Arkipyhäkorvaus: milloin se maksetaan, tuplapalkkapäivät 2025–2027 ja mitä laki vaatii työnantajalta

Arkipyhä tarkoittaa pyhä- tai vapaapäivää, joka osuu maanantaista perjantaihin, kuten pitkäperjantai, helatorstai tai joulupäivä. Arkipyhäkorvaus ratkaisee kaksi eri tilannetta: mitä maksetaan, kun työpaikka on kiinni eikä tuntipalkkainen pääse töihin, ja mitä maksetaan, kun arkipyhänä tehdään töitä. Esimerkiksi kysymykseen onko pyhäinpäivä tuplapalkka vastataan omalla sivullaan.

Mikä on arkipyhäkorvaus ja kuka sen saa?

Arkipyhäkorvaus on työehtosopimuksessa sovittu korvaus, joka maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle arkipyhän takia menetetyltä työpäivältä. Kuukausipalkkainen saa arkipyhäviikolta normaalin kuukausipalkkansa, joten hänen ansionsa eivät pienene eikä erillistä korvausta tarvita. Tuntipalkkaisen palkka taas pienenisi ilman korvausta, koska tehtyjä tunteja on vähemmän.

Korvauksen ehdot ja suuruus vaihtelevat aloittain. Siksi työnantajan pitää aina katsoa omaan alaansa sovellettava työehtosopimus. Arkipyhäkorvaus on eri asia kuin TES:n työajan lyhennysvapaat, joiden kertymisestä pekkasina on oma artikkelinsa. Jos yritys ei kuulu työnantajaliittoon, se noudattaa alansa yleissitovaa TES:iä, jos sellainen on. Siitä, miten oikea TES löytyy, kerrotaan artikkelissa järjestäytymätön työnantaja.

Onko arkipyhä tuplapalkka?

Arkipyhänä tehty työ on tuplapalkkaa, kun päivä on kirkollinen juhlapäivä, vappu tai itsenäisyyspäivä. Työaikalain 20 §:n mukaan sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka, ja sama koskee näitä kansallisia juhlapäiviä. Jos työ on samalla ylityötä, ylityökorvaus maksetaan lisäksi korottamattomasta palkasta.

Pyhäpäivän työtä saa teettää vain, jos siitä on sovittu työsopimuksessa tai työntekijä suostuu siihen. Suostumusta ei tarvita, jos työtä tehdään laatunsa vuoksi säännöllisesti pyhinä, kuten ravintoloissa, kaupoissa ja hoitoalalla. Sunnuntaityön korotusosan voi sopia annettavaksi myös vapaana. Työaikasäännöt kokonaisuudessaan ovat artikkelissa työaikalaki.

Onko itsenäisyyspäivä tuplapalkka?

On. Itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka, eikä se riipu työehtosopimuksesta. Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä (388/1937) säätää 6.12. yleiseksi juhla- ja vapaapäiväksi, ja sen 4 §:n mukaan päivän työstä maksetaan korotettu palkka samoin perustein kuin sunnuntaityöstä. Työaikalain 20 §:n mukaan sunnuntaityön korotus on 100 prosenttia. TES voi antaa tämän päälle muita lisiä, esimerkiksi ilta- tai yölisän, mutta ei vähemmän kuin laki.

Itsenäisyyspäivä on lain mukaan vapaapäivä: kun se osuu arkipäivälle, työt keskeytetään kuten sunnuntaina (2 §). Jos päivä olisi muuten ollut työpäivä, työntekijälle maksetaan täyttä työpäivää vastaava palkka (3 §). Päivä-, tunti- ja urakkapalkkaiselta tämä edellyttää, että hän on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää juuri ennen itsenäisyyspäivää. Tämä palkka on siis lakisääteinen eikä TES-kohtainen arkipyhäkorvaus.

Tuplapalkkapäivät 2025, 2026 ja 2027

Tuplapalkkapäiviä ovat kirkolliset juhlapäivät, vappu ja itsenäisyyspäivä sekä kaikki sunnuntait. Alla on vuosien 2025–2027 päivät viikonpäivineen. Arkipyhäkorvaus tulee kyseeseen vain päivistä, jotka osuvat maanantaista perjantaihin.

Vuonna 2026 arkipyhiä maanantaista perjantaihin on seitsemän: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vappu, helatorstai ja joulupäivä. Itsenäisyyspäivä osuu sunnuntaille. Vuonna 2027 arkipyhiä on kuusi, koska vappu ja joulupäivä osuvat lauantaille, mutta itsenäisyyspäivä on maanantai.

Miten arkipyhäkorvaus lasketaan?

Arkipyhäkorvaus lasketaan tavallisesti kertomalla työntekijän keskituntiansio kahdeksalla tunnilla. Osa-aikaiselle korvaus suhteutetaan viikkotyöaikaan: esimerkiksi teknologiateollisuuden TES:ssä kaava on viikon säännöllinen työaika / 40 × 8 tuntia × keskituntiansio. Keskituntiansio on TES:ssä määritelty tuntipalkan keskiarvo, johon lasketaan mukaan esimerkiksi urakka- ja vuorolisät. Vaiheet: keskituntiansion laskeminen.

Työnantajan kustannukseen tulevat lisäksi palkan sivukulut, kuten TyEL ja sosiaaliturvamaksu. Ne näet artikkelista palkan sivukulut.

Milloin arkipyhäkorvauksia ei makseta?

Arkipyhäkorvausta ei yleensä makseta, jos työsuhde ei ole kestänyt TES:n vaatimaa aikaa ennen arkipyhää tai jos työntekijä on ollut luvatta poissa arkipyhää edeltävänä tai seuraavana työpäivänä. Esimerkiksi teknologiateollisuuden TES vaatii vähintään kuukauden yhtäjaksoisen työsuhteen.

• Arkipyhä osuu lauantaille tai sunnuntaille: korvausta ei makseta, koska työpäivää ei menetetä.
• Työsuhde alle vaaditun ajan: usein kuukausi ennen arkipyhää.
• Luvaton poissaolo edeltävänä tai seuraavana työpäivänä tai arkipyhä palkattoman jakson sisällä.
• Pitkä lomautus: teknologia-TES:ssä korvaus maksetaan vain yhdenjaksoisen lomautuksen 15 ensimmäisen kalenteripäivän arkipyhiltä. Lyhennetyllä työviikolla korvaus maksetaan normaalisti.
• Kuukausipalkkainen: erillistä korvausta ei makseta, koska palkka ei pienene.

Monessa TES:ssä arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun arkipyhä osuu vuosiloman, palkallisen sairausloman tai muun palkallisen poissaolon ajalle. Vuosilomalla arkipyhä ei kuluta lomapäivää, joten loma pitenee. Esimerkiksi pääsiäisviikolla pidetty viikon talviloma kestää 30.3.–8.4.2026, koska pitkäperjantai, pääsiäislauantai ja 2. pääsiäispäivä eivät ole lomapäiviä.

Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai: saako tuplapalkkaa?

Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai eivät ole lain mukaan pyhäpäiviä, joten työaikalaki ei vaadi niistä 100 %:n korotusta. Monet työehtosopimukset antavat silti lisän tai vapaan. Esimerkiksi teknologiateollisuuden TES:ssä pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdyistä tunneista maksetaan 100 %:n lisä, jos sitä ei muuten makseta viikkoylityökorvauksena. Juhannuksen korvaukset alakohtaisesti: juhannuksen palkka.

Vuosilomaa laskettaessa juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai eivät kuitenkaan ole lomapäiviä. Jos työntekijä pitää lomaa juhannusviikolla, juhannusaatto ei kuluta hänen lomapäiviään. Lomapäivien laskemisesta kerrotaan artikkelissa lomapäivien kertyminen.

Arkipyhä ja palkka: miten arkipyhä vaikuttaa kuukausi- ja tuntipalkkaan?

Arkipyhä ei pienennä kuukausipalkkaa, mutta tuntipalkkaisen palkka pienenee, ellei työehtosopimus anna arkipyhäkorvausta. Jos arkipyhänä tehdään töitä, molemmat saavat tehdyistä tunneista 100 %:n korotuksen. Osa-aikaisen kohdalla ratkaisee työvuoroluettelo: jos arkipyhä osuu hänen tavalliselle työpäivälleen, TES:n korvaus lasketaan yleensä viikkotyöajan suhteessa.

Pitkäperjantain palkka riippuu siitä, tekeekö työntekijä töitä ja onko hän kuukausi- vai tuntipalkkainen. Töitä tekevä saa aina tuplapalkan. Vapaalla oleva kuukausipalkkainen saa normaalin palkan, ja tuntipalkkainen saa arkipyhäkorvauksen, jos hänen TES:nsä sellaisen antaa.

Työnantajan muistilista ennen arkipyhiä

• Tarkista, mitä TES:iä sovellat ja mitä se sanoo arkipyhäkorvauksesta, arkipyhäviikon työajasta ja aattolisistä.
• Merkitse työvuorolistaan arkipyhät ja aatot hyvissä ajoin. Arkipyhäviikko lyhentää monessa TES:ssä säännöllistä työaikaa.
• Varmista sopimus tai suostumus, jos joku tekee töitä pyhäpäivänä ja työ ei laatunsa vuoksi ole säännöllistä pyhätyötä.
• Kirjaa pyhä- ja sunnuntaityötunnit työaikakirjanpitoon erikseen. Ohje on artikkelissa tuntikirjanpito.
• Laske korotukset ja arkipyhäkorvaukset oikealla keskituntiansiolla ja ilmoita ne tulorekisteriin muun palkan tavoin.

Jos palkanlaskenta tuntuu menevän pyhien kohdalla aina uusiksi, sen voi ulkoistaa: vaihtoehdot ja hinnat ovat artikkelissa palkanlaskennan ulkoistaminen, ja jos nykyinen palvelu laskee pyhälisät väärin, voit kilpailuttaa nykyisen tilitoimiston.