Tuntihinta: näin yrittäjä laskee oman tuntihintansa 2026 (kaava ja esimerkki)

Yrittäjän tuntihinta lasketaan jakamalla vuodessa tarvittava raha laskutettavilla tunneilla. Tarvittava raha on oma palkkatavoite, siitä maksettava YEL-maksu (24,4 % vuonna 2026) ja yrityksen kiinteät kulut. Laskutettavat tunnit ovat työviikot kertaa viikkotunnit kertaa laskutusaste, eli se osuus työajasta, josta asiakas maksaa. Kokeile omilla luvuillasi heti alla olevalla laskurilla.

Miten tuntihinta lasketaan? Kaava neljässä vaiheessa

Tuntihinnan kaava on: (kuukausipalkka × 12 + YEL + kiinteät kulut × 12) ÷ laskutettavat tunnit. Tulos on veroton tuntihinta. Jos olet ALV-rekisterissä, lisäät sen päälle arvonlisäveron 25,5 %. Sama kaava on tuntihintalaskurin taustalla. Valmis taulukko nettotavoitteesta tuntihintaan on artikkelissa yrittäjän tuntiveloitus laskuri.

Laskettu esimerkki: mistä 61 euron tuntihinta koostuu

Esimerkkiyrittäjä haluaa itselleen 3 500 euron kuukausipalkan ennen veroja. Hän pitää 6 viikkoa lomaa ja arkipyhiä, tekee 37,5 tunnin viikkoa ja arvioi, että 55 prosenttia työajasta on laskutettavaa. Yrityksen kiinteät kulut, kuten ohjelmistot, puhelin, vakuutukset, kirjanpito ja laitteet, ovat 500 euroa kuussa. Nettotavoitteesta lähtevä laskelma on artikkelissa toiminimen tuntiveloitus.

Taulukko näyttää, miksi tuntihinta on aina selvästi suurempi kuin palkkatoive jaettuna tunneilla. Pelkkä palkka vie tunnista 44 euroa, koska se jakautuu vain laskutettaville tunneille. Loput 17 euroa ovat YEL ja kulut, jotka palkansaajalla maksaa työnantaja.

Laskutusaste ratkaisee tuntihinnan

Laskutusaste on tuntihinnan tärkein muuttuja. Myynti, tarjoukset, laskutus, kuitit, koulutus ja odottelu projektien välissä vievät aikaa, josta kukaan ei maksa. Sama 3 500 euron palkka vaatii 45 prosentin laskutusasteella 75 euron tuntihinnan ja 75 prosentin laskutusasteella 45 euron tuntihinnan.

Aloittavalla yrittäjällä laskutusaste on usein alle 50 prosenttia, koska asiakkaiden hankinta vie paljon aikaa. Jos et tiedä omaasi, laske hinta 50 prosentilla ja tarkista se kolmen kuukauden päästä kirjanpidosta. Laskutettavien tuntien tarkempi erittely myyntiin, hallintoon ja sairauspäiviin on artikkelissa tuntihinnan laskeminen.

Tuntihinta ei ole tuntipalkka

Palkansaajan tuntipalkka ja yrittäjän tuntihinta ovat eri lukuja. 3 500 euron kuukausipalkka on palkansaajalle noin 21,54 euroa tunnilta, kun kuukaudessa on keskimäärin 162,5 työtuntia (37,5 × 52 ÷ 12). Yrittäjä tarvitsee samaan palkkaan esimerkin oletuksilla 61,39 euron tuntihinnan, lähes kolminkertaisen. Kevytyrittäjän vastaava laskelma on artikkelissa kevytyrittäjä tuntipalkka.

Ero syntyy kolmesta asiasta. Yrittäjä maksaa itse eläkemaksunsa (YEL), jonka palkansaajalla maksaa suurimmaksi osaksi työnantaja. Yrittäjällä ei ole palkallista lomaa eikä sairausajan palkkaa. Ja yrittäjä maksaa kaiken ajan, jota ei voi laskuttaa. Siksi tuntihintaa ei kannata verrata entiseen tuntipalkkaan, vaan laskea se kaavalla. Valmiit kertoimet ovat artikkelissa yrittäjän laskutus kerroin.

Tuntihinta ALV:n kanssa vai ilman?

Yritysasiakkaille tuntihinta ilmoitetaan yleensä ilman ALV:tä, koska yritys vähentää veron omassa ALV-ilmoituksessaan. Kuluttajalle hinta ilmoitetaan aina verollisena, joten 61,39 euron tunti on kuluttajalle 77,05 euroa. Arvonlisävero ei ole yrittäjän rahaa: se tilitetään verottajalle.

Jos myyntisi jää alle 20 000 euron vuodessa, voit jäädä ALV-rekisterin ulkopuolelle, ja silloin tuntihinta on sama yritys- ja kuluttaja-asiakkaalle. Rajan ylittyessä joudut päättämään, nostatko kuluttajahintaa vai otatko veron katteestasi. Siitä lisää artikkelissa ALV-rekisteröinti.

Tuntihinnat aloittain

Alalla on suuri merkitys siihen, mitä tuntihintaan sisältyy. Konealalla hintaan lasketaan koneen pääomakulut, rakennusalalla materiaalit laskutetaan usein erikseen ja palvelualalla hoito vie kalenterista enemmän kuin myydyn ajan. Alla Taukon alakohtaiset laskelmat, joissa on alan julkisten hinnastojen taso ja oma laskukaava.

Tuntihinnasta päivähinnaksi, projektihinnaksi tai paketiksi

Tuntihinta on laskennan pohja, mutta sitä ei tarvitse myydä tunteina. Päivähinta on tuntihinta kertaa päivän työtunnit: esimerkin 61,39 euron tuntihinnalla 7,5 tunnin päivä on noin 460 euroa ilman ALV:tä. Projektihinnassa arvioidut tunnit kerrotaan tuntihinnalla ja päälle lisätään riskivara, koska projektit venyvät useammin kuin lyhenevät.

Kun asiakkaan saama hyöty on paljon suurempi kuin työtunnit, kannattaa harkita arvopohjaista hinnoittelua. Hinnoittelun eri mallit on koottu artikkeliin hinnoittelu, ja valmiin laskentapohjan kuluille, katteelle ja hinnalle saat sivulta hinnoittelulaskelma-pohja.

Milloin tuntihinta pitää tarkistaa?

Tarkista tuntihinta vähintään kerran vuodessa ja aina, kun jokin laskelman luku muuttuu: YEL-työtulo, kiinteät kulut tai laskutusaste. Jos laskutat jatkuvasti yli 75 prosenttia työajasta tai kukaan ei koskaan sano hintaasi kalliiksi, hinta on todennäköisesti liian matala.

• Toteutunut laskutusaste: laskutetut tunnit jaettuna tehdyillä tunneilla. Näet sen laskutuksesta ja tuntikirjanpidosta.
• Toteutuneet kulut: kirjanpidon kulut kuukaudessa. Vertaa laskelman kiinteisiin kuluihin.
• Tulos suhteessa palkkatavoitteeseen: riittääkö tulos YEL:n ja kulujen jälkeen siihen palkkaan, jota tavoittelit.
• Lomat: jos et pitänyt suunniteltuja lomia, hinta oli liian matala tai tunteja liian vähän. Lomien hinnoittelusta kerrotaan artikkelissa yrittäjän loma.

Kaikki kolme lukua tulevat kirjanpidosta. Jos näet ne vasta tilinpäätöksessä, korjaat hintaa vuoden myöhässä. Kun kirjanpito on ajan tasalla joka kuukausi, huomaat muutamassa kuukaudessa, ettei laskutusaste ole se, mitä oletit. Paljonko kirjanpito maksaa sinulle, näet hintalaskurista.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.