Mitä kirjanpitäjä tekee? Työt viikosta tilinpäätökseen, vastuunjako ja mitä hän ei tee

Kirjanpitäjä tekee yrityksen kirjanpidon: hän kirjaa myynnit, ostot ja kulut tositteiden perusteella, täsmäyttää kirjaukset pankkitiliin, laskee arvonlisäveron, hoitaa palkkailmoitukset ja laatii tilinpäätöksen ja veroilmoituksen. Kirjanpitäjä työskentelee joko yrityksen palveluksessa tai, pienyrityksissä tavallisimmin, tilitoimistossa, jolloin hänellä on kymmeniä asiakasyrityksiä.

Tämä sivu kuvaa työn sisällön aikataulun ja vastuunjaon kautta. Jos etsit kirjanpitäjää ja haluat tietää, mistä hyvän tunnistaa, katso artikkeli hyvä kirjanpitäjä. Etänä toimivista on oma artikkeli kirjanpitäjä verkossa. Koko tilitoimiston palvelut on listattu artikkelissa mitä tilitoimisto tekee.

Kirjanpitäjän tehtävät lyhyesti

Kirjanpitäjän tehtävät jakautuvat neljään ryhmään: juokseva kirjanpito, ilmoitukset verottajalle, vuoden lopun tilinpäätös ja neuvonta. Kolme ensimmäistä ovat lakisääteisiä, neljäs on se, mistä yrittäjä hyötyy eniten.

Kirjanpitäjän työ aikataulussa: viikko, kuukausi ja vuosi

Kirjanpitäjän työtä ohjaavat lakisääteiset määräajat. Tehtävät listana ovat artikkelissa kirjanpitäjän tehtävät. Pienyrityksen kirjanpito ei ole jatkuvaa työtä joka päivä, vaan rytmi, jossa kuukauden alku ja tilinpäätöskausi ovat kiireisimpiä.

ALV-eräpäivät kuukausittain ovat artikkelissa ALV-ilmoitus, ja tilinpäätöksen sisältö artikkelissa tilinpäätös.

Kuka on vastuussa kirjanpidosta: kirjanpitäjä vai yrittäjä?

Vastuu kirjanpidosta on aina yrityksellä eli kirjanpitovelvollisella, ja osakeyhtiössä hallituksella ja toimitusjohtajalla. Kirjanpitäjä vastaa omasta työstään toimeksiantosopimuksen mukaan, mutta ei voi ottaa yrityksen lakisääteistä vastuuta itselleen. Siksi yrittäjän pitää ymmärtää, mitä kirjanpitäjä tekee, vaikka ei tekisi kirjanpitoa itse.

Kirjanpitorikkomuksesta voidaan tuomita sakkoon, jos esimerkiksi kirjaukset myöhästyvät tai aineistoa ei säilytetä, ja vakavammat teot ovat rikoslain kirjanpitorikoksia. Vastuu koskee yrityksen johtoa, joten kirjanpitäjän valinta ei siirrä riskiä pois. Jos kirjanpitäjä tekee virheen, katso kirjanpitäjä teki virheen: kuka maksaa.

Kirjanpitäjän työ maksaa eri tavalla sen mukaan, ostatko sen tilitoimistosta, palkkaatko kirjanpitäjän vai käytätkö freelanceria. Vertailu on artikkelissa paljonko kirjanpitäjä maksaa, ja kuukausihinnan ulkopuolisen työn hinnat artikkelissa tilitoimiston tuntihinta.

Mitä kirjanpitäjä ei tee?

Kirjanpitäjä ei tee yrityksen päätöksiä eikä korvaa tilintarkastajaa tai juristia. Näistä syntyy usein väärinkäsityksiä, kun yrittäjä palkkaa kirjanpitäjän ensimmäistä kertaa.

• Ei kerää tositteita puolestasi. Kuitit, laskut ja sopimukset tulevat yrittäjältä. Kirjanpitäjä voi kirjata vain sen, minkä saa.
• Ei maksa laskujasi tai verojasi, ellei maksuliikenteen hoitamisesta ole erikseen sovittu.
• Ei tarkasta omaa työtään tilintarkastajana. Jos yhtiöllä on tilintarkastusvelvollisuus, tilintarkastaja on eri henkilö.
• Ei tee juridisia asiakirjoja, kuten osakassopimusta tai työsopimusta, vaikka voi neuvoa niiden vero- ja kirjanpitovaikutuksista.
• Ei tee kaikkea kuukausihinnalla. Monessa toimistossa tilinpäätös, veroilmoitus ja neuvonta laskutetaan erikseen. Tarkista sopimuksesta, mitä hintaan sisältyy.

Paljonko kirjanpitäjä maksaa kuukaudessa?

Pienyrityksen kirjanpitäjä maksaa tilitoimistossa tavallisesti noin 75–120 euroa kuukaudessa ilman ALV:tä. Taukon hintatutkimuksen mukaan toiminimen kirjanpidon mediaani on noin 75 €/kk ja osakeyhtiön 89 €/kk, kun tositteita on noin 10 kuukaudessa, ja 30 tositteen osakeyhtiöllä 120 €/kk. Tilinpäätös laskutetaan useimmiten erikseen, ja lisätyön tuntihinnan mediaani on 69,50 €/h.

Tuntiveloitteisen kirjanpitäjän hinnat ovat sivulla kirjanpitäjän tuntihinta. Oman hintasi Taukossa näet hintalaskurista, ja jos haluat verrata useaa toimistoa, käytä tilitoimistojen kilpailutusta.

Voiko kirjanpitoa tehdä itse?

Voi. Laki vaatii, että kirjanpito tehdään oikein ja ajallaan, mutta ei sitä, kuka sen tekee. Toiminimi saa pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos enintään yksi rajoista (tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, 3 työntekijää) ylittyy kahtena peräkkäisenä tilikautena. Osakeyhtiön kahdenkertainen kirjanpito ja tilinpäätös vaativat enemmän osaamista. Laskelma itse tekemisen ja ulkoistamisen välillä on artikkelissa kirjanpito itse vai tilitoimisto.

Milloin yritys on pienyritys kirjanpitolaissa?

Kirjanpitolain mukaan yritys on pienyritys, jos enintään yksi seuraavista ylittyy sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella: tase 7,5 miljoonaa euroa, liikevaihto 15 miljoonaa euroa tai 50 työntekijää. Mikroyrityksen rajat ovat 450 000 euroa, 900 000 euroa ja 10 työntekijää. Koko vaikuttaa siihen, kuinka laaja tilinpäätös laaditaan: mikro- ja pienyritykset saavat käyttää kevennettyjä liitetietoja.

Miten pääsee kirjanpitäjäksi ja mikä on kirjanpitäjän palkka?

Kirjanpitäjäksi pääsee tavallisesti kaupallisen alan koulutuksella, kuten merkonomin, tradenomin tai kauppatieteiden tutkinnolla, ja moni ura alkaa avustavista kirjanpitotehtävistä tilitoimistossa. Laki ei vaadi tiettyä tutkintoa. Alan ammattilaisista ja heidän määrästään kerrotaan artikkelissa kirjanpitäjät. Osaamisen voi osoittaa Taloushallintoliiton KLT-tutkinnolla, joka edellyttää työkokemusta ja tentin. Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisen kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijan kokonaisansion mediaani oli vuonna 2024 3 470 euroa kuukaudessa.

Pätevyyksistä ja niiden merkityksestä asiakkaalle kerrotaan artikkelissa KLT-kirjanpitäjä, ja palkkojen jakauma ammattiryhmittäin artikkelissa hyvä kirjanpitäjä.

Missä asioissa kannattaa kääntyä kirjanpitäjän puoleen?

Kirjanpitäjä on hyödyllisin ennen päätöstä, ei sen jälkeen. Kysy ennen kuin teet jotakin näistä, niin vaikutus veroihin ja kirjanpitoon on tiedossa etukäteen.

• Yrityksen perustaminen tai yhtiömuodon muutos, esimerkiksi toiminimestä osakeyhtiöksi.
• Isot hankinnat, kuten auto, kone tai kalusto: ostetaanko, liisataanko ja milloin.
• Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ja palkkakulujen arviointi.
• Palkan ja osingon suhde osakeyhtiössä ennen vuodenvaihdetta.
• Ennakkoveron muuttaminen, kun tulos poikkeaa arviosta.
• Myynti ulkomaille ja siihen liittyvä ALV.
• Verottajan kirje tai selvityspyyntö.