Kirjanpitolaki (1336/1997) selkokielellä:Mitä laki vaatii pienyrittäjältä, mitä saat keventää ja mitä laiminlyönti maksaa

Kirjanpitolaki on pitkä ja sen kieli raskasta, mutta pienyrittäjää koskevat vaatimukset mahtuvat muutamaan sivuun. Kirjaukset tehdään päivättyjen ja numeroitujen tositteiden perusteella aika- ja asiajärjestyksessä, ja mikroyritys ja pieni toiminimi saavat keventää tilinpäätöstä ja kirjanpitoa. Alla käydään läpi ilman pykäläluetteloita, kuka on kirjanpitovelvollinen, mitä hyvä kirjanpitotapa tarkoittaa, mitä tositteilta vaaditaan, kauanko aineisto säilytetään, milloin tilinpäätös tehdään ja mitä seuraa, jos kirjanpito on retuperällä.

Mitkä ovat kirjanpitolain keskeiset vaatimukset?

1. Kirjanpitovelvollisuus: kaikki yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt sekä toiminimi liike- ja ammattitoiminnastaan (KPL 1:1). Kevytyrittäjä ei ole kirjanpitovelvollinen.
2. Tilikausi: 12 kuukautta. Toimintaa aloitettaessa, lopetettaessa tai tilikautta vaihdettaessa se voi olla lyhyempi tai pidempi, enintään 18 kuukautta (KPL 1:4).
3. Tilinpäätös: laaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (KPL 3:6).
4. Säilytys: kirjanpidot, tililuettelo ja tilinpäätös 10 vuotta tilikauden päättymisestä, tositteet ja liikekirjeenvaihto 6 vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi päättyi (KPL 2:10).
5. Kokoluokat 1.1.2025 alkaen: mikroyritys enintään 450 000 € tase, 900 000 € liikevaihto ja 10 henkilöä. Pienyritys enintään 7,5 milj. €, 15 milj. € ja 50 henkilöä. Suuryritys yli 25 milj. €, 50 milj. € ja 250 henkilöä (KPL 1:4 a–4 c, muutos 605/2024).

Mikä kirjanpitolaki on ja mitä muita sääntöjä kirjanpitoon liittyy?

Kirjanpitolaki on vuodelta 1997, ja sitä on muutettu kymmeniä kertoja. Suurin uudistus tuli voimaan vuoden 2016 alussa, jolloin mikroyritykset saivat kevennyksiä ja toiminimet laajemman oikeuden yhdenkertaiseen kirjanpitoon. Viimeisimmät muutokset nostivat kokoluokkien rajoja 1.1.2025 alkaen. Lain rinnalla on kolme muuta lähdettä, jotka pienyrittäjän on hyvä tuntea nimeltä. Suomalaisen FAS-normiston ja IFRS:n erosta kerrotaan artikkelissa FAS kirjanpito, ja lain vaatimuksista yrittäjän arjessa oppaassa kirjanpito: perusteet ja tehtävät.

• Kirjanpitoasetus tarkentaa tuloslaskelman ja taseen kaavat.
• Pien- ja mikroyritysasetus (PMA, 1753/2015) kertoo, mitä tietoja pienen ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitetään. Useimmat suomalaiset yritykset ovat pk-yrityksiä ja noudattavat sitä.
• Kirjanpitolautakunta (KILA) antaa yleisohjeita ja lausuntoja lain soveltamisesta. Ne ovat käytännössä hyvän kirjanpitotavan sisältö.
• Verolait määräävät, miten kirjanpidon tulos muutetaan verotettavaksi tuloksi. Kirjanpito ja verotus ovat eri asioita, vaikka ne pohjautuvat samaan aineistoon.

Missä ajantasainen kirjanpitolaki on luettavissa?

Ajantasainen kirjanpitolaki 1336/1997 on maksutta luettavissa Finlexissä, oikeusministeriön säädöstietokannassa. Ajantasaisessa versiossa kaikki muutokset on päivitetty alkuperäiseen tekstiin. Kun luimme lain Finlexistä 5.10.2026, viimeisin muutos oli laki 555/2026, annettu 16.6.2026. Pienyrittäjää koskevat pykälät ovat pääosin luvuissa 1–3 ja 8. Konserneja, kestävyysraportointia ja IFRS-tilinpäätöksiä koskevat luvut eivät koske pieniä yrityksiä.

• 1 luku: kirjanpitovelvollisuus, hyvä kirjanpitotapa, tilikausi, kokoluokat ja toiminimen kevennykset. Koskee pienyritystä.
• 2 luku: kirjaaminen, tositteet, kirjausketju, muuttamiskielto ja säilytys. Koskee pienyritystä.
• 3 luku: tilinpäätös, toimintakertomus, tase-erittelyt ja rekisteröinti. Koskee pienyritystä.
• 4 luku: määritelmät, kuten liikevaihto, pysyvät ja vaihtuvat vastaavat ja siirtoerät. Koskee pienyritystä.
• 5 luku: arvostus ja jaksotus, kuten poistot, vaihto-omaisuus ja vastaiset menot. Koskee pienyritystä.
• 6, 7, 7 a ja 7 b luku: konsernit, kestävyysraportointi, IFRS ja tuloverokertomus. Ei koske pienyritystä.
• 8 luku: kirjanpitolautakunta, valvonta ja seuraamukset. Koskee pienyritystä.

Lähde: kirjanpitolaki 1336/1997, ajantasainen versio Finlexissä, luettu 5.10.2026.

Mitä numero 1336/1997 tarkoittaa?

Kirjanpitolaki 1336/1997 on Suomen säädöskokoelman numero 1336 vuodelta 1997. Laki annettiin 30.12.1997, ja sen taustalla on hallituksen esitys HE 173/1997. Numero pysyy samana, vaikka lakia muutetaan, joten viittaus "kirjanpitolaki 1336/1997" tarkoittaa aina voimassa olevaa lakia muutoksineen. Muutoslait saavat omat numeronsa, kuten 555/2026. Lain luvut ovat Finlexissä nimillä Yleiset säännökset (1 luku), Liiketapahtumien kirjaaminen ja kirjanpitoaineisto (2), Tilinpäätös ja toimintakertomus (3), Tilinpäätöseriin liittyvät määritelmät (4), Arvostus- ja jaksotussäännökset (5), Konsernitilinpäätös (6), Kestävyysraportti (7) sekä Erinäiset säännökset (8). Luku 3 a on kumottu lailla 1249/2023. Viime vuosien muutokset on koottu artikkeliin kirjanpitolaki ajantasainen.

Kirjanpitoasetus ja toimintokohtainen tuloslaskelma

Kirjanpitoasetus antaa tuloslaskelman ja taseen kaavat. Tuloslaskelman voi laatia kululajikohtaisena, jolloin kulut ryhmitellään lajin mukaan (materiaalit, henkilöstökulut, poistot), tai toimintokohtaisena, jolloin ne ryhmitellään toiminnon mukaan, kuten hankinta, myynti ja hallinto. Toimintokohtaista mallia käyttävät lähinnä isot yritykset, ja pienyrityksen tilinpäätöksessä näet lähes aina kululajikohtaisen tuloslaskelman. Sen lukemisesta kerrotaan artikkelissa tuloslaskelman lukeminen.

Kirjanpitolautakunta ja sen lausunnot

Kirjanpitolautakunta (KILA) toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Se antaa yleisohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta, esimerkiksi siitä, miten jokin erä kirjataan tai esitetään tilinpäätöksessä. Lausunnot eivät ole lakia, mutta ne kuvaavat hyvää kirjanpitotapaa, ja kirjanpitäjät nojaavat niihin rajatapauksissa. Lausunnot ovat luettavissa KILAn verkkosivuilla.

Kuka on kirjanpitovelvollinen kirjanpitolain mukaan?

Jokainen osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, yhdistys ja säätiö on kirjanpitovelvollinen. Luonnollinen henkilö on kirjanpitovelvollinen liike- ja ammattitoiminnastaan, eli toiminimi on aina kirjanpitovelvollinen, vaikka liikevaihtoa olisi vähän. Poikkeus ovat maatilatalous ja kalastus, joihin sovelletaan verotuksen omia sääntöjä. Osuuskunnan erityispiirteet ovat artikkelissa osuuskunnan kirjanpito, ja lyhyt määritelmä on sanastossa: kirjanpitovelvollisuus.

Kevytyrittäjä, joka laskuttaa laskutuspalvelun kautta, ei harjoita elinkeinotoimintaa omissa nimissään, joten hän ei ole kirjanpitovelvollinen. Hänenkin pitää silti säilyttää kuitit ja tehdä muistiinpanot vähennettävistä kuluista verotusta varten. Jos kevytyrittäjä perustaa toiminimen, kirjanpitovelvollisuus alkaa samalla.

Milloin kirjanpitovelvollisuus alkaa?

Kirjanpitovelvollisuus alkaa toiminnasta, ei Y-tunnuksen saamisesta. Kun ostat ensimmäisen työkalun, maksat verkkosivupohjan tai lähetät ensimmäisen laskun, tapahtuma kuuluu kirjanpitoon. Osakeyhtiö on kirjanpitovelvollinen myös rekisteröintiä edeltävästä toiminnastaan, joten perustamisvaiheen kulut kirjataan yhtiön ensimmäiselle tilikaudelle. Säilytä siksi kuitit jo ennen kuin yritys on virallisesti olemassa. Usein ensimmäisen puolen vuoden hankinnat on maksettu omalta tililtä ja kuitit ovat hukassa. Ne voi kirjata yrityksen kuluiksi, kun tositteet löytyvät ja hankinnat liittyvät yritystoimintaan.

• Osakeyhtiö, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö: aina kahdenkertainen kirjanpito ja aina tilinpäätös 4 kuukauden kuluessa.
• Pieni toiminimi: yhdenkertainen kirjanpito sallittu. Tilinpäätös ei ole pakollinen, veroilmoitus riittää.
• Toiminimi, jonka rajat ylittyvät: kahdenkertainen kirjanpito, kun 2 rajaa ylittyy (tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, 3 henkilöä). Tilinpäätös on pakollinen, kun 2 mikroyrityksen rajaa ylittyy.
• Kevytyrittäjä: ei kirjanpitovelvollisuutta eikä tilinpäätöstä.

Rajat tarkastellaan kahdelta peräkkäiseltä tilikaudelta. Lähde: kirjanpitolaki 1 luku.

Mitä hyvä kirjanpitotapa tarkoittaa?

Laki sanoo lyhyesti, että kirjanpitovelvollisen on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa. Termiä ei määritellä tarkemmin, koska sen sisältö elää. Käytännössä hyvä kirjanpitotapa on lain, asetusten, kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja vakiintuneen käytännön summa. Pienyrittäjälle se tarkoittaa, että kirjanpito on ajan tasalla, johdonmukainen vuodesta toiseen ja niin selkeä, että ulkopuolinen, esimerkiksi verotarkastaja, ymmärtää sen ilman sinua. Ilmoittamisen määräajat ja seuraamukset perustuvat lakiin verotusmenettelystä.

Pienyrityksissä pettää useimmiten johdonmukaisuus. Sama kulu kirjataan yhtenä kuukautena markkinointiin ja toisena toimistokuluihin, tai poistot tehdään yhtenä vuonna ja jätetään seuraavana tekemättä. Kumpikaan ei ole rikos, mutta molemmat tekevät luvuista vertailukelvottomia ja herättävät kysymyksiä tarkastuksessa. Poistoja koskevat pykälät ovat artikkelissa kirjanpitolaki ja poistot.

Jos laki ei suoraan vastaa kysymykseesi, katso kirjanpitolautakunnan yleisohjeita ja lausuntoja, jotka ovat julkisia ja luettavissa lautakunnan verkkosivuilla. Niistä löytyy vastaus moneen pienyrittäjän arkiseen kysymykseen, kuten siihen, miten yhdenkertaisessa kirjanpidossa käsitellään useana vuonna tuloa tuottavia hankintoja. Kysy tulkinnoissa silti kirjanpitäjältä, koska lausunto koskee aina tiettyä tilannetta.

Mitä kirjanpitolaki vaatii tositteilta ja kirjauksilta?

Jokaisen kirjauksen pitää perustua päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman. Menotositteesta pitää näkyä, mitä ostettiin, ja tulotositteesta, mitä myytiin ja milloin. Jos ulkopuolista tositetta ei ole, tehdään oma tosite, joka varmennetaan. Yksityiskohdat ovat artikkelissa tositteen vaatimukset.

• Käteismaksut kirjataan viipymättä ja päiväkohtaisesti.
• Muut kirjaukset saa tehdä kuukausittain, kunhan ne ovat ajoissa verovelvollisuuksia, kuten ALV-ilmoitusta, varten.
• Kirjauksia voi tarkastella aikajärjestyksessä (päiväkirja) ja asiajärjestyksessä (pääkirja tileittäin).
• Kirjausketju toimii tapahtumasta tositteeseen, kirjaukseen ja tilinpäätökseen sekä takaisin päin.
• Tililuettelo kertoo kirjanpidon tilit ja niiden sisällön joka tilikaudelta.
• Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista kertoo, mitä kirjanpitoja ja tositelajeja on, miten ne liittyvät toisiinsa ja missä niitä säilytetään.

Suoriteperuste, maksuperuste ja muuttamiskielto

Kirjanpitolain pääsääntö on suoriteperuste: meno kirjataan, kun tavara tai palvelu vastaanotetaan, ja tulo, kun suorite luovutetaan asiakkaalle. Tilikauden aikana kirjaukset saa tehdä myös lasku- tai maksuperusteisesti, mutta silloinkin ostovelat ja myyntisaamiset pitää pystyä selvittämään milloin tahansa. Tilinpäätöksessä kaikki jaksotetaan suoriteperusteella.

Laki kieltää muuttamasta tai poistamasta kirjausta sen jälkeen, kun tilinpäätös on laadittu, kauden veroilmoitus on annettu tai aineistosta on annettu asiakirja ulkopuoliselle. Virhe korjataan uudella korjauskirjauksella, jolla on oma tosite. Siksi ALV-ilmoituksen jälkeen kuukauden kirjauksiin ei kosketa, vaan korjaus tehdään seuraavalle kaudelle tai korjausilmoituksella. Tilinpäätöksen yleiset periaatteet ovat nämä:

• Oikea ja riittävä kuva: tilinpäätöksen pitää antaa oikea kuva tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
• Toiminnan jatkuvuus: oletetaan, että yritys jatkaa toimintaansa.
• Johdonmukaisuus: samat menetelmät tilikaudesta toiseen.
• Varovaisuus: vain toteutuneet voitot, mutta kaikki tiedossa olevat menetykset.
• Erillisarvostus ja netottamiskielto: erät arvostetaan erikseen, eikä saamisia ja velkoja saa kuitata keskenään.
• Tilinavaus: uuden tilikauden avaava tase on sama kuin edellisen päättävä tase.

Mikä on meno tulon kohdalle -periaate?

Meno tulon kohdalle tarkoittaa, että meno kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jolla se tuottaa tuloa. Kirjanpitolain 5 luvun mukaan tilikauden tulot kirjataan tuotoiksi, ja niistä vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry tuloa. Muut menot saa aktivoida taseeseen ja kirjata kuluksi myöhemmin. Käytännössä periaate koskee myymätöntä varastoa, useana vuonna käytettäviä koneita ja laitteita sekä ennakkoon maksettuja kuluja.

Yhdenkertaista kirjanpitoa pitävä toiminimi kirjaa tulot ja menot pääosin maksuperusteella, mutta verotuksessa samat jaksotukset tehdään silti. Myymätön varasto ja yli kolme vuotta käytettävät koneet ja laitteet jaksotetaan, pienhankintoja lukuun ottamatta. Lisää artikkeleissa jaksotus kirjanpidossa ja poistot.

Tilikausi ja tilinpäätös: aikarajat

Tilikausi on 12 kuukautta. Toimintaa aloittaessa tai lopettaessa se saa olla lyhyempi tai pidempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Toiminimen tilikausi on kalenterivuosi, ellei se pidä kahdenkertaista kirjanpitoa. Tilinpäätös ja mahdollinen toimintakertomus laaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Osakeyhtiön tilinpäätöksen rekisteröinnistä ja yhtiökokouksesta säädetään osakeyhtiölaissa. Tilinpäätöksen sisältö on artikkelissa tilinpäätös.

Milloin tilinpäätöstä ei tarvitse tehdä?

Tilinpäätöksen saa jättää tekemättä vain toiminimi eli liikkeen- tai ammatinharjoittaja, ja silloinkin vain, jos tilikausi on kalenterivuosi. Kirjanpitolain 1 luvun 1 §:n mukaan ammatin- ja liikkeenharjoittajan on laadittava tilinpäätös, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi mikroyrityksen rajoista (tase 450 000 €, liikevaihto 900 000 €, 10 henkilöä, 1 luvun 4 b §). Osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta tekevät tilinpäätöksen aina, myös ensimmäiseltä vajaalta tilikaudelta ja vuodelta, jona toimintaa ei ollut.

• Toiminimi, yhdenkertainen kirjanpito, tilikausi kalenterivuosi: tilinpäätös ei ole pakollinen. Tilalle elinkeinotoiminnan veroilmoitus (lomake 5) kirjanpidon pohjalta.
• Toiminimi, jolla kaksi mikroyrityksen rajaa on ylittynyt kahtena vuonna: mikroyrityksen tilinpäätös on pakollinen.
• Toiminimi, jolla on kahdenkertainen kirjanpito ja kalenterivuodesta poikkeava tilikausi: mikroyrityksen tilinpäätös on pakollinen.
• Osakeyhtiö, myös toimimaton: aina tilinpäätös PRH:hon ja veroilmoitus.
• Kevytyrittäjä: ei tilinpäätöstä, vaan kulujen muistiinpanot henkilökohtaiseen veroilmoitukseen.

Lähde: kirjanpitolaki 1 luvun 1 a ja 4 § sekä 3 luvun 1 §, Finlex, luettu 13.10.2026. Vaikka toiminimen ei tarvitse laatia tilinpäätöstä, kirjanpito tehdään koko vuodelta, ja ostovelkojen ja myyntisaamisten määrä pitää voida selvittää milloin tahansa. Lisää artikkelissa toiminimen tilinpäätös.

Mitä mikro- ja pienyritys saa keventää?

Mikroyrityksen rajat ovat 1.1.2025 alkaen tase 450 000 euroa, liikevaihto 900 000 euroa ja keskimäärin 10 työntekijää. Yritys on mikroyritys, jos enintään yksi näistä ylittyy sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella. Pienyrityksen rajat ovat 7,5 miljoonaa, 15 miljoonaa ja 50 henkilöä. Ennen vuotta 2025 alkaneilla tilikausilla mikroyrityksen rajat olivat 350 000 ja 700 000 euroa, ja moni vanha ohje näyttää yhä niitä.

Pien- ja mikroyritys laativat tilinpäätöksen PMA:n mukaan. Pienyrityksen ei tarvitse laatia rahoituslaskelmaa eli kassavirtalaskelmaa eikä toimintakertomusta, ja mikroyrityksen liitetiedot ovat suppeimmat. Mikroyrityksen tilinpäätös on yleensä tuloslaskelma, tase ja lyhyt liitetietosivu, jossa kerrotaan esimerkiksi annetut vakuudet ja henkilöstön määrä.

Mitä kirjanpitolaki sanoo toimintakertomuksesta ja tase-erittelyistä?

Toimintakertomus ei ole pakollinen mikro- eikä pienyritykselle. Jos sen tietoja tarvitaan oikean kuvan antamiseksi, ne esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toimintakertomusta tarvitsevat käytännössä vain pienyritystä suuremmat yritykset, ja siinä kerrotaan muun muassa liiketoiminnan kehityksestä ja olennaisista tapahtumista tilikauden aikana ja sen jälkeen.

Tase-erittelyt laaditaan aina tilinpäätöksen tueksi, myös mikroyrityksessä. Ne todentavat taseen jokaisen tilin saldon, mutta niitä ei ilmoiteta kaupparekisteriin, ja ne säilytetään 10 vuotta. Tilinpäätöksen voi laatia itse, jos osaaminen riittää. Laki ei vaadi kirjanpitäjää, mutta osakeyhtiössä hallitus ja toimitusjohtaja allekirjoittavat tilinpäätöksen ja vastaavat siitä.

Kuinka kauan kirjanpitoaineisto pitää säilyttää?

• 10 vuotta tilikauden päättymisestä: tilinpäätös ja toimintakertomus, pääkirja, päiväkirja ja muut kirjanpidot, tililuettelo ja luettelo kirjanpidoista sekä tase-erittelyt.
• 6 vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi päättyi: tositteet, kuten kuitit, laskut ja tiliotteet, sekä liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto.

Lähde: kirjanpitolaki 2 luvun 10 § ja 3 luvun 13 §. Aineisto saa olla sähköisessä muodossa, kunhan sisältö ja kirjausketju säilyvät. Tase-erittely on tilinpäätöksen liite, joka todentaa taseen jokaisen tilin saldon, esimerkiksi luettelo avoimista myyntilaskuista 31.12. Sitä ei rekisteröidä kaupparekisteriin, mutta laki rinnastaa sen säilytysajan tilinpäätökseen. Tositteiden säilytyksestä enemmän artikkelissa kirjanpitoaineiston säilytys.

Minkä vuoden tositteet saa hävittää? Kalenterivuoden tilikaudella saat vuonna 2026 hävittää tositteet tilikausilta, jotka päättyivät 2019 tai aiemmin, koska niiden kuuden vuoden säilytysaika päättyi 31.12.2025. Vuoden 2020 tositteet säilytetään vuoden 2026 loppuun. Kirjanpidot ja tilinpäätökset säilytetään pidempään: vuoden 2015 tilinpäätöksen saa hävittää vuonna 2026.

Aineisto pitää pystyä esittämään viranomaiselle Suomesta käsin. Pilvipalvelu käy, kunhan pääsy säilyy. Jos vaihdat tilitoimistoa tai ohjelmaa, varmista, että vanha aineisto siirtyy sinulle luettavassa muodossa.

Onko kirjanpitäjä vastuussa kirjanpidosta?

Ei ensisijaisesti. Kirjanpitolain velvollisuudet kuuluvat kirjanpitovelvolliselle eli yritykselle, ja vastuu säilyy, vaikka kirjanpito ostetaan tilitoimistolta. Osakeyhtiölain 6 luvun mukaan toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen, ja hallitus siitä, että kirjanpidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toiminimessä vastuu on yrittäjällä itsellään.

Kirjanpitäjä vastaa omasta työstään toimeksiantosopimuksen perusteella. Jos virhe johtuu hänen huolimattomuudestaan, yritys voi vaatia vahingonkorvausta sopimuksen ehtojen mukaan. Rikoslain kirjanpitorikos voi koskea myös henkilöä, jolle kirjanpito on toimeksiannolla uskottu, mutta yrittäjä ei pääse vastuusta vetoamalla siihen, että tilitoimisto hoiti asian. Tiedä siis, mitä sopimukseen kuuluu, toimita tositteet ajallaan ja lue kuukausiraportit. Jos nykyinen tilitoimisto kirjaa kuukausien viiveellä tai ei vastaa, kilpailuta nykyinen tilitoimisto.

• Toimitusjohtaja (oy): kirjanpidon lainmukaisuus ja luotettava varainhoito (osakeyhtiölaki 6:17).
• Hallitus (oy): kirjanpidon ja varainhoidon valvonta (osakeyhtiölaki 6:2).
• Toiminimen yrittäjä: koko kirjanpitovelvollisuus (kirjanpitolaki 1:1).
• Tilitoimisto tai kirjanpitäjä: sovitun työn huolellinen tekeminen toimeksiantosopimuksen mukaan, rikosvastuu rikoslain 30:9–10 mukaan.

Lähteet: osakeyhtiölaki 624/2006 ja rikoslaki 39/1889, Finlex, luettu 13.10.2026.

Mitä kirjanpitolain rikkomisesta seuraa?

Seuraamukset porrastuvat. Lievimmässä päässä on kirjanpitolain oma kirjanpitorikkomus (8 luvun 4 §), josta tuomitaan sakkoon esimerkiksi silloin, kun tilinpäätös jää laatimatta ajallaan tai aineisto säilyttämättä. Rikoslain kirjanpitorikos koskee tilanteita, joissa kirjauksia on jätetty tekemättä, aineistoa hävitetty tai merkitty vääriä tietoja niin, että oikean kuvan saaminen yrityksen tuloksesta tai taloudesta vaikeutuu. Siitä voi seurata sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta (rikoslain 30 luvun 9 §). Törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Laissa on myös tuottamuksellinen tekomuoto.

Pienyrittäjälle todennäköisempi seuraus on verotuksellinen. Jos kirjanpito ei ole luotettava, Verohallinto voi arvioida tulon ja määrätä veronkorotuksen. Konkurssissa puutteellinen kirjanpito voi johtaa liiketoimintakieltoon. Verotarkastuksen kulusta kerrotaan artikkelissa verotarkastus.

Mitä kirjanpitolaki tarkoittaa sinulle käytännössä?

Laki ei vaadi sinulta pykälien osaamista. Se vaatii tavan, jolla jokainen tosite päätyy tallessa kirjanpitoon ja kirjanpito valmistuu ajallaan. Tämä pettää harvoin tahallisesti. Tavallisimmin syy on kiire tai tilitoimisto, joka kirjaa kuukausien viiveellä eikä kysy puuttuvista tositteista ennen kuin tilinpäätös on jo myöhässä. Katso hinta tai lue, mitä kirjanpito sisältää.

• Jokaisesta kirjauksesta on päivätty ja numeroitu tosite, myös omalta tililtä maksetuista ostoista.
• Käteismyynnit on kirjattu päiväkohtaisesti.
• Kirjanpito on ajan tasalla ennen jokaista ALV-ilmoitusta ja tulorekisteri-ilmoitusta.
• Tililuettelo ja luettelo kirjanpidoista ja aineistoista on tehty tälle tilikaudelle.
• Lähetetyn ALV-ilmoituksen jälkeen virheet korjataan korjauskirjauksella, ei poistamalla.
• Tilinpäätös (oy) on allekirjoitettu neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
• Tositteet säilyvät 6 ja kirjanpidot 10 vuotta myös, jos tilitoimisto tai ohjelma vaihtuu.

Mikä on edullinen kirjanpito toiminimelle?

Kirjanpitolaki ei vaadi tilitoimistoa, joten toiminimen kirjanpidon voi hoitaa itse ohjelmalla. Ulkoistettuna markkinan hintataso vaihtelee paljon, ja tilinpäätös ja veroilmoitus laskutetaan usein erikseen, tavallisesti 200–400 euroa vuodessa. Taukossa toiminimen kirjanpito alkaa 69 eurosta kuukaudessa (alv 0 %) kiinteällä hinnalla, ja neuvonta kuuluu hintaan. Hintojen vertailu on sivulla kirjanpidon hinta, ja tarjouksia voit pyytää kilpailutuksella.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.