Jaksotyöaika: mitä se tarkoittaa, kenelle se sopii ja miten ylityö lasketaan
Jaksotyöaika on työaikamuoto, jossa säännöllinen työaika lasketaan päivän ja viikon sijaan jaksoittain: työaikalain mukaan enintään 120 tuntia kolmen viikon tai 80 tuntia kahden viikon jaksossa. Se sallii pidemmät ja epäsäännölliset vuorot aloilla, joilla työtä tehdään ympäri vuorokauden tai vaihtelevasti, kuten ravintoloissa, hotelleissa, hoivassa, vartioinnissa ja kuljetuksessa. Tässä selitetään, kuka jaksotyötä saa käyttää, miten ylityö lasketaan ja mitä lepoajoista pitää muistaa.
Lyhyesti
- Jaksotyöajassa säännöllinen työaika on enintään 120 tuntia kolmessa viikossa tai 80 tuntia kahdessa viikossa (työaikalaki 7 §).
- Sitä saa käyttää vain laissa luetelluilla aloilla, työehtosopimuksen perusteella tai työsuojeluviranomaisen poikkeusluvalla.
- Vuorokautista tai viikoittaista ylityötä ei ole: ylityö lasketaan koko jaksosta. Kolmen viikon jaksossa 18 ensimmäistä ylityötuntia maksetaan 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotettuna.
- Vuorokausilepo on 11 tuntia, mutta jaksotyössä sen saa lyhentää 9 tuntiin. Viikkolepo on 35 tuntia.
- Työehtosopimus määrää usein lyhyemmän jakson tuntimäärän, esimerkiksi 3 × 38 h 15 min = 114 h 45 min.
Ravintolassa, jossa perjantaina tarvitaan kaksi kokkia kymmenen tunnin vuoroon ja tiistaina ei yhtään, yleistyöaika (8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa) tuottaa jatkuvasti ylityötä. Jaksotyöaika on ratkaisu tähän: työaikaa tarkastellaan kahden tai kolmen viikon kokonaisuutena, ja yksittäinen päivä tai viikko saa olla pitkä, kunhan jakson tuntiraja ei ylity. Tämä sivu on kirjoitettu pienen yrityksen työnantajalle. Työaikalain kokonaisuus on sivulla työaikalaki.
Mitä jaksotyöaika tarkoittaa?
Jaksotyöaika tarkoittaa, että säännöllinen työaika järjestetään kahden tai kolmen viikon jaksoihin niin, että se on kolmen viikon jaksossa enintään 120 tuntia tai kahden viikon jaksossa enintään 80 tuntia. Keskimäärin tämä on 40 tuntia viikossa, mutta vuorot voivat olla eri pituisia ja viikot epätasaisia. Säännös on työaikalain 872/2019 7 §:ssä.
Millä aloilla jaksotyöaikaa saa käyttää?
Jaksotyöaikaa saa käyttää ilman erillistä lupaa työaikalain 7 §:ssä luetelluissa töissä. Muualla se on mahdollista, jos työehtosopimus sallii sen tai jos työsuojeluviranomainen myöntää poikkeusluvan, koska jaksotyö on työajan järjestelyjen kannalta välttämätöntä.
- Turvallisuus-, vartiointi-, valvonta- ja liikenteenohjaustehtävät, pelastustoimi ja vankeinhoito (vartiointialan kirjanpidosta ks. vartiointiliike tilitoimisto)
- Lehdistötyö, toimituksellinen radio-, televisio- ja verkkosisältö, elokuvatuotanto, postipalvelut ja yötyötä vaativat tietoliikennepalvelut
- Perhepäivähoito, yötyötä vaativa muu varhaiskasvatus sekä pääosan vuorokaudesta toimivat sosiaali-, terveys- ja eläinlääkäripalvelut
- Henkilö- ja tavarankuljetus sekä alusten ja rautatievaunujen lastaus ja purku
- Koneellinen metsätyö ja puutavaran lähikuljetus maastossa
- Meijeritoiminta
- Majoitus-, ravitsemis- ja kulttuuripalvelut sekä leiritoiminta
- Edellä mainittujen toimintojen käynnissä pitämiseksi välttämättömät tukitoiminnot
Poikkeuslupaa haetaan Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta. Ennen ratkaisua luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Jos työpaikalla ei ole työntekijöiden edustajaa, kuulemismahdollisuus varataan jokaiselle työntekijälle, jota hakemus koskee. Työnantajalla ei ole velvollisuutta käyttää jaksotyötä, vaan työaika voidaan aina järjestää yleistyöajan mukaan.
Mitä on 6 viikon jaksotyöaika?
Kuuden viikon jaksotyöaika tarkoittaa työaikalain mahdollisuutta tasoittaa työaika kahden peräkkäisen kolmen viikon jakson tai kolmen peräkkäisen kahden viikon jakson aikana enintään 240 tuntiin. Silloin yksittäinen kolmen viikon jakso saa olla enintään 128 tuntia ja kahden viikon jakso enintään 88 tuntia. Järjestely on sallittu, kun se on tarpeen työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi.
Miten ylityö lasketaan jaksotyössä?
Jaksotyössä ylityötä on työ, joka ylittää jakson enimmäistyöajan, eli 120 tuntia kolmessa viikossa tai 80 tuntia kahdessa viikossa. Kolmen viikon jaksossa 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ja sitä seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Kahden viikon jaksossa raja on 12 tuntia. Jos jaksolle on sovittu lyhyempi säännöllinen työaika, sovitun ajan ja lain enimmäismäärän välinen työ on lisätyötä, josta maksetaan perustuntipalkka, ellei TES määrää korotusta.
Jos jakso keskeytyy esimerkiksi loman, sairauden tai työsuhteen päättymisen vuoksi, ylityö lasketaan työhön käytetyistä päivistä keskimääräisen työajan perusteella. Ylityökorvauksen yleiset säännöt ovat sivulla ylityökorvaus.
Laske, mitä lisätunnit maksavat sivukuluineen
Palkkakulujen laskuri omalla sivullaanMontako työvuoroa jaksotyössä saa teettää peräkkäin?
Työaikalaissa ei ole yleistä enimmäismäärää peräkkäisille päivävuoroille, mutta viikkolepo rajoittaa niitä: työntekijän on saatava kerran seitsemässä päivässä vähintään 35 tunnin keskeytymätön lepo, tai keskimäärin 35 tuntia 14 vuorokauden aikana niin, että lepo on aina vähintään 24 tuntia. Yövuoroja, joissa vähintään kolme tuntia osuu kello 23:n ja 6:n väliin, saa jaksotyössä teettää peräkkäin enintään viisi. Sen jälkeen on annettava vähintään 24 tunnin vapaa. Kaksi lisävuoroa on mahdollista vain, jos työntekijä suostuu kumpaankin erikseen. Vuorojen välistä vuorokausilepoa käsitellään sivulla lepoaika työvuorojen välissä.
| Lepoaika | Jaksotyössä | Pykälä |
|---|---|---|
| Tauko, kun vuoro on yli 6 h | Vähintään 30 min tai tilaisuus aterioida työn aikana | 24 § |
| Vuorokausilepo | 11 h, voidaan lyhentää 9 tuntiin työn järjestelyjen vuoksi | 25 § |
| Viikkolepo | 35 h kerran 7 päivässä tai keskimäärin 14 päivän aikana, vähintään 24 h | 27 § |
| Peräkkäiset yövuorot | Enintään 5, sitten 24 h vapaa; 2 lisää suostumuksella | Yötyön säännökset |
Montako vapaapäivää jaksotyössä on?
Työaikalaki ei määrää vapaapäivien määrää jaksotyössä, vaan vapaat määräytyvät viikkolevon ja työehtosopimuksen mukaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan SOTE-sopimuksessa vapaapäiviä on oltava kaksi viikkoa kohden eli kolmen viikon jaksossa vähintään kuusi, ja niistä vähintään kaksi peräkkäin. Muilla aloilla katso oman TES:n työaikaluku. Työvuoroluettelo laaditaan koko jaksolle ja annetaan kirjallisesti tiedoksi hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen jakson alkua (työaikalaki 30 §). Sen jälkeen sitä saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai painavasta työn järjestelyihin liittyvästä syystä.
Miten 80 prosentin työaika lasketaan jaksotyössä?
80 prosentin työaika lasketaan kertomalla jakson täysi säännöllinen työaika 0,8:lla. Jos kolmen viikon jakson täysi työaika on 114 h 45 min, 80 prosenttia siitä on 91 h 48 min. Osa-aikatyöstä sovitaan työsopimuksessa, ja palkka sekä monet lisät suhteutetaan samassa suhteessa. Työntekijä voi pyytää osa-aikatyötä esimerkiksi terveydellisistä tai sosiaalisista syistä, ja työnantajan on pyrittävä järjestämään se. Silloin tehdään määräaikainen, enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, ja kieltäytyminen on perusteltava (työaikalaki 15 §).
| Jakson täysi työaika | 100 % | 80 % | 60 % |
|---|---|---|---|
| Lain enimmäismäärä, 3 vk | 120 h | 96 h | 72 h |
| 38 h 15 min / vk, 3 vk | 114 h 45 min | 91 h 48 min | 68 h 51 min |
| Lain enimmäismäärä, 2 vk | 80 h | 64 h | 48 h |
Työaikakirjanpito ja jaksotyö pienyrityksessä
Jaksotyössä työaikakirjanpito on vielä tärkeämpää kuin yleistyöajassa, koska ylityö näkyy vasta jakson lopussa. Työnantajan on merkittävä tehdyt tunnit, lisä- ja ylityöt ja niistä maksetut korvaukset. Ohjeet ovat sivulla tuntikirjanpito, ja käytännön välineistä kerrotaan sivulla työajanseuranta. Kun jakso vaihtuu kesken palkkakauden, palkanlaskennassa pitää seurata, mihin jaksoon kukin tunti kuuluu.
Jos laskette jaksot ja lisät vielä taulukossa, katso oma hintasi palkanlaskennalle ja kirjanpidolle, tai kilpailuta nykyinen tilitoimisto.
Usein kysytyt
Mitä jaksotyöaika tarkoittaa?+
Työaikamuotoa, jossa säännöllinen työaika lasketaan jaksoittain: enintään 120 tuntia kolmessa viikossa tai 80 tuntia kahdessa viikossa.
Mitä on 6 viikon jaksotyöaika?+
Kahden peräkkäisen kolmen viikon jakson tasoittumista enintään 240 tuntiin. Yksittäinen kolmen viikon jakso saa silloin olla enintään 128 tuntia.
Montako vapaapäivää jaksotyössä on?+
Laki ei määrää määrää, vaan viikkolepo ja työehtosopimus. Esimerkiksi SOTE-sopimuksessa vapaapäiviä on kaksi viikkoa kohden, kolmen viikon jaksossa vähintään kuusi.
Montako työvuoroa saa jaksotyössä teettää peräkkäin?+
Päivävuoroja rajoittaa 35 tunnin viikkolepo. Yövuoroja saa teettää peräkkäin enintään viisi, ja kaksi lisää vain työntekijän suostumuksella.
Milloin jaksotyössä syntyy ylityötä?+
Kun jakson enimmäistyöaika ylittyy: kolmen viikon jaksossa 120 tuntia ja kahden viikon jaksossa 80 tuntia. Vuorokautista ylityötä ei ole.
Miten 80 % työaika lasketaan jaksotyössä?+
Jakson täysi työaika kerrotaan 0,8:lla. Esimerkiksi 114 h 45 min × 0,8 = 91 h 48 min kolmessa viikossa.
Voiko jaksotyötä käyttää millä alalla tahansa?+
Ei. Vain työaikalain 7 §:ssä luetelluilla aloilla, TES:n perusteella tai työsuojeluviranomaisen poikkeusluvalla.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Työaikalaki: mitä se vaatii pieneltä työnantajalta, ylityökorvaukset ja lepoajat tiivistettynä
Työaikalaki (872/2019) rajaa säännöllisen työajan enintään 8 tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa, ja kaikki työaika ylitöineen saa olla enintään keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana. Laki määrää myös ylityökorvaukset (50 % ja 100 %), tauot, 11 tunnin vuorokausilevon, 35 tunnin viikkolevon sekä työnantajan velvollisuuden pitää työvuoroluetteloa ja työaikakirjanpitoa. Tässä tiivistelmä yrittäjälle: mitä laki käytännössä vaatii, kun palkkaat ensimmäiset työntekijät, ja laskettu esimerkki ylityökorvauksesta.
Työnantaja etsii työntekijää: mistä työntekijä löytyy, hyvä ilmoitus ja rekrytointi vaihe vaiheelta
Kun työnantaja etsii työntekijää, tärkeimmät vaiheet ovat tarpeen ja palkan päättäminen, työpaikkailmoitus Työmarkkinatorissa ja omissa kanavissa, haastattelut, palkkatuen tarkistaminen ennen työsopimusta ja työnantajan ilmoitukset ennen ensimmäistä palkkaa. Tämä opas on kirjoitettu pienelle yritykselle, joka rekrytoi ensimmäistä tai toista kertaa: mistä hakijat oikeasti löytyvät, mitä hyvään ilmoitukseen kuuluu, mitä haastattelussa saa kysyä, paljonko työntekijä maksaa ja missä järjestyksessä asiat tehdään.
Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa: milloin korvaus on verovapaa ja milloin palkkaa
Työmatkakustannusten korvaukset ovat verotuksessa verovapaita, kun palkansaaja tekee työmatkan tilapäisesti erityiselle työntekemispaikalle, ja vuonna 2026 niitä ovat esimerkiksi kilometrikorvaus 0,55 €/km, kotimaan päiväraha 54 € ja ateriakorvaus 13,50 €. Kodin ja varsinaisen työpaikan välisten matkojen korvaus on sen sijaan palkkaa. Tämä sivu tiivistää Verohallinnon syventävän ohjeen (5.3.2026) työnantajan näkökulmasta: matkojen kolme ryhmää, kolmen vuoden sääntö, komennus, viikonloppumatkat, kuka korvauksia saa ja mitä matkalaskussa pitää olla.