Varallaolokorvaus: mitä työaikalaki vaatii, paljonko varallaolosta maksetaan ja miten se lasketaan
Varallaolokorvaus on raha tai muu korvaus, jonka työnantaja maksaa työntekijälle siitä, että tämä on vapaa-ajallaan valmiina tulemaan töihin kutsuttaessa. Työaikalain 4 §:n mukaan varallaolosta ja sen korvauksesta on sovittava, korvauksen perusteiden on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä, ja korvauksen määrässä on huomioitava, kuinka paljon varallaolo rajoittaa vapaa-aikaa. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa korvaus on 20–50 prosenttia keskituntiansiosta sen mukaan, kuinka nopeasti työ on aloitettava. Tältä sivulta näet lain vaatimukset, laskuesimerkin ja sen, miten varallaolo käsitellään palkanlaskennassa.
Lyhyesti
- Varallaolo tarkoittaa, että työntekijä on vapaa-ajallaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua töihin. Se ei ole työaikaa, ellei työntekijän tarvitse oleskella työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
- Työaikalaki ei määrää korvauksen suuruutta, mutta siitä on sovittava etukäteen, ja määrässä on huomioitava, kuinka paljon varallaolo rajoittaa vapaa-aikaa (TAL 4 §).
- Työehtosopimuksissa korvaus on usein prosenttia tuntipalkasta. Teknologiateollisuuden TES:ssä se on 50 %, 35 % tai 20 % keskituntiansiosta vasteajan mukaan.
- Varallaolon aikana tehty työ maksetaan erikseen lisä- tai ylityönä. Varallaolosta sopinut työntekijä on samalla suostunut varallaoloajan lisä- ja ylitöihin.
Mitä varallaolo tarkoittaa?
Varallaolo tarkoittaa, että työntekijä on työajan ulkopuolella sopimuksen perusteella tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua töihin. Tavallisia esimerkkejä ovat huoltoliikkeen päivystys, IT-tuen viikonloppuvalmius, kiinteistöhuollon hälytysvuoro ja putkiliikkeen yöpäivystys. Työntekijä saa olla kotona tai harrastuksissa, kunhan puhelin on päällä ja hän ehtii töihin sovitussa ajassa.
Varallaolo ei ole työaikaa, joten se ei kerrytä ylityötä eikä sitä lasketa säännölliseen työaikaan. Poikkeus on tilanne, jossa työntekijän on oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä: silloin aika on työaikaa, ja siitä maksetaan palkka eikä varallaolokorvausta.
| Tilanne | Onko työaikaa? | Mitä maksetaan |
|---|---|---|
| Kotona puhelin päällä, töihin 2 tunnin sisällä kutsusta | Ei | Varallaolokorvaus |
| Odottaa kutsua työpaikan taukotilassa | Kyllä | Palkka työajalta |
| Kutsutaan töihin varallaolon aikana | Kyllä, kutsusta alkaen | Palkka, tarvittaessa lisä- tai ylityökorvaus |
| Vastaa etänä asiakkaan puheluun 20 minuuttia | Kyllä, työn ajalta | Palkka tehdyltä ajalta sopimuksen tai TES:n mukaan |
Mitä työaikalaki sanoo varallaolosta?
Työaikalain 4 § on lyhyt: työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolosta ja sen korvauksesta, mutta varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-aikaa. Pienyrityksen kannalta lain vaatimukset ovat käytännössä viisi.
- Varallaolosta sovitaan. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä varallaoloa, ellei siitä ole sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa.
- Korvaus tai sen peruste on tiedossa etukäteen. Varallaolokorvauksen määrä tai määräytymisperusteet ja varallaolon ehdot on kerrottava, kun varallaolosta sovitaan.
- Korvaus vastaa rajoitusta. Mitä lyhyempi vasteaika ja tiiviimpi valmius, sitä suurempi korvaus.
- Kohtuuttoman haitan kielto. Varallaolo ei saa viedä vapaa-aikaa kohtuuttomasti, esimerkiksi jatkuvana päivystyksenä viikosta toiseen.
- Työpaikalla oleskelu on työaikaa. Jos työntekijän on oltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä, kyse ei ole varallaolosta.
Lisäksi työaikalain 17 § sanoo, että varallaolosta sopiessaan työntekijä on samalla antanut suostumuksensa varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön. Erillistä suostumusta jokaiselle hälytykselle ei siis tarvita. Koko lain tiivistelmä työnantajan näkökulmasta on artikkelissa työaikalaki, ja lakiteksti on Finlexissä.
Paljonko varallaolosta maksetaan?
Laki ei kerro euromäärää tai prosenttia, joten varallaolokorvaus määräytyy työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaan. Työehtosopimuksissa korvaus on tavallisesti prosenttiosuus tuntipalkasta jokaiselta varallaolotunnilta, ja prosentti riippuu siitä, kuinka nopeasti työntekijän on oltava töissä. Joillakin aloilla korvaus on kiinteä euromäärä vuorokaudelta.
| Vasteaika (työ aloitettava) | Korvaus teknologiateollisuuden TES:ssä |
|---|---|
| Viipymättä, viimeistään 1,5 tunnin kuluessa kutsusta | 50 % keskituntiansiosta |
| Viimeistään 3 tunnin kuluessa kutsusta | 35 % keskituntiansiosta |
| Yli 3 tunnin kuluessa | 20 % keskituntiansiosta |
Jos yritykseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, korvauksesta sovitaan työsopimuksessa. Hyvä käytäntö on porrastaa se samalla tavalla vasteajan mukaan ja kirjata sopimukseen varallaoloajan pituus, vasteaika ja korvausperuste. Palkka ei saa jäädä yleissitovan työehtosopimuksen tasosta, jos sellainen alalla on.
Miten varallaolokorvaus lasketaan?
Varallaolokorvaus lasketaan kertomalla varallaolotunnit tuntipalkalla ja sovitulla prosentilla. Jos työntekijä kutsutaan töihin, työtunnit vähennetään yleensä varallaolotunneista ja maksetaan palkkana, tarvittaessa lisä- tai ylityökorvauksella.
Ylityön ja lisätyön ero sekä korotusprosentit ovat artikkelissa ylityökorvaus. Asiakkaalta laskutettava päivystyslisä kannattaa hinnoitella niin, että se kattaa varallaolokorvauksen ja sivukulut.
Onko varallaolotunneille enimmäismäärä?
Työaikalaissa ei ole varallaolotunneille tuntirajaa. Ainoa raja on, ettei varallaolo saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä, joten kohtuullisuus arvioidaan kokonaisuutena: kuinka pitkä vasteaika on, kuinka usein vuoro toistuu ja kuinka usein työntekijä oikeasti kutsutaan töihin. Joissakin työehtosopimuksissa on tarkempia rajoja, joten tarkista oman alasi TES ennen kuin suunnittelet vuorokierron.
| Tekijä | Kevyempi varallaolo | Raskas varallaolo |
|---|---|---|
| Vasteaika | Yli 3 tuntia | Alle tunti tai minuutteja |
| Kutsuja vuorossa | Harvoin | Lähes joka vuorossa |
| Liikkumisvapaus | Saa olla missä haluaa | Pitää pysyä lähellä työpaikkaa, varusteet mukana |
| Toistuminen | Esimerkiksi joka neljäs viikko | Viikosta toiseen ilman vapaata |
Milloin varallaolo muuttuu työajaksi?
Varallaolo muuttuu työajaksi, kun valmius sitoo työntekijää niin tiukasti, ettei hän voi käytännössä käyttää aikaansa omiin asioihinsa. Työaikalain mukaan aika on työaikaa ainakin silloin, kun työntekijän on oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. EU-tuomioistuin katsoi Matzak-tapauksessa (C-518/15, 21.2.2018) työajaksi myös kotona vietetyn valmiuden, kun palomiehen piti ehtiä asemalle kahdeksassa minuutissa.
Suomessa erityisesti palomiesten ja sopimuspalokuntalaisten varallaolosta on annettu useita ratkaisuja, joissa työtuomioistuin on arvioinut asiaa kokonaisuutena: vasteaika, hälytysten määrä vuodessa ja mahdollisuus viettää vapaa-aikaa itse valitsemassaan paikassa. Pienyritykselle opetus on yksinkertainen: jos vasteaika on hyvin lyhyt ja kutsuja tulee usein, varallaolosta voi joutua maksamaan täyden palkan takautuvasti. Pidä vasteaika realistisena ja kirjaa kutsut ylös.
Miten varallaolokorvaus käsitellään palkanlaskennassa?
Varallaolokorvaus on palkkaa. Siitä tehdään ennakonpidätys ja peritään työnantajan sivukulut samalla tavalla kuin muusta palkasta, ja se ilmoitetaan tulorekisteriin omalla tulolajillaan 230 Varallaolokorvaus viiden päivän kuluessa maksupäivästä.
- Erittele palkkalaskelmaan varallaolotunnit, prosentti ja euromäärä erikseen tehdystä työstä.
- Kirjaa varallaolovuorot työvuoroluetteloon tai erilliseen listaan, jotta tunnit voi tarkistaa jälkikäteen.
- Ilmoita tulorekisteriin tulolajilla 230. Tehty työ ilmoitetaan omilla tulolajeillaan, kuten ylityökorvaus.
- Huomioi sivukulut: TyEL, työttömyysvakuutus ja muut maksut lasketaan myös varallaolokorvauksesta.
Tulolajien koodit ovat artikkelissa tulorekisterin tulolajit, ja työnantajan kokonaiskustannuksen voit laskea työnantajan palkkakulut -laskurilla.
Mitä varallaolosta kannattaa kirjata työsopimukseen?
Työsopimukseen tai erilliseen varallaolosopimukseen kannattaa kirjata ainakin varallaoloajan pituus, vasteaika, korvausperuste ja se, miten varallaolon aikana tehty työ maksetaan. Kun ehdot ovat paperilla, riitoja ei synny siitä, oliko työntekijä varalla vai vapaalla.
- Varallaoloaika: päivät ja kellonajat tai vuorokierto.
- Vasteaika: kuinka nopeasti työ on aloitettava kutsusta.
- Korvaus: prosentti tuntipalkasta tai euroa vuorokaudelta.
- Tehdyn työn palkka: lisä- ja ylityö, mahdollinen vähimmäistuntimäärä kutsukerralta.
- Tavoitettavuus: puhelin, sovellus, työväline ja auto.
- Kuinka usein varallaolovuoro voi toistua, jotta vapaa-aikaa ei haitata kohtuuttomasti.
Työsopimuksen muut pakolliset ehdot ovat artikkelissa työsopimus. Jos palkanlaskenta vie aikaa päivystysvuorojen takia, katso oma hintasi palkanlaskennalle ja kirjanpidolle.
Usein kysytyt
Mikä on varallaolon palkka?+
Varallaolosta maksetaan varallaolokorvausta, jonka suuruus määräytyy työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaan. Esimerkiksi teknologiateollisuuden TES:ssä se on 20–50 % keskituntiansiosta vasteajan mukaan. Varallaolon aikana tehty työ maksetaan erikseen palkkana.
Onko varallaolo työaikaa?+
Ei, ellei työntekijän tarvitse oleskella työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Silloin aika on työaikaa (työaikalaki 4 §).
Voiko työnantaja määrätä varallaolon?+
Varallaolosta on sovittava. Kun siitä on sovittu työsopimuksessa tai siitä on määräys työehtosopimuksessa, työnantaja voi määrätä varallaolovuorot sopimuksen rajoissa.
Pitääkö varallaolon aikana tehdystä työstä kysyä suostumus?+
Ei erikseen. Työaikalain 17 §:n mukaan varallaolosta sopiessaan työntekijä on samalla suostunut varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.
Miten varallaolokorvaus ilmoitetaan tulorekisteriin?+
Tulolajilla 230 Varallaolokorvaus, viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Se on palkkaa, josta tehdään ennakonpidätys ja peritään sivukulut.
Paljonko varallaoloa saa teettää?+
Laki ei anna tuntirajaa, mutta varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Työehtosopimuksissa voi olla tarkempia rajoja.
Mitä työajan tasoittumisjärjestelmä tarkoittaa?+
Se tarkoittaa, että säännöllinen viikkotyöaika voi vaihdella viikosta toiseen, kunhan se on keskimäärin 40 tuntia enintään 52 viikon jaksossa. Vuorokautinen säännöllinen työaika saa silti olla enintään 8 tuntia (työaikalaki 5 §). Varallaolotunnit eivät kuulu tähän laskentaan, koska varallaolo ei ole työaikaa.
Mitä työaika-autonomia tarkoittaa?+
Arkikielessä sillä tarkoitetaan työaikalain 13 §:n joustotyöaikaa: työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä päättää itse ainakin puolesta työajastaan, sen ajankohdasta ja paikasta. Joustotyöaika ja varallaolo ovat eri asioita: joustotyössä työntekijä tekee työtä itse valitsemaansa aikaan, varallaolossa hän odottaa kutsua vapaa-ajallaan.
Mitä eroa on varallaololla ja hälytystyöllä?+
Varallaolossa työntekijä on etukäteen sovitusti valmiudessa ja saa siitä korvauksen. Hälytystyössä työntekijä kutsutaan töihin vapaa-ajallaan ilman sovittua valmiutta, ja työehtosopimuksissa siitä maksetaan usein erillinen hälytysraha.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Työaikalaki: mitä se vaatii pieneltä työnantajalta, ylityökorvaukset ja lepoajat tiivistettynä
Työaikalaki (872/2019) rajaa säännöllisen työajan enintään 8 tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa, ja kaikki työaika ylitöineen saa olla enintään keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana. Laki määrää myös ylityökorvaukset (50 % ja 100 %), tauot, 11 tunnin vuorokausilevon, 35 tunnin viikkolevon sekä työnantajan velvollisuuden pitää työvuoroluetteloa ja työaikakirjanpitoa. Tässä tiivistelmä yrittäjälle: mitä laki käytännössä vaatii, kun palkkaat ensimmäiset työntekijät, ja laskettu esimerkki ylityökorvauksesta.
Ylityökorvaus: 50 % ja 100 % korotukset, lasketut esimerkit ja ylityö vapaana
Ylityökorvaus on työaikalain mukaan vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka, viikoittaisesta ylityöstä 50 prosentilla korotettu palkka ja sunnuntaina tehdystä työstä 100 prosentin korotus. Tässä oppaassa näet korvaukset taulukkona, kolme laskettua esimerkkiä euroina, lisätyön ja ylityön eron, milloin ylitöihin on pakko jäädä ja kannattaako korvaus ottaa rahana vai vapaana.
Tulorekisteri tulolajit: kaikki palkkojen tulolajit 101–420 ja mitä koodia käytät milloinkin
Tulorekisterin tulolajit ovat kolminumeroisia koodeja, joilla työnantaja kertoo palkkatietoilmoituksessa, millaista tuloa se on maksanut: 100-sarja on rahapalkka yhteissummana, 200-sarja eritelty rahapalkka (esimerkiksi 201 Aikapalkka ja 213 Lomaraha), 300-sarja luontoisedut, kustannusten korvaukset ja muut erikseen ilmoitettavat tulot ja 400-sarja palkasta vähennettävät erät, kuten 402 Ennakonpidätys. Tähän on koottu kaikki Verohallinnon palkkojen tulolajit taulukoiksi, esimerkki yhden palkan ilmoittamisesta tulolajeittain ja vastaukset tilanteisiin, joissa oikea koodi ei ole itsestään selvä.