Laki verotusmenettelystä: mitä verotusmenettelylaki ja oma-aloitteisten verojen laki vaativat yrittäjältä

Verolait jakautuvat kahteen ryhmään. Aineelliset verolait, kuten tuloverolaki ja arvonlisäverolaki, kertovat, mistä veroa maksetaan ja kuinka paljon. Menettelylait kertovat, miten vero ilmoitetaan, määrätään, korjataan ja riitautetaan. Laki verotusmenettelystä on tärkein menettelylaki, ja yrittäjä on sen kanssa tekemisissä joka kerta, kun hän antaa veroilmoituksen tai korjaa virheen.

Mikä on laki verotusmenettelystä?

Laki verotusmenettelystä on vuonna 1995 annettu laki (1558/1995), joka säätää tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen menettelystä. Se määrää, että jokaisen, jolla on veronalaista tuloa tai verotukseen vaikuttavia tietoja, on annettava veroilmoitus kehotuksetta, sekä sen, miten Verohallinto toimittaa verotuksen, miten verotusta oikaistaan ja mitä laiminlyönneistä seuraa. Lakia kutsutaan usein lyhenteellä VML.

Mitä oma-aloitteisten verojen laki sanoo?

Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016) säätää niiden verojen menettelystä, jotka yritys laskee, ilmoittaa ja maksaa itse ilman verotuspäätöstä. Tärkeimmät ovat arvonlisävero, palkoista toimitettu ennakonpidätys, työnantajan sairausvakuutusmaksu ja lähdeverot. Laki tuli voimaan vuonna 2017 ja korvasi aiemmat verolajikohtaiset säännöt yhdellä yhteisellä menettelyllä.

Oma-aloitteisten verojen käytännön ilmoittaminen OmaVerossa ja eräpäivät on käyty läpi artikkelissa oma-aloitteiset verot.

Verotusmenettelylaki: keskeiset pykälät yrittäjälle

Verotusmenettelylaki (VML 1558/1995) on sama laki kuin laki verotusmenettelystä: lyhyempi nimi on vain arkikielen muoto. Siinä on 12 lukua ja yli sata pykälää, mutta yrittäjän arkeen vaikuttaa niistä noin kymmenen. Alla ne on tiivistetty omin sanoin.

Peitellystä osingosta on oma sivunsa peitelty osinko ja verotarkastuksen kulusta sivu verotarkastus.

Mitä laki vaatii yrittäjältä käytännössä?

Laki verotusmenettelystä vaatii yrittäjältä kolmea asiaa: veroilmoitus annetaan oikeassa ajassa kehotusta odottamatta, tiedot ovat oikeat ja täydelliset, ja niiden tueksi on kirjanpito tai muistiinpanot, jotka voi tarvittaessa näyttää Verohallinnolle. Kirjanpitovelvollisen kirjanpito perustuu kirjanpitolakiin, mutta muuna kuin elinkeinotoimintana harjoitetusta toiminnasta, esimerkiksi vuokrauksesta, on VML:n mukaan pidettävä riittäviä muistiinpanoja.

• Anna veroilmoitus kehotuksetta, vaikka toiminta olisi ollut tappiollista.
• Ilmoita kaikki verotukseen vaikuttavat tiedot, myös ne, joita Verohallinto ei saa muualta.
• Säilytä tositteet ja muistiinpanot niin, että ilmoituksen luvut voi todentaa.
• Anna Verohallinnolle pyydetyt selvitykset määräajassa.
• Ilmoita maksamasi palkat, palkkiot ja muut suoritukset tulorekisteriin (tiedonantovelvollisuus).
• Korjaa havaitsemasi virhe oma-aloitteisesti: korjaus pienentää seuraamuksia.

Mitä veroilmoituksen myöhästyminen maksaa?

Tuloveroilmoituksen myöhästyminen maksaa VML:n mukaan 50 euroa luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle ja 100 euroa muille, esimerkiksi osakeyhtiölle, kun ilmoitus annetaan ennen verotuksen päättymistä. Oma-aloitteisten verojen ilmoituksesta, kuten ALV-ilmoituksesta, myöhästymismaksu on 3 euroa päivältä, enintään 135 euroa, ja yli 45 päivää myöhässä siihen lisätään 2 prosenttia myöhässä ilmoitetusta verosta.

Seuraamukset jätetään määräämättä, jos myöhästyminen johtui verovelvollisesta riippumattomasta syystä, laiminlyönti on vähäinen tai sille on pätevä syy. Tarkemmat ohjeet myöhästyneeseen ilmoitukseen ovat artikkeleissa veroilmoitus myöhässä ja ALV-ilmoitus myöhässä.

Kuinka kauan verotusta voi korjata?

Verotusta voi korjata pääsääntöisesti kolmen vuoden ajan. Tuloverotuksessa sekä verovelvollisen oikaisuvaatimus että Verohallinnon oikaisu verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oma-aloitteisissa veroissa sama kolmen vuoden aika lasketaan sen kalenterivuoden jälkeisen vuoden alusta, johon verokausi kuuluu.

Kuuden vuoden oikaisuaika koskee erityistilanteita, kuten siirtohinnoitteluoikaisua, etuyhteydessä olevien osapuolten järjestelyjä ja kansainvälisessä tietojenvaihdossa saatuja tietoja. Lisäksi verotusta voidaan oikaista vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona syyttäjä on nostanut syytteen verorikoksesta.

Mitä veronkorotus tarkoittaa ja milloin sitä ei määrätä?

Veronkorotus on hallinnollinen seuraamus, joka määrätään, kun verovelvollinen on jättänyt tulon ilmoittamatta tai ilmoittanut sen väärin ja verotusta korjataan hänen vahingokseen. Tuloverotuksessa korotus on yleensä 2 prosenttia lisätystä tulosta, vakavammissa tapauksissa 3–10 prosenttia, ja oma-aloitteisissa veroissa yleensä 10 prosenttia verosta, vakavammissa 15–50 prosenttia.

• Oma-aloitteinen korjaus auttaa: jos korjaat virheen itse verotuksen päätyttyä ja annat tarvittavat tiedot, tuloverotuksen korotus on 0,5 prosenttia.
• Tulkinnanvarainen asia: jos asia oli aidosti epäselvä, korotus on tuloverotuksessa 1 prosentti ja oma-aloitteisissa veroissa 3 prosenttia.
• Vähäinen virhe tai pätevä syy: veronkorotus jätetään kokonaan määräämättä.
• Arvioverotus: jos ilmoitusta ei anneta lainkaan ja vero arvioidaan, korotus on tuloverotuksessa 5 prosenttia lisätystä tulosta ja oma-aloitteisissa veroissa 25 prosenttia arvioidusta verosta.

Miten verotuksesta valitetaan?

Verotuksesta haetaan muutosta ensin oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalle tai Verohallinnolle, ja vasta sen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä OmaVerossa. Ennen sitä kannattaa kuitenkin tarkistaa, onko kyse virheestä, jonka voi korjata yksinkertaisesti korjausilmoituksella.

Mistä lait löytyvät?

Molemmat lait löytyvät ajantasaisina Finlexistä: laki verotusmenettelystä numerolla 1558/1995 ja laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä numerolla 768/2016. Lakeja on muutettu lähes vuosittain, joten tarkista aina ajantasainen versio. Verohallinnon ohjeet vero.fi:ssä kertovat, miten lakia sovelletaan käytännössä.

Muut yrittäjälle tärkeät lait on tiivistetty artikkeleissa arvonlisäverolaki ja kirjanpitolaki. Jos haluat, että määräajat ja korjaukset hoitaa joku muu, kilpailuta nykyinen tilitoimisto tai katso oma hintasi.