Irtisanomisajan palkka: mitä maksetaan, kun työntekijä on töissä, vapautettu, sairaana tai lomalla

Kun työsuhde irtisanotaan, työsuhde ja palkanmaksu jatkuvat irtisanomisajan loppuun. Pienyrityksen työnantajalle kysymys kuuluu usein näin: mitä maksan, jos en enää tarvitse työntekijää, jos hän sairastuu tai jos hän haluaa pitää lomansa? Irtisanomisaikojen pituudet ja päättymispäivän laskeminen ovat sivulla työntekijän irtisanomisaika. Tämä sivu keskittyy rahaan.

Mikä on irtisanomisajan palkka?

Irtisanomisajan palkka on se palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos työsuhde jatkuisi normaalisti irtisanomisajan loppuun. Kuukausipalkkainen saa kuukausipalkkansa, ja tuntipalkkainen saa palkan työvuoroluettelon tai sovitun työajan mukaisista tunneista. Palkkaan kuuluvat myös säännölliset lisät ja luontoisedut, kuten puhelin- tai autoetu, ellei niistä sovita toisin.

Irtisanomisajan palkka ilman työvelvoitetta: pitääkö palkka maksaa?

Pitää. Työnantaja voi päättää, ettei työntekijän tarvitse tulla töihin irtisanomisaikana, mutta palkka maksetaan silti koko ajalta tavallisina palkkapäivinä. Vapauttaminen on usein järkevää, kun työntekijä siirtyy kilpailijalle tai kun työtä ei enää ole. Työntekijä ei saa irtisanomisaikana ryhtyä kilpailevaan toimintaan, koska lojaliteettivelvollisuus jatkuu viimeiseen päivään.

Mitä työntekijä saa, kun hänet vapautetaan työvelvoitteesta?

Työvelvoitteesta vapautettu työntekijä on yhä työsuhteessa, joten hän saa irtisanomisajalta saman palkan, lisät ja luontoisedut kuin töissä ollessaan. Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaan työnantajan on maksettava täysi palkka, kun työntekijä on käytettävissä mutta ei voi tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.

Uuden työn ansioiden vähentäminen on käytännössä riitojen yleisin syy. Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 3 momentin mukaan työnantaja saa vähentää palkasta sen, mitä työntekijä on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta, ja vähennyksessä on noudatettava kuittausoikeuden rajoja. Koska tulkinta riippuu siitä, oliko vapautus työnantajan yksipuolinen päätös vai sopimus, kirjaa asia aina vapautussopimukseen.

• Vapautuksen alkamis- ja päättymispäivä sekä työsuhteen päättymispäivä.
• Palkka, lisät ja luontoisedut vapautusaikana, ja maksetaanko ne normaaleina palkkapäivinä.
• Pidetäänkö vuosilomat vapautusaikana vai maksetaanko ne lomakorvauksena lopputilissä.
• Saako työntekijä aloittaa uuden työn ja vähennetäänkö sen ansiot.
• Työvälineiden, avainten ja tunnusten palautus sekä salassapito.

Mitä tapahtuu, jos irtisanomisaikaa ei noudateta?

Jos työnantaja päättää työsuhteen heti noudattamatta irtisanomisaikaa, sen on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Jos taas työntekijä lopettaa työt kesken irtisanomisajan, hän on velvollinen maksamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Jos aikaa noudatetaan osittain, korvaus koskee vain noudattamatta jäänyttä osaa (työsopimuslaki 6 luku 4 §).

Käytännössä moni työnantaja sopii työntekijän kanssa lyhyemmästä irtisanomisajasta. Kun sopimus on kirjallinen, korvausta ei peritä kummaltakaan. Työntekijän korvauksen voi kuitata lopputilistä vain lain sallimissa rajoissa, joten pyydä tarvittaessa neuvoa ennen kuittausta.

Irtisanoutuminen sairauslomalla: maksetaanko palkka?

Työntekijä saa irtisanoutua myös sairausloman aikana, ja irtisanomisaika kuluu normaalisti, vaikka hän olisi sairaana. Työnantaja maksaa sairausajan palkan samoin kuin ilman irtisanoutumista: lain mukaan täysi palkka sairastumispäivästä sitä seuraavan yhdeksännen arkipäivän loppuun, jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, ja 50 prosenttia palkasta lyhyemmässä työsuhteessa. Monessa työehtosopimuksessa palkallinen sairausaika on pidempi. Tilanne on käyty läpi sivulla irtisanomisaika ja sairausloma.

Kun palkanmaksuvelvollisuus päättyy, työntekijä saa Kelan sairauspäivärahaa. Työsuhde päättyy alkuperäisenä päättymispäivänä, eikä sairausloma siirrä sitä. Sama koskee tilannetta, jossa työnantaja irtisanoo sairaana olevan työntekijän: irtisanomisperusteen on oltava kunnossa, mutta irtisanomisaika kuluu sairaudesta huolimatta. Sairausajan palkan säännöt ovat tarkemmin sivulla sairausajan palkka.

Irtisanoutuminen lomalla: mitä lomille tapahtuu?

Irtisanoutua voi myös vuosiloman aikana, ja irtisanomisaika alkaa siitä, kun työnantaja saa ilmoituksen. Jo alkanut loma jatkuu, ja siltä maksetaan lomapalkka. Pitämättä jääneet lomat maksetaan lomakorvauksena viimeisen palkan yhteydessä, ellei niiden pitämisestä irtisanomisaikana sovita.

Työnantaja voi myös määrätä vuosiloman irtisanomisajalle, kun se noudattaa vuosilomalain sääntöjä: kesäloma lomakaudella 2.5.–30.9. ja ilmoitus viimeistään kuukautta ennen, poikkeuksellisesti kaksi viikkoa ennen. Työehtosopimus voi rajoittaa tätä. Lomaraha ei perustu lakiin vaan työehtosopimukseen, joten sen maksaminen irtisanoutumisen yhteydessä riippuu TES:n ehdoista. Lomien kertymästä erikoistilanteissa kerrotaan sivulla vuosiloman kertyminen.

Mitä lopputilissä maksetaan?

Lopputilissä maksetaan viimeisen palkkakauden palkka, pitämättömien lomien lomakorvaus, mahdolliset kertyneet ylityö- ja muut lisät sekä TES:n mukainen lomaraha, jos ehdot täyttyvät. Lopputili maksetaan lähtökohtaisesti työsuhteen päättymispäivänä, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole sovittu muusta ajankohdasta. Loppupalkan maksupäivä ja laskelma on käyty läpi erikseen.

Irtisanomisajan palkka vaihtelevassa työajassa

Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta, esimerkiksi 0–30 tuntia viikossa, työnantaja ei voi pudottaa tunteja nollaan irtisanomisen jälkeen. Jos irtisanomisaikana tarjottu työ jää alle viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen määrän, työnantajan on korvattava erotus. Korvausvelvollisuutta ei ole, jos työsuhde oli kestänyt alle kuukauden (työsopimuslaki 6 luku 4 a §).

Työllistymisvapaa: palkallinen vapaa työnhakuun

Kun työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, työntekijällä on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen irtisanomisaikana. Vapaata on enintään 5 työpäivää, kun irtisanomisaika on enintään kuukausi, 10 työpäivää, kun se on yli kuukauden ja enintään neljä kuukautta, ja 20 työpäivää pidemmällä irtisanomisajalla. Yli 55-vuotiaalla, jonka työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, vapaata on enemmän. Työllistymisvapaa ei koske työntekijän omaa irtisanoutumista.

Kirjanpito ja palkka-ilmoitukset irtisanomisaikana

Irtisanomisajan palkka, lomakorvaus ja korvaus irtisanomisajan laiminlyönnistä ovat palkkaa, josta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työnantajan sivukulut. Ne ilmoitetaan tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä omilla tulolajeillaan. Jos työnantaja saa työntekijältä korvauksen irtisanomisajan laiminlyönnistä, se kirjataan tuotoksi, ei palkkojen vähennykseksi.

Jos palkat lasketaan vielä taulukossa, lopputili on tavallinen virheiden paikka. Katso oma hintasi, niin näet, paljonko palkanlaskenta ja kirjanpito maksaisivat sinun yrityksellesi.