Sähkömiehen tuntihinta 2026: näin sähköurakoitsija hinnoittelee tunnin, starttimaksun ja päivystyksen

Sähkömiehen tuntihinta on vuonna 2026 julkisissa hinnastoissa noin 49-60 euroa ilman ALV:tä, kuluttajalle 61,50-75 euroa. Tuntihinnan lisäksi peritään yleensä huoltoautokäynti tai matkakulut ja minimiveloitus. Oma hintasi lasketaan tavoitetulosta ja kuluista, ja ratkaisevaa on, perätkö ajot starttimaksuna vai sisällytätkö ne tuntiin.

Mistä sähkötyön lasku koostuu?

Sähkökeikka on usein lyhyt: pistorasia, valaisin, vikakorjaus. Siksi sähköurakoitsijan laskussa on tavallista enemmän rivejä kuin rakennustyössä. Tuntihinnan rinnalla esiintyy neljä tapaa periä kiinteät kustannukset: huoltoautokäynti eli starttimaksu, kilometrit, minimiveloitus ja pientarvikelisä.

Vertaa siis koko keikan hintaa. Tunnin pistorasiatyö maksaa Rentolalla 76,89 € ilman ALV:tä (49 € + 27,89 €), Boströmillä kahden tunnin minimillä 153 € ja Laatusähkärillä noin 78 €, kun ajoa laskutetaan 10 kilometriä ja pientarvikelisä peritään. Halvin tuntihinta ei ole automaattisesti halvin lasku.

Laskukaava: sähköurakoitsijan tuntihinta tavoitetulosta

Kaava on sama kuin muillakin aloilla, mutta sähköurakoitsijan kiinteät kulut ovat omanlaisensa. Tukes edellyttää tarpeelliset mittalaitteet, sähkötöiden johtajan pätevyyden ylläpito vaatii koulutusta ja standardeja, ja vastuuvakuutus on käytännössä välttämätön. Lyhyillä keikoilla laskuttamatonta aikaa kertyy paljon: ajot, tarvikehaku tukusta, tarjoukset ja dokumentointi.

Kaavan vaiheet ja laskutusasteen arviointi ovat artikkelissa tuntihinnan laskeminen. Remonttiyrittäjän vastaava laskelma, jossa keikat ovat pidempiä, on artikkelissa rakennusmiehen tuntihinta.

Starttimaksu vai ajot tuntihintaan: mitä asiakas maksaa?

Kuluttaja saa kotitalousvähennyksen vain työn osuudesta. Verohallinnon ohjeen mukaan laskulla eritellään työn tunnit ja hinta, ja erikseen tarvikkeet, matkakulut ja matka-ajasta veloitettu korvaus, joista vähennystä ei saa. Huoltoautokäynti ja kilometrit eivät siis ole vähennyskelpoisia. Jos taas ajot on hinnoiteltu kohteessa tehdyn tunnin hintaan, koko tuntihinta on työtä.

Malli B on asiakkaalle edullisempi, mutta 110 euron tuntihinta näyttää vertailussa kalliilta, ja pitkällä keikalla se tuottaa sinulle tarpeettoman paljon. Siksi moni käyttää välimallia: maltillinen starttimaksu ja tuntihinta, joka sisältää lähialueen ajot. Laskuun merkitään vain kohteessa tehdyt tunnit. Tarvikkeiden kateosio on artikkelissa sähköurakoitsijan kirjanpito.

Ilta-, viikonloppu- ja hälytystyö: paljonko lisää?

Jos sinulla on työntekijöitä, ilta- ja hälytystyön hinta tulee sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksesta. Palkkaryhmän 3 henkilökohtainen aikapalkka on 1.8.2026 alkaen 19,72 €/h. Kun työntekijä kutsutaan takaisin työhön kotoa, hänelle maksetaan TES:n mukaan kahden tunnin palkka valmistautumis- ja peseytymiskorvauksena ja varsinaiselta työajalta 100 %:n lisä. Matka-aika luetaan hälytystyössä työaikaan.

Yksinyrittäjää TES ei sido, mutta sama logiikka pätee: ilta on pois muusta, ja yöllä tehty työ hidastaa seuraavaa päivää. Julkisissa hinnastoissa näkyy kaksi tapaa: prosenttilisä tuntihintaan (esimerkiksi Laatusähkäri +50 % klo 16-18 ja +100 % klo 18 jälkeen) tai kiinteä hälytysraha keikkaa kohden. Joku hinnoittelee tietoisesti ilman lisiä, ja siitä tulee kilpailuetu, jos päivähinta kattaa illat.

Kuuluvatko tarkastukset ja pöytäkirjat tuntihintaan?

Sähköasennukselle tehdään käyttöönottotarkastus ennen käyttöönottoa, ja siitä laaditaan pöytäkirja. Mittaukset ja dokumentointi ovat työaikaa: pienessä työssä ne voivat olla neljännes keikasta. Ne kuuluvat sähköurakoitsijan velvollisuuksiin eivätkä ole asiakkaan valittavissa oleva lisäpalvelu, joten järkevintä on laskea ne tuntihintaan tai työn kokonaishintaan eikä esittää niitä yllätyksenä laskulla. Kotitalousvähennyksessä tarkastus ja pöytäkirja ovat osa kohteessa tehtyä työtä. Mittalaitteiden kalibrointi ja uusiminen kuuluu puolestaan kiinteisiin kuluihin, jotka on jo laskettu esimerkin 2 000 euroon. Ilmoitukset ja pätevyydet ovat artikkelissa sähköalan yrityksen perustaminen.

Mihin sähköurakoitsijan kate yleensä katoaa?

1. Starttimaksu puuttuu tai on liian pieni. Esimerkissä 500 keikan ajot ja aloitukset maksavat noin 20 000 € vuodessa. Jos niitä ei peritä erikseen, tuntihinnan pitäisi olla noin 20 € korkeampi.
2. Pientarvikkeet laskuttamatta. Liittimet, ruuvit ja kaapelinpätkät jäävät helposti laskulta. Moni hinnasto perii niistä kiinteän 6-12 euron lisän.
3. Hälytystyö päivähinnalla. Työntekijän iltakeikka maksaa palkkoina yli kolminkertaisesti verrattuna päivään.
4. Käännetty ALV väärälle asiakkaalle. Jos jätät ALV:n pois taloyhtiön tai kaupan laskulta, maksat 25,5 %:n veron itse. Rakennusliikkeen laskulle sitä taas ei saa lisätä.
5. ALV-ilmoitus myöhässä. Myöhästymismaksu on 3 € päivältä enintään 135 €, ja yli 45 päivän jälkeen lisäksi 2 % maksettavasta verosta.

Kirjanpitäjä huomaa nämä kuukausittaisessa täsmäytyksessä: tarvikeostot suhteessa laskutettuihin tarvikkeisiin, starttimaksujen kertymä ja laskujen ALV-käsittely asiakastyypeittäin. ALV-ilmoitukset lähtevät ajallaan, ja poikkeama huomataan ennen kuin se toistuu.

Kuluttaja, taloyhtiö vai rakennusliike: sama tunti, kolme laskua

Kuluttaja ja taloyhtiö maksavat tunnin 25,5 %:n ALV:llä. Rakennusliikkeelle tai toiselle urakoitsijalle, joka myy itse rakentamispalveluja, sähköasennus laskutetaan ilman ALV:tä käännetyllä verovelvollisuudella. Yritysasiakas vertaa siksi aina verotonta hintaa, ja hinnaston kannattaa näyttää molemmat. Taloyhtiö ei saa kotitalousvähennystä, joten sen tarjouksessa starttimaksun ja tuntihinnan suhde ei muuta asiakkaan nettohintaa. Merkinnät ovat artikkelissa rakennusalan käännetty ALV, ja kotitalousvähennyksen ehdot sanastossa.

Sähköalan kirjanpidon hinnat näet sivulta rakennusalan kirjanpidon hinta.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.