Vuosiloman pitäminen pätkissä: mitä saa jakaa, mitä pitää sopia ja miten lauantait lasketaan
Vuosiloman pitäminen pätkissä on sallittua, kun työnantaja ja työntekijä sopivat siitä: vuosilomalain mukaan 12 arkipäivää kesälomasta pidetään yhtenäisenä, ja sen ylittävän osan voi sopia pidettäväksi yhdessä tai useammassa jaksossa, myös yksittäisinä päivinä. Ilman sopimusta työnantaja voi jakaa kesälomaa vain, jos se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi, ja silloinkin vain 12 päivää ylittävän osan. Tällä sivulla ovat säännöt taulukkona, lauantaiden laskeminen lyhyissä lomissa, laskettu 30 päivän lomasuunnitelma ja vastaukset siihen, mitä pitämättä jääneelle lomalle tapahtuu.
Lyhyesti
- Pääsääntö: kesäloma (24 arkipäivää) ja talviloma (loput, yleensä 6 päivää) annetaan yhdenjaksoisina.
- Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta pidetään yhdessä tai useammassa jaksossa, myös yksittäisinä päivinä.
- Ilman sopimusta työnantaja voi jakaa kesälomaa vain, jos se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Vähintään 12 arkipäivää pidetään aina yhtenä jaksona.
- Lauantai on arkipäivä ja kuluttaa lomaa. Lyhyissä lomissa yleinen käytäntö on, että viittä arkipäivää kohden kuluu yksi lauantai.
- Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta kuukautta, viimeistään kahta viikkoa ennen. Työsuhteen päättyessä pitämätön loma maksetaan lomakorvauksena.
Moni työntekijä haluaisi pitää osan lomasta pitkinä viikonloppuina tai hiihtolomaviikolla, ja moni pieni yritys tarvitsee väkeä kesällä. Vuosilomalaki joustaa molempiin suuntiin, mutta jakaminen vaatii yleensä sopimuksen. Tämä opas kertoo työnantajan näkökulmasta, mitä voi päättää yksin, mitä pitää sopia ja miten lomapäivät lasketaan oikein palkanlaskennassa.
Saako vuosiloman pitää pätkissä?
Saa, kun työnantaja ja työntekijä sopivat siitä. Vuosilomalain 21 §:n mukaan he voivat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän osan lomasta yhdessä tai useammassa jaksossa. Ensimmäiset 12 arkipäivää eli kaksi viikkoa kesälomasta pidetään yhtenä jaksona, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.
| Tilanne | Saako jakaa? | Edellytys |
|---|---|---|
| Kesäloman ensimmäiset 12 arkipäivää | Ei | Pidetään yhtenäisenä jaksona lomakaudella 2.5.–30.9. |
| Kesäloman 12 päivää ylittävä osa, työnantajan päätöksellä | Kyllä, rajoitetusti | Jakaminen välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi |
| 12 arkipäivää ylittävä osa, sopimalla | Kyllä | Työnantaja ja työntekijä sopivat, jaksoja voi olla useita |
| Talviloma (lomaoikeus yli 24 päivää) | Sopimalla | Ilman sopimusta yhdenjaksoinen, annetaan ennen seuraavan lomakauden alkua |
| Loman siirto kalenterivuoden alkuun tai seuraavaan kevääseen | Sopimalla | Sijoitus kalenterivuoden alusta seuraavan lomakauden alkuun |
| 12 päivää ylittävä osa myöhemmin | Sopimalla | Viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä |
| 24 päivää ylittävä osa lyhennettynä työaikana | Sopimalla | Työntekijän aloitteesta, sopimus kirjallisesti |
Täyden lomanmääräytymisvuoden jälkeen lomaa on yleensä 30 arkipäivää: 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Kertymän laskeminen on selitetty artikkelissa vuosiloman kertyminen.
Voiko työnantaja jakaa loman osiin ilman suostumusta?
Voi vain rajatusti. Vuosilomalain 20 §:n mukaan kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää. Pelkkä kiire tai hankala lomatilanne ei riitä: jakamisen pitää olla välttämätöntä, jotta toiminta voi jatkua.
- Kuuleminen: ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle on varattava tilaisuus esittää toiveensa, ja toiveet on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon (22 §).
- Ilmoitusaika: loman ajankohta ilmoitetaan viimeistään kuukautta ennen loman alkua, tai jos se ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen.
- Vapaapäivät: lomaa ei saa ilman suostumusta määrätä alkamaan työntekijän vapaapäivänä, jos lomapäivät sen vuoksi vähenevät. Enintään kolmen päivän loman osaa ei saa ilman suostumusta antaa niin, että lomapäivä osuu työvuoroluettelon mukaiselle vapaapäivälle (23 §).
- Kausityö: jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Jos työnantaja on jo ilmoittanut loman ajankohdan, sen muuttaminen on oma kysymyksensä, ks. voiko työnantaja perua loman.
Miten lauantait lasketaan, kun lomaa pidetään pätkissä?
Lauantai on vuosilomalain mukaan arkipäivä, joten se kuluttaa lomapäivän. Kun lomaa pidetään kokonaisina viikkoina, asia on selvä: viikko maanantaista lauantaihin on kuusi lomapäivää. Lyhyissä pätkissä yleinen käytäntö on, että jokaista viittä pidettyä arkipäivää kohden kuluu yksi lauantai, jotta lauantait eivät jää säästöön ja loma pitene.
| Pätkä | Pidetyt päivät | Kuluvat lomapäivät | Huomio |
|---|---|---|---|
| Perjantai yksittäisenä lomapäivänä | pe | 1 | Lauantai ei kulu, jos lomaa ei jatku |
| Viisi perjantaita eri viikoilla | 5 × pe | 6 | Viittä arkipäivää kohden yksi lauantai |
| Maanantaista perjantaihin | ma–pe | 6 | Lauantai sisältyy, kun loma jatkuu viikon yli |
| Kahden viikon jakso | ma–la + ma–la | 12 | Lain vähimmäisjakso kesälomasta |
| Viikko, jolla pääsiäislauantai tai juhannuspäivä | ma–pe | 5 | Arkipyhä ei kuluta lomaa |
Pääsiäislauantai ei kuluta lomapäivää, koska laki mainitsee sen erikseen päivänä, joka ei ole arkipäivä. Samoin juhannuspäivä ja pyhäinpäivä ovat lauantaina, mutta ne ovat kirkollisia juhlapäiviä eivätkä kuluta lomaa. Arkipyhäviikot ja sääntöjen perusteet ovat artikkelissa vuosilomalaki ja lauantai.
Laskettu esimerkki: 30 päivän loma neljässä osassa
Palkanlaskennassa jokainen pätkä merkitään lomakirjanpitoon, jota työnantajan on vuosilomalain mukaan pidettävä. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkua, mutta enintään kuuden päivän pituisen loman palkan saa maksaa tavallisena palkanmaksupäivänä. Lomapalkan laskeminen on artikkelissa lomapalkka.
Mitä jos vuosiloma jää pitämättä?
Vuosiloma pitää pääsääntöisesti antaa ja pitää lomana, eikä sitä saa vaihtaa rahaksi työsuhteen aikana. Jos lomaa jää pitämättä, vaihtoehtoja on kolme: siirto myöhemmäksi sopimalla, säästövapaa tai lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
- Sopiminen myöhemmäksi: 12 arkipäivää ylittävän osan voi sopia pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
- Säästövapaa: 18 päivää ylittävän osan lomasta voi sopia säästettäväksi ja pidettäväksi myöhemmin säästövapaana (27 §). Säästämisestä neuvotellaan, kun loman ajankohdasta kuullaan.
- Sairaus: jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön, loma siirretään hänen pyynnöstään. Siirretty loma annetaan lain määräajoissa, ja jos se ei työkyvyttömyyden vuoksi ole mahdollista, se korvataan lomakorvauksella.
- Työsuhteen päättyminen: pitämättä jääneet lomapäivät maksetaan lomakorvauksena (17 §).
Onko loma pakko pitää ennen työsuhteen päättymistä?
Ei. Jos lomaa on jäljellä, kun työsuhde päättyy, pitämättömät päivät korvataan lomakorvauksena viimeisen palkan yhteydessä. Työnantaja voi kuitenkin määrätä lomaa pidettäväksi irtisanomisaikana normaalien sääntöjen mukaan, eli kuultuaan työntekijää ja noudattaen ilmoitusaikoja. Lomakorvauksen määrän voi laskea lomakorvauslaskurilla.
Pienelle yritykselle pätkissä pidetyt lomat ovat usein hyvä ratkaisu: kesä hoituu, kun kaikki eivät ole poissa yhtä aikaa, ja työntekijä saa vapaata silloin kun tarvitsee. Edellytys on, että sopimus on kirjallinen ja lomakirjanpito ajan tasalla. Jos palkanlaskenta vie liikaa aikaa, katso oma hintasi ulkoistetulle palkanlaskennalle.
Usein kysytyt
Saako vuosiloman pitää yksittäisinä päivinä?+
Saa, jos työnantaja ja työntekijä sopivat siitä. Sopia voi 12 arkipäivää ylittävästä osasta, joten kaksi viikkoa kesälomasta pidetään yhtenäisenä ja loput voi pitää yksittäisinä päivinä.
Kuluttaako pääsiäislauantai lomapäiviä?+
Ei. Vuosilomalain 4 §:n mukaan pääsiäislauantai ei ole arkipäivä, joten se ei kuluta lomaa. Sama koskee juhannuspäivää ja pyhäinpäivää, jotka ovat kirkollisia juhlapäiviä.
Pitääkö yksittäisiin lomapäiviin sisällyttää lauantai?+
Lauantai on arkipäivä, joten se kuluttaa lomaa. Lyhyissä pätkissä yleinen käytäntö on, että viittä pidettyä arkipäivää kohden kuluu yksi lauantai. Työehtosopimuksessa voi olla viisipäiväinen lomajärjestelmä, jolloin lauantai ei kulu.
Mitä jos vuosiloma jää pitämättä?+
Lomaa voi sopia pidettäväksi myöhemmin tai säästää 18 päivää ylittävän osan säästövapaaksi. Työsuhteen päättyessä pitämättömät päivät maksetaan lomakorvauksena.
Onko loma pakko pitää ennen työsuhteen päättymistä?+
Ei. Pitämätön loma korvataan lomakorvauksena. Työnantaja voi kuitenkin määrätä loman irtisanomisajalle tavallisten ilmoitusaikojen mukaan.
Voiko työnantaja määrätä loman pätkissä?+
Vain jos jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi, ja silloinkin vain kesäloman 12 arkipäivää ylittävän osan. Muuten jakamisesta pitää sopia työntekijän kanssa.
Kuinka pitkä on talviloma?+
Talviloma on se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 kesälomapäivää. Täyden vuoden jälkeen lomaa on 30 arkipäivää, joten talviloma on yleensä 6 päivää.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Vuosilomalaki: lomien kertyminen, lomapalkka ja työnantajan velvollisuudet tiivistettynä
Vuosilomalaki (162/2005) määrää, kuinka paljon lomaa työntekijälle kertyy, milloin se pidetään ja mitä siltä ajalta maksetaan. Lomaa kertyy 2 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja 2,5 arkipäivää, kun työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä vähintään vuoden, eli täydeltä vuodelta 24 tai 30 arkipäivää. Työnantaja päättää loman ajankohdan, ilmoittaa siitä kuukautta ennen ja maksaa lomapalkan ennen loman alkua. Tähän on koottu työnantajan näkökulmasta lain keskeiset pykälät omin sanoin, lomapalkan laskutavat, lasketut esimerkit ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin, kuten lomarahaan ja 38 lomapäivään.
Vuosilomalaki ja lauantai: miksi lauantai kuluttaa lomapäivän ja milloin se ei kuluta
Vuosilomalain mukaan lauantai on arkipäivä, joten se kuluttaa vuosilomapäivän ja yksi lomaviikko maanantaista lauantaihin on kuusi lomapäivää: 30 päivän loma sisältää viisi lauantaita. Lauantai ei kuluta lomaa, kun se on pääsiäislauantai, juhannuspäivä tai muu arkipyhä, tai kun työehtosopimuksessa on sovittu viisipäiväisestä lomajärjestelmästä. Tällä sivulla ovat lain perusteet, arkipyhäviikkojen lomapäivät 2026–2027 ja ne kolme sääntöä, joita työnantajan on noudatettava, kun lauantai osuu loman alkuun tai lyhyeen lomaan.
Lomapalkka: paljonko se on, miten se lasketaan ja milloin työnantajan pitää maksaa se
Lomapalkka eli vuosilomapalkka on palkka, jonka työntekijä saa vuosilomansa ajalta: kuukausipalkkainen saa loman ajalta tavallisen kuukausipalkkansa, ja yhden lomapäivän arvo on kuukausipalkka jaettuna 25:llä, eli 3 000 euron palkalla 120 euroa. Tunti- ja urakkapalkkaisen lomapalkka lasketaan keskipäiväpalkasta tai prosentteina vuoden palkoista. Tässä oppaassa on kaikki kolme laskutapaa esimerkkeineen, ero lomarahaan ja lomakorvaukseen sekä se, mitä työnantajan pitää tietää maksupäivästä, verotuksesta ja kirjanpidosta.