Vuosiloman kertyminen: 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa, ja näin sairaus, perhevapaa ja lomautus vaikuttavat

Vuosiloman kertyminen on työnantajalle laskutehtävä, joka toistuu joka kevät. Perussääntö on yksinkertainen, mutta poissaolot, osa-aikatyö ja kesken vuoden alkaneet työsuhteet tekevät siitä hankalan. Tämä sivu keskittyy siihen, miten loma kertyy eri tilanteissa. Lomanmääräytymisvuoden aikataulu on omalla sivullaan lomanmääräytymisvuosi, ja koko lain tiivistelmä sivulla vuosilomalaki. Lomapäivät voi laskea vuosiloman kertyminen -laskurilla.

Paljonko vuosilomaa kertyy kuukaudessa?

Vuosilomaa kertyy vuosilomalain 5 §:n mukaan 2 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3. mennessä jatkunut keskeytyksettä vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudelta. Päivän osa pyöristetään ylöspäin täyteen lomapäivään. Jos etsit lyhyttä vastausta kuukausittaisiin päiviin, katso lomapäivien kertyminen.

Lomapäivät ovat arkipäiviä, joten viikon loma kuluttaa kuusi lomapäivää. Siksi 24 arkipäivää on neljä viikkoa ja 30 arkipäivää viisi viikkoa. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3., ja keväällä kertynyt loma pidetään seuraavana kesänä ja talvena.

Mikä kuukausi kerryttää lomaa: 14 päivän ja 35 tunnin sääntö

Kuukausi kerryttää lomaa, jos työntekijä on tehnyt siinä työtä vähintään 14 päivänä. Jos työntekijä on sopimuksensa mukaan töissä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry yhtään 14 päivän kuukautta tai vain osa kuukausista täyttää sen, täysi kuukausi on kuukausi, jossa on vähintään 35 työtuntia. Työnantaja käyttää tuntisääntöä vain silloin, kun päiväsääntö ei toimi.

80 % työaika: miten loma kertyy?

80 prosentin työajalla vuosilomaa kertyy yleensä täsmälleen yhtä paljon kuin kokoaikaisella: 2 arkipäivää kuukaudessa ja 2,5 arkipäivää, kun työsuhde on kestänyt vuoden. Lomapäivien määrä ei pienene työaikaprosentin mukaan, koska ratkaisevaa on vain, täyttyykö kuukaudessa 14 työpäivän tai 35 työtunnin raja.

Ero kokoaikaiseen syntyy lomapalkassa, ei lomapäivissä. Kuukausipalkkainen saa loman ajalta säännönmukaisen palkkansa, eli 80 prosentin työajalla 80 prosentin palkan. Jos työaika on muuttunut kesken lomanmääräytymisvuoden, esimerkiksi kokoaikaisesta 80 prosenttiin, lomapalkan laskentatapa voi muuttua; tarkista silloin vuosilomalaki ja oma työehtosopimus. Lomapalkan laskentatavat ovat artikkelissa lomapalkka.

Neljän päivän viikossa työskentelevän lomapäivien kuluminen lasketaan arkipäivinä kuten muillakin: viikon loma kuluttaa kuusi lomapäivää, vaikka työpäiviä olisi viikossa vain neljä. Joissakin työehtosopimuksissa loma lasketaan työpäivinä, jolloin päivämäärät ovat erilaiset mutta lomaviikkoja kertyy saman verran.

Kertyykö vuosilomaa sairausloman aikana?

Kertyy, mutta rajatusti. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo kerryttää lomaa enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa. Jos sama työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti lomanmääräytymisvuoden vaihteen yli, uusia 75 päivää ei ala, vaan raja koskee sairautta kokonaisuutena. Sama 75 päivän sääntö koskee lääkärin määräämää lääkinnällistä kuntoutusta. Pitkien poissaolojen esimerkit on käyty läpi artikkelissa vuosiloman kertyminen sairauslomalla.

Jos pitkän sairauden takia vuoden lomakertymä jää alle 24 päivän, työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin niin, että vapaata on yhteensä 24 päivää (vuosilomalaki 7 a §). Lisävapaapäivien ajalta maksetaan tavallinen palkka. Oikeutta ei kuitenkaan ole enää, kun poissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta.

Kertyykö vanhempainvapaalla lomaa?

Kertyy. Raskausvapaa ja vanhempainvapaa ovat työssäolon veroista aikaa enintään 160 vapaapäivän ajalta kutakin synnytys- tai adoptiokertaa kohden. Raskausvapaaseen oikeutetun 160 päivään lasketaan sekä raskaus- että vanhempainvapaapäivät, ja toisen vanhemman 160 päivään hänen vanhempainvapaapäivänsä. Erityisraskausvapaa, tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitoon, poissaolo pakottavista perhesyistä ja omaishoitovapaa kerryttävät lomaa koko ajalta. Tarkempi laskenta on artikkelissa vuosiloman kertyminen vanhempainvapaalla.

Hoitovapaa eli kotihoidontukivapaa ei kerrytä lomaa. Jos työntekijä jää vanhempainvapaan jälkeen hoitovapaalle, kertymä loppuu 160 päivän täyttyessä. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa vuosilomaa 105 ensimmäisen raskaus- tai vanhempainvapaapäivän ajalle (vuosilomalaki 24 §).

Taulukko: mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa?

Vuosilomalain 7 § luettelee poissaolot, jotka rinnastetaan työssäoloon. Ne lasketaan mukaan, kun tarkistetaan, onko kuukaudessa 14 päivää tai 35 tuntia. Muut poissaolot eivät kerrytä lomaa, ellei työehtosopimus anna enemmän.

Lomautus ja loman kertyminen

Lomautuksen aikana lomaa kertyy rajoitetusti: kokoaikaisesta lomautuksesta 30 ensimmäistä työpäivää kerrallaan ovat vuosilomalain 7 §:n mukaan työssäolon veroisia, ja lyhennetyn työviikon lomautuspäivät enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Rajan jälkeen kuukausi kerryttää lomaa vain, jos siinä on muuten vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää.

Lomautus ei katkaise työsuhdetta, joten jo kertynyt loma säilyy ja työsuhteen kesto jatkuu 2,5 päivän kertymän laskennassa. Jos työsuhde päättyy lomautuksen aikana, pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena. Lomautusilmoitusaika on 1.6.2026 alkaen 7 päivää, ja määräaikaisen työntekijän saa lomauttaa vain, jos hän on vakinaisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa sijaistettava. Ilmoituksen sisältö on oppaassa lomautusilmoitus.

Lyhennetty työviikko ja loman kertyminen

Kun työntekijä on lomautettu lyhennetylle työviikolle, lomautuspäivät ovat vuosilomalain 7 §:n mukaan työssäolon veroisia enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Siksi lyhennetty työviikko ei puolen vuoden ajan pienennä lomakertymää, vaikka työpäiviä olisi kuukaudessa alle 14. Kuuden kuukauden jälkeen lasketaan vain todelliset työpäivät, ja jos niitä on kuukaudessa alle 14, kuukausi ei yleensä kerrytä lomaa.

Kokoaikaisesta lomautuksesta työssäolon veroisia ovat vain 30 ensimmäistä työpäivää kerrallaan, joten lyhennetty työviikko suojaa lomakertymää selvästi pidempään. Lomautuksen palkkavaikutukset ovat artikkelissa lomautus ja palkka.

Kertyykö lomaa määräaikaisessa työsuhteessa?

Kertyy samoilla säännöillä kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Lyhyessä määräaikaisessa työsuhteessa lomaa ei yleensä ehditä pitää, joten se maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Jos työsuhteen ensimmäisessä ja viimeisessä kuukaudessa on yhteensä vähintään 14 työpäivää, ne lasketaan lomakorvausta varten yhdeksi täydeksi kuukaudeksi (vuosilomalaki 17 §).

Jos samalle työnantajalle on tehty peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia ilman perusteltua syytä, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää ansaitsemaansa lomaa vastaava vapaa (vuosilomalaki 8 §). Lomakorvauksen voi laskea Taukon lomakorvauslaskurilla.

Mitä, jos työntekijälle ei kerry yhtään täyttä kuukautta?

Jos työntekijä tekee sopimuksensa mukaan kaikkina kuukausina työtä alle 14 päivää ja alle 35 tuntia, vuosilomaa ei kerry. Silloin hänellä on oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää jokaiselta kuukaudelta, jonka hän on ollut työsuhteessa (vuosilomalaki 8 §). Vapaasta ei makseta lomapalkkaa, vaan lomakorvaus, joka on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkoista tai 11,5 prosenttia, kun työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt vähintään vuoden.

Lomakausi ja lomakertymä: milloin kertynyt loma pidetään?

Lomakertymä lasketaan lomanmääräytymisvuodelta 1.4.–31.3., ja kertynyt loma pidetään sitä seuraavana lomakautena 2.5.–30.9. ja talvella ennen seuraavan lomakauden alkua. Lomakaudella työnantaja antaa kesälomana 24 arkipäivää, ja loput, yleensä 6 arkipäivää, ovat talvilomaa. Lomakauden aikana uutta lomaa kertyy jo seuraavaa vuotta varten.

Jos työntekijä aloitti esimerkiksi 1.11.2025, hänen lomakertymänsä 31.3.2026 on viideltä täydeltä kuukaudelta 5 × 2 = 10 arkipäivää, ja ne pidetään lomakaudella 2026. Arkipyhät ja lomapäivien laskeminen kesällä 2026 ovat artikkelissa kesälomakausi 2026.

Voiko kesäloman pitää talvella?

Voi, jos työnantaja ja työntekijä sopivat siitä. Lain pääsääntö on, että 24 arkipäivää lomasta annetaan lomakaudella 2.5.–30.9. ja loput talvilomana ennen seuraavaa lomakautta. Työntekijän kanssa saa kuitenkin sopia, että loma pidetään muuna aikana saman kalenterivuoden alusta seuraavan lomakauden alkuun. Lisäksi 24 päivää ylittävän osan voi sopia säästettäväksi säästövapaaksi. Tarkemmin lomien ajoituksesta kerrotaan sivulla voiko työnantaja perua loman.

Voiko työnantaja määrätä lomalle irtisanomisaikana?

Vuosilomalaki ei kiellä loman sijoittamista irtisanomisajalle, mutta työnantajan on noudatettava tavallisia sääntöjä: kesäloma lomakaudella, ilmoitus viimeistään kuukautta ennen loman alkua tai poikkeuksellisesti kaksi viikkoa ennen ja työntekijän kuuleminen. Monessa työehtosopimuksessa on tästä tarkempia rajoituksia. Jos loma jää pitämättä, se maksetaan lomakorvauksena viimeisen palkan yhteydessä. Irtisanomisajan palkasta ja lopputilistä kerrotaan sivulla irtisanomisajan palkka.

Milloin saa 38 lomapäivää?

Vuosilomalain mukaan lomaa kertyy enintään 30 arkipäivää vuodessa, joten 38 lomapäivää tulee aina työehtosopimuksesta. Esimerkiksi kunta-alan työehtosopimuksessa pitkä palvelusaika nostaa vuosiloman 38 päivään. Yksityisellä alalla pidempi loma on harvinainen. Tarkista oma TES ennen kuin lasket lomia työntekijöille.

Lomakertymä palkkalaskelmassa ja kirjanpidossa

Lomakertymä tarkoittaa työntekijälle kertyneitä mutta vielä pitämättömiä lomapäiviä. Se näkyy yleensä palkkalaskelmassa tai palkkajärjestelmässä lomasaldona, ja se lasketaan lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. täysistä kuukausista. Kertymä päivittyy kuukausittain, mutta lomaoikeus vahvistuu vasta lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3.

Työnantajan kirjanpidossa kertynyt pitämätön loma on velkaa työntekijälle. Tilinpäätöksessä se kirjataan lomapalkkavelaksi, johon lasketaan mukaan myös lomapalkan sivukulut. Lomaraha ei kuulu lakisääteiseen kertymään: se perustuu työehtosopimukseen ja on yleensä 50 % lomapalkasta, ks. lomaraha. Laskentatapa ja kirjausesimerkki ovat artikkelissa lomapalkkavelka.

Työnantajan tarkistuslista lomakertymästä

• Tarkista jokaisen työntekijän työsuhteen alkupäivä: onko se kestänyt 31.3. mennessä vuoden (2,5 päivää) vai ei (2 päivää)?
• Käy läpi kuukaudet: 14 työpäivää tai, harvoin työskentelevillä, 35 tuntia.
• Lisää työssäolon veroiset poissaolot rajoineen: sairaus 75, perhevapaa 160, lomautus 30 työpäivää kerrallaan.
• Pyöristä päivän osa ylöspäin ja merkitse kertymä vuosilomakirjanpitoon.
• Ilmoita kesälomien ajankohdat viimeistään kuukautta ennen.
• Maksa pitämättömät lomat lomakorvauksena, kun työsuhde päättyy.

Jos lomakertymien seuraaminen vie aikaa varsinaiselta työltä, palkanlaskennan voi antaa kirjanpitäjälle. Katso oma hintasi tai kilpailuta nykyinen tilitoimisto, jos palkanlaskenta on jo ulkoistettu.