Ennakko-osinko: mitä se tarkoittaa, väliosinko kesken tilikauden ja miten se verotetaan
Ennakko-osinko tarkoittaa virallisesti konsernissa käytettävää menettelyä, jossa tytäryhtiön yhtiökokous päättää osingosta jo ennen tilikauden päättymistä, jotta emoyhtiö voi kirjata osingon tuotoksi samalle vuodelle. Pienen osakeyhtiön omistaja tarkoittaa ennakko-osingolla yleensä väliosinkoa eli kuluvan tilikauden voitosta välitilinpäätöksen perusteella jaettua osinkoa, tai rahaa, jonka hän nostaa ennen osingonjakopäätöstä ja joka on verotuksessa osakaslainaa. Tällä sivulla ovat kaikki kolme merkitystä, väliosingon edellytykset ja se, miten kesken vuoden jaettu osinko verotetaan.
Lyhyesti
- Ennakko-osinkojärjestelmä on konsernien menettely: emoyhtiö kirjaa tytäryhtiön osingon tuotoksi jo sille vuodelle, jolta osinko jaetaan. Se edellyttää määräysvaltaa ja yhtiökokouksen ennakkopäätöstä ennen tilikauden loppua.
- Pienyhtiössä ennakko-osingolla tarkoitetaan yleensä väliosinkoa: osinkoa kuluvan tilikauden voitosta. Se vaatii välitilinpäätöksen, ylimääräisen yhtiökokouksen ja maksukykytestin.
- Raha, jonka omistaja nostaa ennen osingonjakopäätöstä, ei ole osinkoa vaan osakaslainaa. Jos se on maksamatta 31.12., se verotetaan pääomatulona.
- Väliosinko verotetaan kuten muukin osinko sen vuoden tulona, jona se on nostettavissa. 8 %:n raja lasketaan viimeksi ennen nostovuotta päättyneen tilikauden tilinpäätöksestä.
- Saman vuoden kevään osinko ja syksyn väliosinko käyttävät samaa 8 %:n rajaa.
Ennakko-osinko on konsernin menettely, jossa tytäryhtiön yhtiökokous päättää osingosta ennen tilikauden päättymistä, ja emoyhtiö saa kirjata osingon tuotoksi jo sille vuodelle. Pienen osakeyhtiön omistajalle sana tarkoittaa yleensä jotain muuta: väliosinkoa kuluvan vuoden voitosta tai ennen osingonjakopäätöstä nostettua rahaa. Ne käsitellään verotuksessa eri tavalla, joten ensin kannattaa tunnistaa, mistä on kyse.
Mitä ennakko-osinko tarkoittaa?
| Mitä tarkoitetaan | Kenelle | Mitä verotuksessa |
|---|---|---|
| Ennakko-osinkojärjestelmä | Konserni: emoyhtiö, jolla on määräysvalta tytäryhtiössä | Osinko emoyhtiön tuloa jo jakovuodelta. Yhtiöiden välinen osinko on pääsäännön mukaan verovapaata. |
| Väliosinko | Mikä tahansa osakeyhtiö | Osinkoa, kun jako tehty osakeyhtiölain mukaan välitilinpäätöksen perusteella |
| Lisäosinko syksyllä viime tilinpäätöksestä | Mikä tahansa osakeyhtiö | Tavallista osinkoa. Ei vaadi välitilinpäätöstä, jos viimeksi vahvistetussa tilinpäätöksessä on jakokelpoista pääomaa |
| Omistajan nosto ennen päätöstä | Omistaja, joka tarvitsee rahaa ennen yhtiökokousta | Osakaslainaa. Maksamatta 31.12. pääomatuloa 30 tai 34 %. |
Ennakko-osinkojärjestelmä konsernissa
Ennakko-osinkojärjestelmässä osinkoa saava yhtiö jaksottaa tytäryhtiön osingon jo sen vuoden tuloksi, jolta osinko jaetaan. Normaalisti osinko kirjataan vasta sinä vuonna, kun yhtiökokous päättää siitä. Menettely nopeuttaa voittovarojen siirtymistä tytäryhtiöstä emoyhtiöön vuodella. Kirjanpitolautakunta on hyväksynyt sen lausunnossaan 1998/1542 ja korkein hallinto-oikeus verotuksessa päätöksellään KHO 1999:6.
- 11. Kirjallinen ilmoitus tilikauden aikanaEmoyhtiö ilmoittaa tytäryhtiölle, että se vaatii varsinaisessa yhtiökokouksessa tietyn suuruista osinkoa. Emoyhtiöllä on oltava määräysvalta.
- 22. Ennakkopäätös ennen tilikauden loppuaTytäryhtiön yhtiökokous tekee osingonjakoa koskevat ennakolliset päätökset ennen sen tilikauden päättymistä, jolta osinko jaetaan.
- 33. Kirjaukset samalle tilikaudelleTytäryhtiö kirjaa oman pääoman vähennyksen ja osingonjakovelan, emoyhtiö osinkotuoton ja osinkosaamisen.
- 44. Vahvistava päätösTilikauden päätyttyä tytäryhtiön varsinainen yhtiökokous tekee ennakkopäätöstä vastaavan osingonjakopäätöksen tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.
Verohallinnon ohjeen mukaan menettely edellyttää, että lopullinen osinko vastaa ennakkopäätöstä. Jos osinkoa jaetaan vähemmän, ennakko-osingon jaksotusta ei hyväksytä, ja osinko jaksotetaan normaalisääntöjen mukaan. Jos osinkoa jaetaan enemmän, ennakkopäätöksen ylittävä osa jaksotetaan normaalisti. Pienyrittäjälle menettely tulee vastaan lähinnä silloin, kun liiketoiminta on holdingyhtiön tytäryhtiö. Holdingrakenteesta kerrotaan artikkelissa holding-yhtiö.
Väliosinko: osinko kesken tilikauden
Väliosinko on osinko, joka jaetaan kulumassa olevan tilikauden voitosta. Verohallinnon ohjeen mukaan väliosinko on verotuksessa osinkoa, kun jako on tehty osakeyhtiölain edellytysten mukaisesti (KHO 2008:77). Muuten nosto voi olla verotuksessa palkkaa, osakaslainaa tai peiteltyä osinkoa.
- Välitilinpäätös kuluvalta tilikaudelta: tuloslaskelma ja tase, joista näkyy jaettava voitto.
- Tilintarkastus, jos yhtiöllä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja.
- Ylimääräinen yhtiökokous, joka vahvistaa välitilinpäätöksen ja päättää osingosta. Yhden hengen yhtiössä pöytäkirja riittää.
- Maksukykytesti: jakoa ei saa tehdä, jos yhtiö on maksukyvytön tai jako johtaa maksukyvyttömyyteen.
- Liitetiedot: väliosinko esitetään koko tilikauden tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Välitilinpäätös on kirjanpitäjälle lisätyötä, ja usein helpompi tapa on lisäosinko. Jos viimeksi vahvistetussa tilinpäätöksessä on vapaata omaa pääomaa, jota keväällä ei jaettu, ylimääräinen yhtiökokous voi päättää syksyllä lisäosingosta ilman välitilinpäätöstä. Silloin on otettava huomioon tilinpäätöksen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset yhtiön taloudessa.
Miten väliosinko verotetaan?
Väliosinko verotetaan omistajalla samoin kuin muukin osinko: listaamattoman yhtiön osingosta pääomatuloa on 8 prosenttiin asti osakkeiden matemaattisesta arvosta, ja ylittävä osa on ansiotuloa. Osinko on sen vuoden tuloa, jona se on nostettavissa, eli yleensä yhtiökokouspäivän vuoden tuloa.
Ratkaiseva yksityiskohta on se, mistä tilinpäätöksestä 8 prosentin raja lasketaan. Matemaattinen arvo lasketaan viimeksi ennen osingon nostovuotta päättyneen tilikauden taseesta, ei välitilinpäätöksestä. Kuluvan vuoden voitto ei siis kasvata rajaa, vaikka osinko jaetaan juuri siitä. Ja jos yhtiöllä ei ole vielä yhtään ennen nostovuotta päättynyttä tilikautta, raja on nolla ja koko osinko on ansiotulo-osinkoa.
Ansiotulo-osingon veron suuruus eri palkkatasoilla on laskettu artikkelissa ansiotulo-osinko. Yhtiö pidättää väliosingosta saman 7,5 prosentin ennakonpidätyksen kuin muustakin listaamattoman yhtiön osingosta ja ilmoittaa sen oma-aloitteisten verojen ilmoituksella maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä.
Voiko omistaja nostaa osinkoa etukäteen ennen yhtiökokousta?
Ei osinkona. Osinkoa ei ole olemassa ennen kuin yhtiökokous on päättänyt siitä. Jos omistaja siirtää yhtiön tililtä rahaa itselleen keväällä odottaessaan tilinpäätöstä, siirto on verotuksessa osakaslainaa. Jos laina on maksamatta vuoden lopussa ja omistus on vähintään 10 prosenttia, koko summa verotetaan pääomatulona 30 tai 34 prosentilla, eikä se ole osinkoa.
- Tilinpäätös valmiiksi ja 8 %:n raja laskettu
- Yhtiökokouksen pöytäkirja, jossa summa ja maksupäivä
- Maksu ja ennakonpidätys samana päivänä
- Tarvittaessa ylimääräinen yhtiökokous heti tilinpäätöksen jälkeen
- Nosto on osakaslainaa ja pitää kirjata saamiseksi
- Saman vuoden aikana takaisin maksettavasta lainasta peritään korkoa
- Maksamatta 31.12. koko summa pääomatuloa
- Jos nostolle ei ole perustetta, se voi olla peiteltyä osinkoa
Osakaslainan verotus ja korko ovat artikkelissa osakaslaina, ja oikean osingonmaksun vaiheet artikkelissa osingon maksaminen.
Miten väliosinko kirjataan?
Yhtiön kirjanpidossa väliosinko kirjataan oman pääoman vähennykseksi ja osingonjakovelaksi päätöspäivänä, ja velka kuitataan maksussa. Ennakonpidätys kirjataan erikseen verovelaksi. Koska päätös tehdään kesken tilikauden, väliosinko näkyy saman tilikauden tilinpäätöksessä oman pääoman muutoksena ja esitetään liitetiedoissa. Osingonsaajalla on tavallinen osinkotulo, jonka tiedot yhtiö ilmoittaa vuoden lopussa osinkojen vuosi-ilmoituksella.
Usein kysytyt
Mikä on ennakko-osinko?+
Virallisesti konsernissa käytettävä menettely, jossa tytäryhtiön yhtiökokous päättää osingosta ennen tilikauden loppua ja emoyhtiö kirjaa osingon tuotoksi jo jakovuodelle. Arkikielessä ennakko-osingolla tarkoitetaan usein väliosinkoa kuluvan tilikauden voitosta.
Voiko osinkoa jakaa kesken tilikauden?+
Voi, väliosinkona. Se vaatii välitilinpäätöksen, joka tarkastetaan, jos yhtiöllä on tilintarkastaja, ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen ja maksukykytestin. Viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella voi lisäksi jakaa lisäosinkoa ilman välitilinpäätöstä.
Miten osinkojen maksu osakeyhtiössä tapahtuu?+
Hallitus tekee ehdotuksen, yhtiökokous päättää summasta ja maksupäivästä, yhtiö maksaa osingon ja pidättää ennakonpidätyksen ja tilittää sen seuraavan kuun 12. päivään mennessä. Vuoden lopussa annetaan osinkojen vuosi-ilmoitus.
Mitä osinko on?+
Osakeyhtiön voitonjakoa osakkeenomistajille. Osinko jaetaan vapaasta omasta pääomasta yhtiökokouksen päätöksellä, eikä jako saa vaarantaa yhtiön maksukykyä.
Paljonko saa osinkoja?+
Enintään jakokelpoisen vapaan oman pääoman verran, kunhan yhtiö pysyy maksukykyisenä. Verotuksessa edullisin osinko on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta ja 150 000 euroa vuodessa.
Milloin osinkoja maksetaan vuonna 2026?+
Oman yhtiön osinko maksetaan yhtiökokouksen päättämänä päivänä, tavallisesti keväällä tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Väliosinko tai lisäosinko voidaan maksaa myös syksyllä. Pörssiyhtiöiden aikataulut ovat artikkelissa milloin osinko maksetaan.
Paljonko osingoista lähtee veroa?+
Listaamattoman yhtiön osingosta 7,5 % 8 %:n rajaan asti ja 150 000 euroon saakka, ja rajan ylittävästä osasta 75 % verotetaan ansiotulona. Pörssiosingosta vero on 25,5 % tai 28,9 %.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Osinkojen ennakonpidätys 2026: 7,5 vai 28 %, ja osingon maksaminen vaihe vaiheelta yhden hengen osakeyhtiössä
Osinkojen ennakonpidätys riippuu siitä, maksaako osingon pörssiyhtiö vai listaamaton yhtiö. Verohallinnon ohjeen mukaan pörssiyhtiön osingosta pidätetään 25,5 prosenttia ja listaamattoman yhtiön osingosta 7,5 prosenttia 150 000 euroon asti ja 28 prosenttia ylittävästä osasta. Yhtiö tilittää pidätyksen OmaVeroon osingon maksukuukautta seuraavan kuun 12. päivään mennessä.
Työmatka päiväraha 2026: milloin päiväraha maksetaan, 25 € vai 54 €, maksupäivä ja takautuva maksu
Työmatka päiväraha on vuonna 2026 osapäivärahana 25 euroa yli 6 tunnin ja kokopäivärahana 54 euroa yli 10 tunnin työmatkasta, kun työntekemispaikka on yli 15 kilometrin päässä kodista tai varsinaisesta työpaikasta (Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista 2026). Päiväraha maksetaan matkan jälkeen matkalaskua vastaan, yleensä seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Tässä artikkelissa on päivärahan ehdot tilanne kerrallaan, maksun aikataulu, takautuvasti maksettavat päivärahat ja kilometrikorvaukset sekä vuoden 2025 korvausten käsittely verotuksessa.
Mikä on osinko? Määritelmä, miten osinko lasketaan euroina ja paljonko siitä menee veroa
Osinko on osakeyhtiön voitonjakoa: yhtiö maksaa osan voitostaan tai vapaasta omasta pääomastaan osakkeenomistajille osakkeiden suhteessa, ja osingosta päättää yhtiökokous hallituksen ehdotuksesta. Verohallinnon mukaan pörssiyhtiön osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa, joten veroa menee yleensä 25,5 %. Oman listaamattoman osakeyhtiön osingosta menee usein vain 7,5 %.