassapito tarkoittaa, että tietoa ei kerrota eikä anneta sellaiselle, jolla ei ole oikeutta saada sitä, eikä sitä käytetä muuhun kuin sovittuun tarkoitukseen. Salassapitovelvollisuus voi perustua lakiin, kuten työntekijän velvollisuus suojata liikesalaisuuksia, tai sopimukseen, kuten yhteistyökumppanin kanssa allekirjoitettu salassapitosopimus.
Laissa käytetään kahta sanaa. Vaitiolovelvollisuus kieltää kertomasta tietoa suullisesti tai muuten. Salassapitovelvollisuus on laajempi: se kieltää myös antamasta asiakirjaa nähtäväksi tai paljastamasta tietoa muulla tavalla. Yksityisen yrityksen arjessa ero on pieni, ja sanoja käytetään rinnakkain.
Mitkä lait asettavat salassapitovelvollisuuden?
Yksityisellä yrityksellä salassapitovelvollisuus perustuu ennen kaikkea työsopimuslakiin, liikesalaisuuslakiin, rikoslakiin ja tietosuojasääntelyyn. Julkisuuslaki, jonka moni löytää ensimmäisenä, koskee viranomaisia ja niiden tehtäviä hoitavia, ei tavallista yritystä.
| Laki | Keneen koskee | Mitä se kieltää | Kesto |
|---|---|---|---|
| Työsopimuslaki 55/2001, 3:4 | Työntekijä | Työnantajan liikesalaisuuksien oikeudeton käyttö ja ilmaiseminen | Työsuhteen ajan; oikeudettomasti hankitut tiedot myös sen jälkeen |
| Liikesalaisuuslaki 595/2018 | Kaikki, jotka saavat liikesalaisuuden tietoonsa | Liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen, käyttö ja ilmaiseminen | Niin kauan kuin tieto on liikesalaisuus |
| Rikoslaki 30:5 | Myös entinen työntekijä | Liikesalaisuuden ilmaiseminen tai käyttö hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa | Palvelussuhteessa saadusta tiedosta 2 vuotta päättymisestä |
| Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, 5 § | Työnantaja ja terveystietoja käsittelevät | Työntekijän terveystietojen ilmaiseminen sivulliselle | Pysyvästi, myös työsuhteen jälkeen |
| EU:n tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki | Jokainen henkilötietoja käsittelevä yritys | Henkilötietojen luovuttaminen ilman perustetta | Niin kauan kuin tietoja käsitellään |
| Julkisuuslaki 621/1999, 23 § | Viranomaiset ja niiden tehtäviä hoitavat | Salassa pidettävien tietojen ilmaiseminen | Myös palvelussuhteen jälkeen |
Mikä on liikesalaisuus?
Liikesalaisuus on tieto, joka ei ole yleisesti tunnettu tai helposti selvitettävissä, jolla on sen vuoksi taloudellista arvoa liiketoiminnassa ja jonka yritys on yrittänyt kohtuullisin toimin pitää salassa (liikesalaisuuslaki 2 §). Viimeinen ehto on yrittäjälle tärkein: jos tieto on kaikkien nähtävissä yhteisessä kansiossa ilman merkintää, sen suoja on heikko.
- Asiakaslista yhteystietoineen ja ostohistorioineen
- Hinnoittelulaskelmat, katteet ja alennusrakenteet
- Valmistusmenetelmät, reseptit ja lähdekoodi
- Tarjoukset ja tarjouslaskenta ennen jättöä
- Tulevat tuotteet, kampanjat ja yrityskauppasuunnitelmat
- Työntekijän yleinen ammattitaito ja kokemus
- Julkiset tiedot, kuten verkkosivujen hinnasto
- Kaupparekisteriin ilmoitettu tilinpäätös
- Tieto, jonka saa helposti selville muualta
- Lainvastainen toiminta, jota koskeva ilmoitus on suojattu
Mitä salassapitovelvollisuus työsuhteessa tarkoittaa?
Työsuhteessa salassapitovelvollisuus tarkoittaa, että työntekijä ei saa työsuhteen aikana käyttää hyväkseen eikä kertoa muille työnantajan liikesalaisuuksia. Velvollisuus perustuu suoraan työsopimuslakiin, joten sitä ei tarvitse kirjoittaa työsopimukseen. Sen rikkominen voi olla irtisanomis- tai vakavimmillaan työsuhteen purkamisperuste ja johtaa vahingonkorvausvastuuseen.
Työsuhteen päätyttyä tilanne muuttuu. Työsopimuslain kielto jatkuu vain, jos työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti. Muuten suojaa antavat liikesalaisuuslaki ja rikoslaki, ja rikoslain yrityssalaisuuden rikkominen koskee entistä työntekijää kaksi vuotta palvelussuhteen päättymisestä. Siksi moni työnantaja sopii salassapidosta myös työsuhteen jälkeiselle ajalle.
Salassapito ei estä työntekijää menemästä kilpailijalle töihin. Siihen tarvitaan erillinen kilpailukieltosopimus, jolle laki asettaa tiukat ehdot ja korvausvelvollisuuden.
Mitä salassapitosopimus työsuhteessa tarkoittaa?
Salassapitosopimus työsuhteessa on työsopimukseen tai erilliseen asiakirjaan kirjattu ehto, jolla laajennetaan lakisääteistä salassapitovelvollisuutta: se voi koskea kaikkia luottamuksellisia tietoja eikä vain liikesalaisuuksia, jatkua sovitun ajan työsuhteen jälkeen ja sisältää sopimussakon. Sopimuksessa kannattaa määritellä, mitä tietoja se koskee, kauanko se on voimassa ja mitä rikkomisesta seuraa.
Yhteistyökumppanien, alihankkijoiden ja yrityskaupan neuvotteluosapuolten kanssa salassapitosopimus on ainoa keino, koska työsopimuslaki ei koske heitä. Sopimuksen sisältö ja valmis pohja ovat sivulla NDA eli salassapitosopimus.
Ovatko henkilötiedot salassa pidettäviä?
Henkilötiedot eivät ole automaattisesti salaisia, mutta niitä saa käsitellä ja luovuttaa vain, jos siihen on tietosuoja-asetuksen mukainen peruste. Työntekijän terveystiedot ovat lisäksi erikseen salassa pidettäviä: niitä käsittelevät eivät saa ilmaista niitä sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen jälkeen.
Pienessä yrityksessä tämä tarkoittaa käytännössä, että sairauslomatodistukset säilytetään erillään muista papereista, ja vain palkanlaskija ja esihenkilö tietävät poissaolon syyn. Työkavereille riittää tieto siitä, että henkilö on poissa. Mitä tietoja työnantaja ylipäätään saa kerätä, on käyty läpi sivulla laki yksityisyyden suojasta työelämässä.
Miten suojaat yrityksesi luottamukselliset tiedot?
Laki suojaa vain tietoa, jonka yritys on itse yrittänyt pitää salassa. Seuraavat toimet ovat pienyritykselle kevyitä ja lisäävät suojaa olennaisesti.
- Merkitse luottamukselliset asiakirjat ja kansiot: "Luottamuksellinen".
- Rajaa käyttöoikeudet: kaikkien ei tarvitse nähdä hinnoittelua tai asiakasrekisteriä.
- Kirjaa työsopimukseen salassapitoehto, joka jatkuu esimerkiksi kaksi vuotta työsuhteen jälkeen, ja harkitse sopimussakkoa.
- Allekirjoita NDA ennen kuin kerrot luottamuksellisia tietoja kumppanille tai ostajaehdokkaalle.
- Sulje käyttöoikeudet ja pyydä laitteet takaisin heti, kun työsuhde päättyy.
- Kerro työntekijöille, mitkä tiedot ovat luottamuksellisia. Ohje kannattaa antaa kirjallisena.
Mitä salassapitovelvollisuuden rikkomisesta seuraa?
Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta voi seurata työsuhteen päättäminen, vahingonkorvaus, sopimussakko ja vakavimmissa tapauksissa rangaistus yrityssalaisuuden rikkomisesta tai väärinkäytöstä. Työnantajan kannalta helpoin seuraamus on sopimussakko, koska sen perimiseksi ei tarvitse näyttää vahingon määrää. Vahingonkorvausta varten vahinko pitää pystyä osoittamaan, mikä on usein vaikeaa.
| Seuraamus | Peruste | Mitä työnantajan pitää näyttää |
|---|---|---|
| Varoitus, irtisanominen tai purku | Työsopimuslaki 7 ja 8 luku | Rikkomus ja sen vakavuus |
| Vahingonkorvaus | Liikesalaisuuslaki, työsopimuslaki 12:1 | Rikkomus, vahinko ja sen määrä |
| Sopimussakko | Salassapitosopimus | Rikkomus (määrä on sovittu etukäteen) |
| Rangaistus | Rikoslaki 30:5–6 | Esitutkinta ja syyttäjä, tahallisuus |
Usein kysytyt
Mikä on salassapitovelvollisuus?+
Velvollisuus olla kertomatta tai luovuttamatta luottamuksellisia tietoja sivulliselle ja käyttämättä niitä muuhun kuin sovittuun tarkoitukseen. Se voi perustua lakiin tai sopimukseen.
Mitä vaitiolovelvollisuus tarkoittaa?+
Kieltoa kertoa salassa pidettävää tietoa suullisesti tai muuten. Salassapitovelvollisuus on laajempi käsite, joka kieltää myös asiakirjojen näyttämisen tai luovuttamisen.
Mitä salassapitosopimus työsuhteessa tarkoittaa?+
Ehtoa, jolla laajennetaan lakisääteistä velvollisuutta: se voi koskea kaikkia luottamuksellisia tietoja, jatkua työsuhteen jälkeen ja sisältää sopimussakon.
Kauanko salassapitovelvollisuus jatkuu työsuhteen jälkeen?+
Työsopimuslain kielto koskee työsuhteen aikaa, ellei tietoja ole hankittu oikeudettomasti. Liikesalaisuuslaki suojaa tietoa niin kauan kuin se on liikesalaisuus, ja rikoslain yrityssalaisuuden rikkominen koskee entistä työntekijää kaksi vuotta. Pidemmästä ajasta pitää sopia.
Ovatko henkilötiedot salassa pidettäviä?+
Niitä saa käsitellä ja luovuttaa vain tietosuoja-asetuksen mukaisella perusteella. Työntekijän terveystiedot ovat erikseen salassa pidettäviä myös työsuhteen jälkeen.
Onko kirjanpitäjällä salassapitovelvollisuus?+
Tilitoimiston velvollisuus pitää asiakkaan tiedot salassa perustuu toimeksiantosopimukseen ja tietosuojasääntelyyn. Tilintarkastajalla on lisäksi oma lakisääteinen vaitiolovelvollisuus.
Saako työnantaja kertoa työntekijän asioista muille?+
Vain sen, mikä on työn järjestämisen kannalta tarpeen. Terveystiedoista ja esimerkiksi irtisanomisen syistä ei pidä kertoa työkavereille.
Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi
NDA eli salassapitosopimus: mitä NDA tarkoittaa, mitä siihen kirjoitetaan ja valmis pohja
NDA eli non-disclosure agreement tarkoittaa suomeksi salassapitosopimusta: sopimusta, jolla tiedon vastaanottaja lupaa pitää saamansa luottamuksellisen tiedon salassa ja käyttää sitä vain sovittuun tarkoitukseen. Yrittäjä tarvitsee NDA:n tyypillisesti silloin, kun hän esittelee liikeideaa sijoittajalle, neuvottelee yhteistyöstä, myy yritystään tai antaa alihankkijalle pääsyn asiakastietoihin. Tällä sivulla on NDA:n kohdat selitettyinä, kopioitava salassapitosopimuksen pohja ja yleisimmät virheet.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004): mitä työnantaja saa kerätä, kysyä ja valvoa
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) määrää, mitä henkilötietoja työnantaja saa kerätä työntekijästä ja työnhakijasta, milloin se saa testata, kuvata kameralla tai avata työsähköpostin ja miten terveystietoja käsitellään. Pääsääntö on tarpeellisuusvaatimus: työnantaja saa käsitellä vain työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellisia tietoja, eikä tästä voi poiketa edes työntekijän suostumuksella. Tähän on koottu lain pykälät omin sanoin, mitä esimies ei saa kysyä ja pienen työnantajan tarkistuslista.
Työsopimus: valmis pohja, mitä työsopimukseen kirjoitetaan ja mitä laki vaatii työnantajalta 2026
Työsopimus on työnantajan ja työntekijän sopimus siitä, että työntekijä tekee työtä työnantajan johdolla palkkaa vastaan, ja sen voi tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Laki ei vaadi kirjallista sopimusta, mutta työnantajan on annettava keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys 7 päivän tai kuukauden kuluessa työn alkamisesta, joten kirjallinen työsopimus on käytännössä helpoin tapa. Tällä sivulla on kopioitava työsopimuspohja, ehdot kohta kohdalta, koeajan ja määräaikaisuuden säännöt 1.6.2026 muutoksineen sekä irtisanomisajat taulukkona.