Lomanmääräytymisvuosi: 1.4.–31.3., näin vuosiloma kertyy ja milloin lomat pidetään 2026

Lomanmääräytymisvuosi on vuosilomalain 4 §:n mukaan 1. huhtikuuta alkava ja 31. maaliskuuta päättyvä ajanjakso, jonka aikana työntekijälle kertyy vuosilomaa. Kertynyt loma pidetään lomanmääräytymisvuoden jälkeen: kesäloma lomakaudella 2.5.–30.9. ja talviloma sen jälkeen. Laki koskee työsuhteessa olevia. Yrittäjällä ei ole vuosilomalain mukaista lomaa, vaan hän päättää lomistaan itse. Jos etsit, miten poissaolot vaikuttavat kertymään, katso vuosiloman kertyminen.

Mitä tarkoittaa lomanmääräytymisvuosi ja milloin se on?

Lomanmääräytymisvuosi tarkoittaa ajanjaksoa 1.4.–31.3., jonka työssäolosta lasketaan, montako vuosilomapäivää työntekijä saa seuraavaksi lomakaudeksi. Se on aina sama kaikille vuosilomalakia noudattaville, eikä se riipu työsuhteen alkamispäivästä tai kalenterivuodesta.

Nyt lokakuussa 2026 kulkee lomanmääräytymisvuosi 1.4.2026–31.3.2027. Sen aikana kertyvät lomat pidetään kesällä 2027. Kesällä 2026 pidetyt lomat kertyivät edellisenä lomanmääräytymisvuonna 1.4.2025–31.3.2026, ja niiden talviosuus on pidettävä viimeistään ennen 2.5.2027 alkavaa lomakautta.

Mikä on lomavuosi?

Lomavuosi on arkikielinen nimi lomanmääräytymisvuodelle eli ajalle 1.4.–31.3., jonka aikana vuosilomaa kertyy. Vuosilomalaki ei käytä sanaa lomavuosi, mutta työpaikoilla ja palkkalaskelmissa sillä tarkoitetaan lähes aina samaa. Lomavuosi ei siis ole kalenterivuosi: esimerkiksi lomavuosi 2026 tarkoittaa yleensä jaksoa 1.4.2025–31.3.2026, jonka lomat pidetään kesällä 2026.

Joskus lomavuodella tarkoitetaan myös lomakautta 2.5.–30.9., jolloin kesälomat pidetään. Jos työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa puhutaan lomavuodesta, tarkista, kumpaa jaksoa se tarkoittaa.

Mikä on täysi lomanmääräytymiskuukausi?

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jona työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan töissä niin harvoina päivinä, ettei 14 päivää täyty, täysi kuukausi on kuukausi, jona on vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia (vuosilomalaki 6 §).

Työssäolon veroista aikaa ovat esimerkiksi palkallinen sairausaika ja muu poissaolo, josta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan, perhevapaat laissa säädetyin rajoin, sairaus tai tapaturma enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa ja lomautus enintään 30 työpäivää kerrallaan. Ne kerryttävät lomaa kuten työssäolo. Sairauspoissaolojen rajat esimerkkeineen ovat artikkelissa vuosiloman kertyminen sairauslomalla.

Miten lomapäivien määrä lasketaan?

Lomapäivien määrä lasketaan kertomalla täysien lomanmääräytymiskuukausien määrä 2:lla tai 2,5:llä ja pyöristämällä päivän osa ylöspäin täyteen päivään. 2,5 päivän sääntöä käytetään, kun työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden.

Lomapäivät ovat arkipäiviä: maanantaista lauantaihin. Siksi viikon loma kuluttaa kuusi lomapäivää ja 30 päivän loma on viisi viikkoa. Arkipäiviä eivät ole sunnuntai, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Esimerkiksi itsenäisyyspäivän viikolla pidetty loma kuluttaa vain viisi lomapäivää. Lauantain asemaa on avattu tarkemmin artikkelissa vuosilomalaki ja lauantai.

Miten lomapäiviä kuluu vajaalla viikolla?

Vajaalla viikolla lomapäiviä kuluu yhtä monta kuin lomaan sisältyy arkipäiviä. Jos pidät lomaa maanantaista keskiviikkoon ja palaat töihin torstaina, kuluu kolme lomapäivää. Kun loma kattaa koko viikon maanantaista lauantaihin, kuluu kuusi lomapäivää, koska lauantai on vuosilomalaissa arkipäivä.

Lain lähtökohta on, että myös osa-aikaisella, joka tekee töitä vain osana viikkoa, loma kuluu arkipäivinä, ei pelkkinä työpäivinä. Siksi kahden viikon loma kuluttaa myös kolmena päivänä viikossa työskentelevältä 12 lomapäivää. Monessa työehtosopimuksessa on osa-aikaisille omat säännöt, joten tarkista oman alasi TES. Kuukauden työpäivät ja arkipäivät vuosilta 2026 ja 2027 ovat artikkelissa kuinka monta työpäivää kuukaudessa.

Milloin saa 38 lomapäivää?

Vuosilomalain mukaan lomaa kertyy enintään 30 arkipäivää vuodessa, joten 38 lomapäivää perustuu aina työehtosopimukseen. Esimerkiksi kunta-alan KVTES:ssä vuosiloman pituus on 38 vuosilomapäivää, kun työntekijällä on 31.3. mennessä vähintään 15 vuotta työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa ja palvelussuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta. Yksityisellä alalla pidemmät lomat ovat harvinaisempia. Katso aina oman alasi työehtosopimus. Kuukausittaiset lomapäivät ja poissaolojen vaikutus on laskettu oppaassa lomapäivien kertyminen.

Kesäloma ja talviloma: miten loma jaetaan?

Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle 2.5.–30.9. (kesäloma), ja loput, tavallisesti 6 arkipäivää, annetaan talvilomana viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Työnantaja päättää loman ajankohdan kuultuaan työntekijää, ellei siitä sovita.

• Kesäloma annetaan yhdenjaksoisena. 12 arkipäivää ylittävän osan saa jakaa, jos se on välttämätöntä työn jatkumiseksi tai jos siitä sovitaan.
• Talviloma kertyy samasta lomanmääräytymisvuodesta: 30 päivän lomasta 24 on kesälomaa ja 6 talvilomaa. 24 päivän lomassa talvilomaa ei jää.
• Ilmoitus: loman ajankohta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkua, ja jos se ei ole mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen.
• Säästövapaa: 18 päivää ylittävän osan voi sopia säästettäväksi myöhemmäksi, ja 24 päivää ylittävän osan työntekijä saa säästää, jos siitä ei aiheudu vakavaa haittaa työpaikalle.

Jo ilmoitetun loman siirtämisestä ja keskeyttämisestä kerrotaan artikkelissa voiko työnantaja perua loman.

Vuosilomapalkka: mitä lomasta maksetaan?

Kuukausipalkkainen saa loman ajalta tavallisen palkkansa. Kun lomapäivän arvo pitää laskea erikseen, esimerkiksi lomakorvauksessa, kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan lomapäivillä: 3 000 euron kuukausipalkalla lomapäivä on 120 euroa. Tunti- ja urakkapalkkaisen lomapalkka lasketaan keskipäiväpalkasta tai prosenttiperusteisesti.

Lomapalkka on maksettava ennen loman alkua. Enintään kuuden päivän lomajakson palkan saa maksaa tavallisena palkkapäivänä. Lomapalkan laskentatavat esimerkkeineen ovat artikkelissa loma-ajan palkka laskuri, ja lomarahan verotus artikkelissa lomaraha verotus.

Voiko lomapäivät saada rahana?

Työsuhteen aikana vuosilomaa ei lähtökohtaisesti makseta rahana: lain tarkoitus on, että työntekijä lepää. Rahana maksetaan lomakorvaus silloin, kun lomaa ei kerry (9 % tai 11,5 % palkasta) tai kun työsuhde päättyy ja lomapäiviä on pitämättä.

Irtisanoutuessa työntekijä saa aina lomakorvauksen pitämättömistä lomistaan. Lomaraha taas perustuu työehtosopimukseen, ja moni TES asettaa sen maksamiselle ehtoja, esimerkiksi että työntekijä palaa lomalta töihin ajallaan. Siksi lomarahan kohtalo irtisanoutuessa ratkeaa aina oman alan TES:n ehdoista. Irtisanomisen muista asioista kerrotaan artikkelissa irtisanominen.

Työnantajan muistilista lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa 31.3.

• Laske jokaiselle työntekijälle täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1.4.–31.3. ja vahvista lomapäivät.
• Tarkista, kenen työsuhde on täyttänyt vuoden 31.3. mennessä: hänellä kertymä on 2,5 päivää kuukaudessa.
• Kuule työntekijöiden lomatoiveet ja ilmoita lomat viimeistään kuukautta ennen.
• Kirjaa lomapalkkavelka kirjanpitoon tilinpäätöksessä, jos tilikausi päättyy kesken loma-ajan.
• Pidä vuosilomakirjanpitoa: lomien pituus ja ajankohdat sekä lomapalkat. Se säilytetään vähintään kaksi vuotta.
• Ilmoita lomapalkat ja lomakorvaukset tulorekisteriin samalla tavalla kuin muu palkka.

Jos palkanlaskenta vie yrittäjältä liikaa aikaa juuri lomakaudella, sen voi ulkoistaa: vertailu ja hinnat ovat artikkelissa palkanlaskennan ulkoistaminen. Kokonaishinnan omalle yrityksellesi näet sivulta katso oma hintasi.