Pekkasten kertyminen: montako pekkasta kertyy kuukaudessa, onko pekkanen palkallinen ja miten ne pidetään

Pekkasista kysytään yleensä kahdesta suunnasta. Työntekijä haluaa tietää, montako vapaapäivää hänelle on kertynyt. Työnantaja haluaa tietää, kuinka monta vapaata pitää antaa, miten ne näkyvät palkassa ja mitä tapahtuu, kun työsuhde päättyy kesken vuoden. Molempiin vastaus löytyy samasta paikasta: alan työehtosopimuksen työaikaluvusta.

Mitä ovat työajan lyhennysvapaat eli pekkaset?

Pekkaset ovat työehtosopimuksella sovittuja vapaapäiviä, joilla 40-tuntista työviikkoa lyhennetään vuositasolla. Nimi tulee 1980-luvun työajan lyhennysohjelmasta, jossa työaikaa lyhennettiin 100 tunnilla vuodessa. Virallisessa kielessä puhutaan työajan lyhennysvapaasta, tasaamisvapaasta tai arkipyhälyhennyksestä alasta riippuen.

Työaikalaki ei velvoita antamaan pekkasia. Jos yrityksesi ei ole sidottu työehtosopimukseen eikä työsopimuksessa ole sovittu lyhennysvapaista, pekkasia ei kerry. Yleissitova työehtosopimus kuitenkin sitoo myös järjestäytymätöntä työnantajaa, joten tarkista ensin, mikä TES alallasi on voimassa. Työajan perussäännöistä kerrotaan sivulla työaikalaki.

Kuinka monta pekkasta kertyy kuukaudessa?

Pekkasten määrä riippuu alan työehtosopimuksesta. Esimerkiksi teknologiateollisuuden TES:ssä päivä- ja kaksivuorotyötä tekevälle annetaan 12,5 päivää tasaamisvapaata kalenterivuodessa, mikä on laskennallisesti noin 1,04 päivää kuukaudessa. Toinen yleinen nyrkkisääntö on yksi vapaapäivä noin 17 tehtyä 8 tunnin työpäivää eli 136 työtuntia kohden. Molemmat ovat saman 100 tunnin vuosilyhennyksen eri esitystapoja.

Osa-aikaisen pekkaset riippuvat työehtosopimuksesta. Lyhennyksen tarkoitus on tasata 40 tunnin viikko lyhyemmäksi, joten jos osa-aikaisen sovittu työaika on jo valmiiksi lyhyt, erillistä vapaata ei välttämättä kerry. Tarkista TES:n työaikaluvusta, koskeeko lyhennys myös osa-aikaisia.

Miten pekkasten kertyminen lasketaan? Esimerkki teknologiateollisuudesta

Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa (voimassa 22.2.2025–30.11.2027) säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, ja keskimääräinen viikkotyöaika toteutetaan antamalla tasaamisvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Keskimääräiseksi viikkotyöajaksi tulee näin päivätyössä 36,2 tuntia vuonna 2025, 36,4 tuntia vuonna 2026 ja 36,6 tuntia vuonna 2027, kun myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto otetaan huomioon.

• Määrä: 12,5 päivää kalenterivuodessa päivä- ja kaksivuorotyössä.
• Pitäminen: vähintään työvuoro kerrallaan työnantajan osoituksen mukaan, ellei paikallisesti sovita toisin (esimerkiksi lyhyempinä päivinä).
• Ilmoittaminen: ajankohta näkyy työtuntijärjestelmästä tai ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen.
• Poissaolot: poissaolo, jolta ei makseta tasaamislisää (esimerkiksi palkaton vapaa), pienentää vapaata: 128 työtuntia tällaista poissaoloa vähentää 8 tuntia tasaamisvapaata, ellei toisin sovita.
• Siirto: vapaan voi sopia siirrettäväksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun.
• Vajaatyöllisyys: ennen lomautusta käytetään ensin tasaamisvapaat.

Lähde: Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus 2025–2027, kohdat 19.1–19.3, Finlexin yleissitovien työehtosopimusten kokoelma. Muilla aloilla luvut ja säännöt ovat erilaisia: osassa vapaa kertyy kuukausittain tehtyjen tuntien taulukosta, osassa työaika on valmiiksi lyhyempi eikä erillisiä pekkasia ole lainkaan.

Onko pekkanen palkallinen?

Kuukausipalkkaiselle pekkanen on yleensä palkallinen vapaapäivä: teknologiateollisuuden TES:n mukaan kuukausipalkkaisen työaika tasataan kuukausipalkkaa alentamatta. Tuntipalkkainen ei saa palkkaa itse vapaapäivältä, vaan hänelle kertyy jokaiselta säännöllisen työajan tunnilta tasaamislisä, joka maksetaan sen palkkakauden palkassa, jolloin vapaa pidetään.

Miten pekkasia käytetään?

Pekkasten ajankohdan määrää yleensä työnantaja, joko etukäteen laaditussa työvuorolistassa tai ilmoittamalla erikseen. Työntekijä voi toivoa ajankohtaa, mutta oikeutta valita päivää ei ole, ellei siitä ole sovittu. Monella työpaikalla pekkaset pidetään yhteisinä vapaina esimerkiksi joulun ja uudenvuoden välissä tai kesäloman jatkona.

Jos pekkassaldo näyttää palkkaohjelmassa väärältä, syy on yleensä asetuksessa: päivittäinen normaalityöaika puuttuu, loma kerryttää vapaata virheellisesti tai pekkaspäivälle ei ole merkitty kestoa. Tarkista työsopimuksen työaikamalli ja tapahtumatyypit ennen kuin korjaat saldoa käsin.

Kertyykö pekkasista vuosilomaa ja mitä lomautus tekee?

Pekkasvapaat eivät yleensä katkaise vuosiloman kertymistä. Vuosilomalain 7 §:n mukaan aika, jolloin työntekijä on vapaalla keskimääräisen viikkotyöajan tasaamiseksi, rinnastetaan työssäoloon, tosin saman kuukauden tasaamisvapaille on oma rajauksensa. Vuosiloman kertymästä kerrotaan tarkemmin sivulla vuosiloman kertyminen.

Lomautuksessa työehtosopimus voi vaatia, että kertyneet tasaamisvapaat käytetään ensin. Teknologiateollisuudessa vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti tasaamisvapaata ja vasta sen jälkeen lomautusta.

Yleisimmät virheet pekkasissa

• Pekkasia annetaan, vaikka TES ei niitä tunne, tai päinvastoin ne unohtuvat yleissitovan TES:n alalla.
• Osa-aikaiselle kerrytetään täysi 12,5 päivää tarkistamatta, mitä TES osa-aikaisista sanoo.
• Palkattomia poissaoloja ei vähennetä kertymästä TES:n mukaan.
• Tuntipalkkaisen tasaamislisä jää maksamatta tai maksetaan väärässä palkkakaudessa.
• Pitämättömät vapaat siirretään seuraavalle vuodelle ilman sopimusta, ja ne vanhenevat.

Pekkaset, arkipyhät ja ylityöt ovat palkanlaskennan kohtia, joissa pienen yrityksen virheet kertyvät huomaamatta. Arkipyhien palkoista kerrotaan sivulla arkipyhäkorvaus. Jos palkanlaskentasi on nyt kalliimpaa kuin sen pitäisi, kilpailuta tilitoimisto minuutissa.