Osa-aikainen työsopimus: mitä siihen kirjataan, lisätyö ja työnantajan velvollisuudet
Osa-aikainen työsopimus on tavallinen työsopimus, jossa työaika on lyhyempi kuin alan säännöllinen työaika, esimerkiksi 20 tuntia viikossa. Työsopimuslaki ei vaadi osa-aikaiselle omaa sopimusmallia, mutta sopimukseen kannattaa kirjata viikkotuntimäärä tai vaihteluväli, työajan sijoittelu ja se, saako lisätyötä teettää. Työnantajan on tarjottava lisätyötä ensin osa-aikaisille ennen kuin palkkaa uusia, eikä osa-aikaista saa kohdella huonommin pelkän työajan vuoksi. Tältä sivulta näet sopimuksen sisällön tarkistuslistana, lisätyön ja ylityön rajan esimerkein ja vastaukset tavallisimpiin kysymyksiin.
Lyhyesti
- Osa-aikainen työsopimus on työsopimus, jossa sovittu työaika on lyhyempi kuin säännöllinen työaika. Se voi olla toistaiseksi voimassa tai määräaikainen.
- Kirjaa sopimukseen viikkotunnit (tai vähimmäis- ja enimmäistunnit), työajan sijoittelu ja se, saako lisätyötä teettää ilman erillistä suostumusta.
- Lisätyö on sovitun työajan ylittävää työtä 40 viikkotuntiin asti, ja siitä maksetaan vähintään tavallinen palkka. Yli 8 h päivässä tai 40 h viikossa on ylityötä korotuksin.
- Työnantajan on tarjottava lisätyötä osa-aikaisille ennen uusien palkkaamista (TSL 2:5), eikä osa-aikaiselle saa antaa huonompia ehtoja pelkän työajan vuoksi (TSL 2:2).
Mikä on osa-aikainen työsopimus?
Osa-aikainen työsopimus on työsopimus, jossa työntekijän sovittu työaika on lyhyempi kuin lain tai työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika. Työaikalain yleistyöaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, joten esimerkiksi 25 tunnin viikkotyöaika on osa-aikatyötä. Osa-aikaisuus ei kerro sopimuksen kestosta: osa-aikainen sopimus voi olla toistaiseksi voimassa tai määräaikainen.
Osa-aikaiseen sovelletaan samaa työsopimuslakia, vuosilomalakia ja työehtosopimusta kuin kokoaikaiseen. Erityissääntöjä on vain muutama: lisätyön tarjoamisvelvollisuus, vaihtelevan työajan ehdot ja lisätyön suostumus. Ne käydään läpi alla. Kutsuttaessa tehtävästä työstä kerrotaan sivulla tarvittaessa töihin kutsuttava.
| Sopimustyyppi | Työaika | Esimerkki |
|---|---|---|
| Kiinteä osa-aika | Sama tuntimäärä joka viikko | 20 h viikossa, ma–to klo 9–14 |
| Vaihteleva työaika | Vähimmäis- ja enimmäistunnit, esim. 15–30 h/vk | Kahvilan iltavuorot työvuorolistan mukaan |
| Nollatuntisopimus | Vähimmäistunnit 0, työtä kutsuttaessa | Tapahtumatyö keikkojen mukaan |
| Lyhennetty työaika työntekijän pyynnöstä | Määräaikainen, enintään 26 viikkoa kerrallaan | Sosiaalinen tai terveydellinen syy (TAL 15 §) |
Mitä osa-aikaiseen työsopimukseen kirjataan?
Osa-aikaiseen työsopimukseen kirjataan samat asiat kuin kokoaikaiseen, mutta työajasta on oltava tarkempi: kuinka monta tuntia, milloin ja saako sovitun lisäksi teettää töitä. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, mutta kirjallinen sopimus on työnantajan paras näyttö, ja jos keskeiset ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta sopimuksesta, työnantajan on annettava niistä kirjallinen selvitys.
- Osapuolet, työn alkamispäivä ja kesto: toistaiseksi vai määräaikainen, ja määräaikaisuuden peruste.
- Koeaika, jos siitä sovitaan.
- Työaika: viikkotunnit, tai vaihtelevassa työajassa vähimmäis- ja enimmäistunnit tarkastelujaksolla.
- Työajan sijoittelu: päivät ja kellonajat tai periaate, jolla työvuorot laaditaan, ja milloin vuorolista julkaistaan.
- Lisätyö: saako sovitun työajan lisäksi teettää lisätyötä ilman erillistä suostumusta joka kerta.
- Palkka ja palkanmaksukausi: tunti- tai kuukausipalkka ja lisät.
- Sovellettava työehtosopimus ja työntekopaikka.
- Vuosiloma ja irtisanomisaika (laki tai TES).
Täydellinen pykäläkohtainen lista on artikkelissa työsopimus.
Mitä eroa on lisätyöllä ja ylityöllä?
Lisätyö on osa-aikaisen sovitun työajan ylittävää työtä siihen asti, kunnes lain säännöllinen työaika 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa täyttyy. Lisätyöstä maksetaan vähintään tavallista palkkaa vastaava korvaus. Sen ylittävä työ on ylityötä, josta maksetaan työaikalain mukaan korotettu palkka: vuorokautisesta ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %, viikoittaisesta ylityöstä 50 %.
Monessa työehtosopimuksessa lisätyöstä maksetaan korotus tai lisätyön raja on alempi, joten tarkista oman alasi TES. Korotusprosentit ja laskentaesimerkit ovat artikkelissa ylityökorvaus.
Tarvitaanko lisätyöhön työntekijän suostumus?
Tarvitaan, ellei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Työaikalain 17 §:n mukaan lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei siitä ole sovittu työsopimuksessa. Vaikka lisätyöstä olisi sovittu, työntekijä saa kieltäytyä siitä perustellusta henkilökohtaisesta syystä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Ylityöhön tarvitaan aina suostumus kutakin kertaa varten tai lyhyeksi ajaksi kerrallaan.
Vaihtelevassa työajassa sääntö on tiukempi: kun työaika vaihtelee vähimmäis- ja enimmäistuntien välillä, työvuoroluetteloon merkityn ajan lisäksi saa teettää lisätyötä vain työntekijän suostumuksella kutakin kertaa varten tai lyhyeksi ajaksi kerrallaan.
Mitä velvollisuuksia työnantajalla on osa-aikaista kohtaan?
Työnantajalla on osa-aikaista kohtaan kolme erityistä velvollisuutta: lisätyön tarjoaminen, tasapuolinen kohtelu ja vapautuvista paikoista tiedottaminen. Ne koskevat kaikkia työnantajia yrityksen koosta riippumatta.
- Lisätyön tarjoaminen (TSL 2:5): jos tarvitset lisää työntekijöitä tehtäviin, jotka sopivat osa-aikaisillesi, tarjoa työ ensin heille. Jos työ vaatii koulutusta, jonka voit kohtuudella järjestää, se on annettava.
- Tasapuolinen kohtelu (TSL 2:2): osa-aikaiseen ei saa soveltaa huonompia ehtoja pelkästään työajan pituuden vuoksi, ellei siihen ole asiallista syytä. Esimerkiksi henkilökuntaedut ja tuntipalkka eivät saa olla huonompia vain osa-aikaisuuden takia.
- Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen (TSL 2:6): ilmoita avoimista paikoista niin, että myös osa-aikaisilla on samat mahdollisuudet hakea kokoaikaiseen tehtävään.
Voiko työnantaja kieltäytyä osa-aikatyöstä?
Voi, mutta kieltäytyminen on perusteltava. Jos kokoaikainen työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä lyhyempää työaikaa, työaikalain 15 §:n mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että osa-aikatyö onnistuu. Osa-aikatyöstä tehdään silloin määräaikainen, enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi päivittäinen ja viikoittainen työaika.
Osittainen hoitovapaa lapsen hoitamiseksi on eri asia: se on työntekijän oikeus työsopimuslain 4 luvun perusteella, kun ehdot täyttyvät. Samoin osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä osa-aikatyö.
Loma, sairausajan palkka ja irtisanominen osa-aikatyössä
Osa-aikainen ansaitsee vuosilomaa, saa sairausajan palkkaa ja irtisanotaan samoin perustein kuin kokoaikainen. Ero tulee lähinnä laskentatavasta: lomaa kertyy täydeltä kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää tai, harvemmin työskentelevällä, vähintään 35 työtuntia.
| Asia | Osa-aikaisella | Lisätieto |
|---|---|---|
| Vuosiloma | 2 tai 2,5 päivää täydeltä kuukaudelta; täysi kuukausi 14 päivää tai 35 tuntia | Muuten 9 tai 11,5 % lomakorvaus. Katso lomapäivien kertyminen. |
| Sairausajan palkka | Samoin kuin kokoaikaisella, sovitun työajan mukaan | Vaihtelevassa työajassa, jos vuoro oli listalla tai se olisi ollut selvä. Katso sairausajan palkka. |
| Irtisanomisaika | Sama kuin kokoaikaisella | Määräytyy työsuhteen keston mukaan |
| Koeaika | Enintään 6 kuukautta, kuten muillakin | Määräaikaisessa enintään puolet sopimuksen kestosta |
Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan sairausajan palkka määräytyy vaihtelevan työajan sääntöjen mukaan myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta, mutta lisätyön määrä on sairausajan alkua edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti. Sama periaate kannattaa huomioida jo sopimusta tehdessä: jos työtä on todellisuudessa paljon enemmän kuin sopimuksessa, sopimus kannattaa päivittää.
Saako määräaikaisia osa-aikasopimuksia ketjuttaa?
Ei ilman perusteltua syytä. Työsopimus on työsopimuslain mukaan voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Jos työnantaja tekee toistuvia määräaikaisia sopimuksia pysyvään tarpeeseen, sopimuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina. Sama koskee osa-aikaisia. Määräaikaisuuden perusteet ovat artikkelissa määräaikainen työsopimus, ja nollatuntisopimusten erityissäännöt artikkelissa nollatuntisopimus.
Paljonko osa-aikainen saa tehdä töitä viikossa?
Osa-aikainen saa tehdä töitä sovitun työajan verran ja suostumuksellaan lisä- ja ylitöitä. Työaikalain 18 §:n mukaan työaika ylityöt mukaan lukien saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana. Jos osa-aikainen tekee jatkuvasti kokoaikaisen tunnit, työsopimus ei vastaa todellisuutta, ja se kannattaa muuttaa.
Ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa on paljon muistettavaa: vakuutukset, tulorekisteri ja palkanlaskenta. Tarkistuslista on artikkelissa ensimmäinen työntekijä. Jos haluat ulkoistaa palkat, katso oma hintasi.
Usein kysytyt
Mikä on osa-aikainen työsopimus?+
Työsopimus, jossa sovittu työaika on lyhyempi kuin säännöllinen työaika, esimerkiksi 20 tuntia viikossa. Se voi olla toistaiseksi voimassa tai määräaikainen.
Voiko työnantaja kieltäytyä osa-aikatyöstä?+
Voi, mutta jos työntekijä pyytää osa-aikatyötä sosiaalisista tai terveydellisistä syistä, työnantajan on pyrittävä järjestämään se ja perusteltava kieltäytyminen (työaikalaki 15 §). Osittainen hoitovapaa on työntekijän oikeus, kun ehdot täyttyvät.
Mitä eroa on lisätyöllä ja ylityöllä?+
Lisätyö on sovitun työajan ylittävää työtä 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa asti, ja siitä maksetaan vähintään tavallinen palkka. Sen yli menevä on ylityötä, josta maksetaan 50 tai 100 prosentilla korotettu palkka.
Tarvitaanko lisätyöhön suostumus?+
Tarvitaan, ellei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Työntekijä voi silti kieltäytyä perustellusta henkilökohtaisesta syystä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.
Pitääkö lisätyötä tarjota ensin osa-aikaisille?+
Kyllä. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan, jos tarvitset lisää työntekijöitä osa-aikaisille sopiviin tehtäviin, työ on tarjottava ensin heille.
Saako määräaikaisia työsopimuksia ketjuttaa?+
Ei pysyvään työvoiman tarpeeseen. Ilman perusteltua syytä tehtyjä toistuvia määräaikaisia sopimuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina.
Paljonko työtä saa tehdä viikossa?+
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Ylityöt mukaan lukien työaika saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana.
Kertyykö osa-aikaiselle vuosilomaa?+
Kertyy. Kuukausi on lomaa kerryttävä, kun siinä on vähintään 14 työpäivää tai, harvempina päivinä työskentelevällä, vähintään 35 työtuntia.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Työsopimus: valmis pohja, mitä työsopimukseen kirjoitetaan ja mitä laki vaatii työnantajalta 2026
Työsopimus on työnantajan ja työntekijän sopimus siitä, että työntekijä tekee työtä työnantajan johdolla palkkaa vastaan, ja sen voi tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Laki ei vaadi kirjallista sopimusta, mutta työnantajan on annettava keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys 7 päivän tai kuukauden kuluessa työn alkamisesta, joten kirjallinen työsopimus on käytännössä helpoin tapa. Tällä sivulla on kopioitava työsopimuspohja, ehdot kohta kohdalta, koeajan ja määräaikaisuuden säännöt 1.6.2026 muutoksineen sekä irtisanomisajat taulukkona.
Onko pyhäinpäivä tuplapalkka? Kyllä: pyhäinpäivän työstä maksetaan 100 % korotus
Kyllä, pyhäinpäivä on tuplapalkkapäivä: työaikalain 20 §:n mukaan kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka, ja pyhäinpäivä on kirkollinen juhlapäivä. Vuonna 2026 pyhäinpäivä on lauantaina 31.10. Koska se on aina lauantai, siitä ei yleensä makseta arkipyhäkorvausta. Tässä laskuesimerkit tunti- ja kuukausipalkalle, pyhäinpäivän aaton palkka ja mitä työnantajan pitää tarkistaa.
Ylityökorvaus: 50 % ja 100 % korotukset, lasketut esimerkit ja ylityö vapaana
Ylityökorvaus on työaikalain mukaan vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka, viikoittaisesta ylityöstä 50 prosentilla korotettu palkka ja sunnuntaina tehdystä työstä 100 prosentin korotus. Tässä oppaassa näet korvaukset taulukkona, kolme laskettua esimerkkiä euroina, lisätyön ja ylityön eron, milloin ylitöihin on pakko jäädä ja kannattaako korvaus ottaa rahana vai vapaana.