Kassavirtaennuste: näin teet 13 viikon ennusteen pienyritykselle, valmis esimerkki suomalaisilla eräpäivillä

Kassavirtaennuste on aikajana tulevista rahaliikkeistä: milloin asiakkaat maksavat, milloin palkat, verot ja vuokra lähtevät ja paljonko tilille jää jokaisen viikon lopussa. Se vastaa kysymykseen, jota tuloslaskelma ei kerro: riittävätkö rahat. Kannattava yritys voi ajautua maksuvaikeuksiin, jos iso maksu ja ALV osuvat samalle viikolle ennen kuin asiakas maksaa.

Mikä on kassavirtaennuste?

Kassavirtaennuste on laskelma yrityksen tulevista kassaan tulevista ja kassasta lähtevistä rahoista ajanjaksoittain, yleensä viikoittain tai kuukausittain. Se eroaa budjetista siinä, että budjetti laskee tuottoja ja kuluja ilman arvonlisäveroa sille kuukaudelle, jolle ne kuuluvat, kun taas kassavirtaennuste laskee rahaa sinä päivänä, jona se liikkuu, arvonlisäveroineen.

Budjetin tekeminen on käyty läpi artikkelissa budjetti. Tässä keskitytään siihen, miten budjetista ja avoimista laskuista tehdään ennuste, joka näyttää kassan viikko viikolta. Pidemmän aikavälin seurannasta kerrotaan artikkelissa rullaava budjetti.

Mitä kassavirta kertoo?

Kassavirta kertoo, paljonko yrityksen rahavarat muuttuivat tai muuttuvat jakson aikana ja mistä muutos johtuu: liiketoiminnasta, investoinneista vai rahoituksesta. Positiivinen kassavirta tarkoittaa, että rahaa tuli enemmän kuin lähti. Ennusteena kassavirta kertoo lisäksi, milloin rahaa on vähiten, jolloin ehdit reagoida ennen kuin tili on tyhjä. Toteutuneen kassavirran tulkinnasta kerrotaan artikkelissa kassavirta-analyysi.

Miten lasketaan kassavirta?

Kassavirta lasketaan jaksoittain kaavalla alkusaldo + rahat sisään − rahat ulos = loppusaldo. Jakson loppusaldo on seuraavan jakson alkusaldo. Sisään tulevat asiakkaiden maksut, lainan nostot ja oman pääoman sijoitukset. Ulos lähtevät ostolaskut, palkat, verot, vakuutusmaksut, investoinnit, lainan lyhennykset ja osingot.

Nettokassavirta tarkoittaa siis jakson kaikkien rahaliikkeiden erotusta. Operatiivinen kassavirta on sen osa, joka syntyy pelkästä liiketoiminnasta. Jos operatiivinen kassavirta on pitkään negatiivinen ja kassa pysyy plussalla vain lainan avulla, liiketoiminta ei rahoita itseään.

Onko rahoituslaskelma sama kuin kassavirtalaskelma?

Käytännössä kyllä: rahoituslaskelma on kirjanpitolain termi toteutuneelle kassavirtalaskelmalle, joka jakaa rahavarojen muutoksen liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen kassavirtaan. Kirjanpitolain mukaan sitä vaaditaan vain suuryritykseltä. Kassavirtaennuste on sama rakenne tulevaisuuteen, eikä sitä vaadi mikään laki, mutta pankki pyytää sitä usein lainahakemuksen liitteeksi. Laskelmatyyppien erot ja laskettu kuukausiesimerkki ovat artikkelissa kassavirtalaskelma.

Kassavirtaennuste esimerkki: 13 viikkoa marraskuusta tammikuuhun

Esimerkki Oy on kahden hengen asiantuntijayhtiö: omistaja ja yksi työntekijä. Se on ALV:n kuukausi-ilmoittaja, palkkapäivä on kuun 15. päivä, ja tilillä on maanantaina 2.11.2026 6 000 euroa. Asiakasmaksut ovat verollisia, koska ennuste laskee rahaa, ei tulosta. Luvut ovat laskennallisia.

Kolmen kuukauden nettokassavirta on +9 450 euroa, joten yritys tuottaa rahaa. Silti kassa käy 3 800 eurossa marraskuun toisella viikolla, koska palkat, ennakonpidätykset ja syyskuun ALV lähtevät samalla viikolla. Samanlainen piikki toistuu joka kuun puolivälissä. Ilman ennustetta 16 450 euron saldo marraskuun lopussa näyttäisi siltä, että kannettavan voi ostaa milloin vain.

Pienyrityksen eräpäivät, jotka ennusteeseen kirjataan ensin

Suurin osa pienyrityksen menoista erääntyy joka kuukausi samana päivänä. Kun nämä ovat ennusteessa valmiina, jäljelle jää vain asiakasmaksujen arviointi. Viikonloppuun tai pyhäpäivään osuva verojen eräpäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään.

ALV-ilmoituksen kausista ja eräpäivistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa ALV-ilmoitus ja ennakkoveron eristä artikkelissa ennakkovero.

Miten kassavirtaennuste tehdään? Kuusi vaihetta

Kassavirran ennustaminen: kolme menetelmää

Kassavirran ennustaminen tarkoittaa tulevien rahavirtojen arvioimista, ja pienyritys käyttää siihen yleensä yhtä kolmesta menetelmästä. Lyhyen aikavälin ennuste tehdään suoraan eräpäivistä, vuoden ennuste budjetista maksuaikojen avulla, ja asiakkaiden maksujen ajoitusta tarkennetaan niiden maksuhistorialla. Useimmat yritykset yhdistävät kaksi ensimmäistä.

Budjetointiin ja kassavirtaennusteeseen liittyy kymmenen tavallista askelta: historiatieto pohjaksi, realistinen myynti-ennuste, maksuajat, kiinteät ja muuttuvat kulut, investoinnit ja lainat, varautuminen, työkalut, seuranta ja tarvittaessa asiantuntijan apu. Suurin osa niistä on jo yllä olevissa vaiheissa. Koko vuoden budjetti on artikkelissa budjetti.

Miten lasketaan vapaa kassavirta?

Vapaa kassavirta lasketaan vähentämällä liiketoiminnan kassavirrasta investoinnit: vapaa kassavirta = liiketoiminnan rahavirta − investointien rahavirta. Se kertoo, paljonko rahaa jää lainojen lyhentämiseen, osinkoihin ja puskuriin, kun toiminta on pyöritetty ja välttämättömät koneet ja laitteet ostettu.

Ennusteessa vapaa kassavirta lasketaan samoilla luvuilla etukäteen. Jos se on negatiivinen, investointi tai osinko kannattaa siirtää tai rahoittaa lainalla. Toteutuneen kassavirran laskelmasta enemmän artikkelissa kassavirta.

Kuinka pitkälle tulevaisuuteen kassavirtaa kannattaa ennustaa?

Pienyritykselle riittää kaksi ennustetta: 13 viikkoa viikoittain ja 12 kuukautta kuukausittain. Viikkoennuste perustuu enimmäkseen jo lähetettyihin laskuihin ja tiedossa oleviin eräpäiviin, joten se on tarkka. Kuukausiennuste perustuu arvioihin, mutta se näyttää kausivaihtelun, investointien ja lainanlyhennysten vaikutuksen ajoissa. Taseen ennustamisesta kerrotaan artikkelissa tase-ennuste.

Mitä jos iso asiakas maksaa myöhässä?

Ennusteen arvo näkyy, kun jokin muuttuu. Oletetaan, että esimerkkiyhtiön suurin asiakas maksaa joulukuun 6 800 euron laskunsa kolme viikkoa myöhässä, viikolla 4.1. Silloin saldo putoaa joulukuun puolivälissä 7 450 euroon, joulun viikolla 5 600 euroon ja vuodenvaihteessa 3 700 euroon, ja palautuu tammikuussa, kun maksu tulee.

Jos myöhästelevät maksut ovat toistuva ongelma, myyntisaamisia voi rahoittaa factoringilla tai laskurahoituksella. Se maksaa palkkion jokaisesta laskusta, joten laske hinta ennusteeseen ennen kuin otat sen käyttöön. Käsite on selitetty sanastossa: factoring.

Miten ennusteen tarkkuutta seurataan?

Vertaa kerran kuussa ennustettua ja toteutunutta saldoa. Jos ero on toistuvasti samaan suuntaan, korjaa oletusta eikä yksittäistä lukua: useimmiten asiakkaiden maksuviive on arvioitu liian lyhyeksi tai pienet toistuvat kulut puuttuvat. Kolmen kuukauden jälkeen ennusteen virhe pienenee yleensä selvästi, koska maksuviiveet ja kulujen taso ovat tiedossa.

• Onko jokainen yli 30 päivää erääntynyt myyntilasku siirretty myöhemmälle viikolle tai poistettu ennusteesta?
• Ovatko vuosittaiset maksut mukana: vakuutukset, ohjelmistojen vuosilisenssit, tilinpäätöksen lasku ja jäännösvero?
• Onko ALV-maksun summa kirjanpidosta eikä arviosta?
• Onko ennusteen loppuun lisätty uusi viikko, jotta jakso pysyy 13 viikkona?
• Onko alimman viikon saldo vähintään asettamasi puskurin, esimerkiksi yhden kuukauden kiinteiden menojen, suuruinen?

Kassavirtaennuste Excelissä vai ohjelmassa?

Pieni yritys pärjää taulukolla: rivit sisään ja ulos, sarakkeet viikoille ja saldo-rivi, joka laskee edellisen viikon saldon ja viikon nettokassavirran. Valmis Excel, jossa ALV-maksut siirtyvät oikealle kuukaudelle itse, on budjetti- ja kassavirtapohjassa. Erillinen ennusteohjelma maksaa itsensä takaisin vasta, kun pankkitilejä, valuuttoja tai projekteja on niin paljon, ettei taulukkoa ehdi päivittää viikoittain.

Jos rakennat oman budjettitaulukon, ohjeet kaavoineen ovat artikkelissa kirjanpito Excel. Kassan hallinnan keinot, kuten kolmen tilin malli ja puskurin mitoitus, ovat artikkelissa kassavirran hallinta. Kuukausittaisen laskelman rakentamisesta Exceliin kerrotaan artikkelissa kassavirtalaskelma Excel.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.