Korjauskulujen aktivointi taseeseen: milloin remontti on kulu ja milloin se aktivoidaan ja poistetaan
Korjauskulut kirjataan pääsääntöisesti kuluksi heti, mutta ne aktivoidaan taseeseen ja poistetaan, kun korjaus on perusparannus eli laajentaa, muuttaa tai uudistaa omaisuutta tai kun meno tuottaa tuloa vähintään kolmen vuoden ajan. Elinkeinoverolain mukaan rakennuksen perusparannukset lisätään sen hankintamenoon, vuokratilan muutostyöt poistetaan vaikutusaikanaan enintään 10 vuodessa, ja suurehkon korjauksen saa itse vaatia aktivoitavaksi. Tältä sivulta näet rajanvedon esimerkein, mihin tase-erään meno kuuluu, miten se kirjataan ja miten valinta vaikuttaa tulokseen ja veroihin.
Lyhyesti
- Vuosikorjaus palauttaa omaisuuden entiseen kuntoon ja on kulu heti. Perusparannus laajentaa, muuttaa tai uudistaa sitä ja aktivoidaan taseeseen.
- Rakennuksen perusparannus lisätään rakennuksen poistamattomaan hankintamenoon (EVL 35 §). Suurehkon korjauksen saa vaatia käsiteltäväksi samoin.
- Vuokratilan muutostyöt ovat muita pitkävaikutteisia menoja: ne poistetaan tasapoistoin vaikutusaikana, enintään 10 vuodessa (EVL 24 §).
- Koneen tai laitteen tavallinen korjaus on kulu. Alle 1 200 euron hankinnan ja alle kolmen vuoden käyttöön tarkoitetun menon saa vähentää kerralla.
- Aktivointi siirtää vähennyksen tuleville vuosille. Se nostaa tämän vuoden tulosta ja omaa pääomaa, mutta verotuksessa ei voi poistaa enempää kuin kirjanpidossa.
Aktivointi tarkoittaa, että meno kirjataan kuluksi heti sijaan taseeseen omaisuudeksi ja vähennetään poistoina usean vuoden aikana. Korjauskuluissa kysymys tulee vastaan joka remontissa: maalataanko seinät, uusitaanko katto, rakennetaanko vuokratilaan keittiö. Raja ei riipu summasta vaan siitä, mitä korjaus tekee omaisuudelle. Sähkö-, vesi- ja kaukolämpöliittymien käsittely on sivulla liittymismaksut kirjanpidossa.
Milloin korjauskulut aktivoidaan taseeseen?
Korjauskulut aktivoidaan taseeseen, kun korjaus nostaa omaisuuden laatua tai käyttöarvoa alkuperäistä paremmaksi tai kun meno tuottaa tuloa kolmena tai useampana vuonna. Kun korjaus vain palauttaa omaisuuden entiseen kuntoon, se on vuosikorjaus ja kirjataan kuluksi sen vuoden tulokseen, jona työ tehtiin.
| Meno | Tyypillinen käsittely | Peruste |
|---|---|---|
| Rikkoutuneen ikkunan tai oven vaihto samanlaiseen | Kulu heti | Vuosikorjaus |
| Seinien maalaus ja lattian hionta ennalleen | Kulu heti | Vuosikorjaus |
| Katon uusiminen samalla materiaalilla | Kulu heti tai vaadittaessa aktivointi | Suurehko korjausmeno, EVL 35 § |
| Lisärakennus tai laajennus | Aktivoidaan rakennukseen | Perusparannus, EVL 35 § |
| Öljylämmityksen vaihto maalämpöön | Aktivoidaan rakennukseen | Uudistus, perusparannus |
| Varaston muuttaminen toimistoksi | Aktivoidaan rakennukseen | Muutos, perusparannus |
| Vuokratilan väliseinät, keittiö, sähköistys | Aktivoidaan muihin pitkävaikutteisiin menoihin | EVL 24 §, vaikutus vähintään 3 vuotta |
| Koneen korjaus ja huolto | Kulu heti | Koneisiin ei sovelleta EVL 35 §:ää |
| Koneeseen hankittu uusi lisälaite | Koneiden menojäännökseen tai pienhankintana kuluksi | Hankinta, EVL 30 ja 33 § |
Sama remontti sisältää usein molempia. Jos kylpyhuone remontoidaan ennalleen ja samalla tilaan lisätään sauna, ennallistaminen on vuosikorjausta ja sauna perusparannusta. Pyydä urakoitsijalta laskulle erittely, jotta osat voi käsitellä oikein.
Mitä laki sanoo korjausmenojen aktivoinnista?
Verotuksessa rajanvedon ratkaisevat elinkeinoverolain kolme pykälää. Kirjanpidossa sama asia johdetaan kirjanpitolaista: meno aktivoidaan, kun se kerryttää tuloa useana tilikautena, ja muut pitkävaikutteiset menot poistetaan enintään 10 vuodessa.
- EVL 35 §: rakennuksen ja muun kuin koneisiin ja kalustoon kuuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoksi katsotaan myös laajennus-, muutos-, uudistus- ja muut vastaavat perusparannusmenot sekä, verovelvollisen vaatiessa, suurehkot korjausmenot.
- EVL 24 §: meno, joka kerryttää tai säilyttää tuloa kolmen tai useamman verovuoden ajan, vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan, enintään 10 vuodessa.
- EVL 33 §: irtaimen käyttöomaisuuden hankinnan saa vähentää kerralla, jos sen käyttöaika on enintään 3 vuotta tai hankintameno enintään 1 200 euroa (pienhankintoja yhteensä enintään 3 600 euroa vuodessa).
Laki antaa siis suurehkoissa korjauksissa valinnan: oletuksena kulu, mutta yritys voi vaatia aktivointia. Tavallista vuosikorjausta ei sen sijaan voi aktivoida verotuksessa, eikä perusparannusta voi kirjata kerralla kuluksi.
Mihin tase-erään aktivoitu korjaus kuuluu?
Aktivoitu korjausmeno kirjataan sen omaisuuden yhteyteen, jota se parantaa. Omaan rakennukseen tehty perusparannus kasvattaa rakennusten tase-erää, ja vuokratilaan tehty muutostyö kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin muiksi pitkävaikutteisiksi menoiksi, koska yritys ei omista tilaa.
| Kohde | Tase-erä | Poisto verotuksessa |
|---|---|---|
| Oma tehdas-, varasto- tai myymälärakennus | Rakennukset ja rakennelmat | Enintään 7 % menojäännöksestä |
| Oma asuin- tai toimistorakennus | Rakennukset ja rakennelmat | Enintään 4 % menojäännöksestä |
| Kevyt rakennelma, esim. puinen katos | Rakennukset ja rakennelmat | Enintään 20 % menojäännöksestä |
| Vuokrattu toimitila tai liiketila | Muut pitkävaikutteiset menot | Tasapoisto vaikutusaikana, enintään 10 vuotta |
| Rakennuksen kone, esim. ilmanvaihtokone | Koneet ja kalusto | Enintään 25 % menojäännöksestä |
Rakennusten poistoprosentit ja menojäännöksen laskenta ovat artikkelissa rakennusten poistot kirjanpidossa. Suunnitelman mukaisista poistoajoista kirjanpitolautakunta antoi uuden yleisohjeen 6.10.2026, ja sen vaikutukset pienyritykselle on koottu artikkeliin KILA poistot.
Esimerkki: vuokratilan remontin aktivointi ja kirjaus
Jos vuokrasopimus päättyy etuajassa ja yritys muuttaa pois, poistamaton osa kirjataan kuluksi sinä vuonna, kun tila jätetään. Muutostyöt jäävät vuokranantajalle, joten niillä ei ole enää arvoa yritykselle.
Esimerkki: suurehko korjaus kuluna vai aktivoituna
Suurehkossa korjauksessa yritys valitsee itse. Valinta vaikuttaa siihen, minä vuonna vero pienenee. Kulukirjaus pienentää veroa heti, aktivointi tasaa vähennyksen vuosille.
| Varastohallin katto 50 000 € | Kulu heti | Aktivoitu, 7 % menojäännöksestä |
|---|---|---|
| Vähennys vuonna 1 | 50 000 € | 3 500 € |
| Vähennys vuonna 2 | 0 € | 3 255 € |
| Vähennys vuonna 3 | 0 € | 3 027 € |
| Poistamatta vuoden 3 jälkeen | 0 € | 40 218 € |
| Yhteisövero 20 %, säästö vuonna 1 | 10 000 € | 700 € |
Kulukirjaus on yleensä edullisempi, kun yritys tekee voittoa. Aktivointi voi olla järkevämpi, jos vuosi on tappiollinen tai tulos muuten heikko: vähennys ei mene hukkaan, kun se siirtyy voitollisille vuosille. Osakeyhtiössä aktivointi myös pitää oman pääoman suurempana, mikä voi olla tärkeää rahoittajalle tai jos oma pääoma on lähellä negatiivista.
Aktivointi kirjanpidossa ja verotuksessa
Kirjanpito ja verotus kulkevat aktivoinnissa käsi kädessä: elinkeinoverotuksessa poistoja ei voi tehdä enempää kuin kirjanpidossa on tehty. Jos meno aktivoidaan kirjanpidossa, se aktivoidaan myös verotuksessa. Kirjanpidon poistosuunnitelma voi olla verotuksen enimmäispoistoja hitaampi, jolloin ero voidaan osakeyhtiössä käsitellä poistoerona.
Toiminimessä ja ammatinharjoittajalla sama raja pätee. Yhdenkertaista kirjanpitoa pitävä toiminimi merkitsee aktivoidut menot poistolaskelmaan ja ilmoittaa poistot elinkeinotoiminnan veroilmoituksella. Poistojen perusteet ovat artikkelissa poistot.
Laske aktivoidun menon poistot vuosittain
Poistolaskuri omalla sivullaanTaloyhtiön ja vuokranantajan korjaukset
Asunto-osakeyhtiössä sama rajanveto koskee esimerkiksi putki- ja julkisivuremonttia: perusparannukset voidaan aktivoida ja poistaa, vuosikorjaukset kirjataan kuluksi. Taloyhtiön kirjanpidossa valintaan vaikuttaa myös se, miten korjaus rahoitetaan ja miten vastikkeet tuloutetaan, joten iso hanke kannattaa käydä läpi isännöitsijän ja kirjanpitäjän kanssa ennen ensimmäistä laskua.
Yksityishenkilö, joka vuokraa asunto-osaketta, ei aktivoi mitään taseeseen, koska hän omistaa osakkeet, ei rakennusta. Vuokra-asunnon vuosikorjaukset vähennetään vuokratulosta, ja perusparannukset lisätään osakkeiden hankintamenoon, joka otetaan huomioon vasta myyntivoittoa laskettaessa. Rakennuksen omistajan poistot ovat artikkelissa rakennuksen poistot.
Yleisimmät virheet korjauskulujen aktivoinnissa
- Koko remontti kuluksi, koska summa oli pieni. Raja ei ole euromäärä vaan sisältö. Pienikin laajennus on perusparannus.
- Koko remontti taseeseen, koska summa oli iso. Iso ennallistava korjaus on yhä vuosikorjaus. Aktivointi on mahdollista vain suurehkona korjausmenona omalla vaatimuksella.
- Vuokratilan remontti rakennuksiin. Yritys ei omista vuokratilaa, joten meno kuuluu muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan tasapoistoin, ei menojäännöksestä.
- Poistoaika pidempi kuin vuokrasopimus. Jos sopimus on viisivuotinen, poistoaika ei yleensä voi olla kymmenen vuotta.
- Laskusta ei näe, mitä tehtiin. Ilman erittelyä rajanvetoa on vaikea perustella verotarkastuksessa. Pyydä työselostus laskun liitteeksi.
Aktivoinnin yleisperiaatteet, kuten kehittämismenot ja vaihto-omaisuus, ovat artikkelissa jaksottaminen kirjanpidossa ja lyhyesti sanastossa aktivointi.
Usein kysytyt
Voiko korjauskulut aktivoida taseeseen?+
Perusparannukset aktivoidaan aina, ja suurehkot korjausmenot voi aktivoida omalla vaatimuksella (EVL 35 §). Tavalliset vuosikorjaukset kirjataan kuluksi, eikä niitä voi aktivoida verotuksessa.
Mikä ero on vuosikorjauksella ja perusparannuksella?+
Vuosikorjaus palauttaa omaisuuden entiseen kuntoon ja on kulu heti. Perusparannus laajentaa, muuttaa tai uudistaa omaisuutta paremmaksi kuin se oli, ja se aktivoidaan ja poistetaan.
Miten vuokratilan remontti kirjataan?+
Muihin pitkävaikutteisiin menoihin taseeseen ja poistetaan tasapoistoin vaikutusaikana, yleensä vuokrasopimuksen ajan, enintään 10 vuodessa (EVL 24 §).
Mitä kuluja aktivoidaan hankintamenoon?+
Hankintamenoon kuuluvat hankintahinta ja hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot, kuten asennus ja kuljetus. Rakennuksen hankintamenoon lisätään myöhemmin myös perusparannukset ja vaadittaessa suurehkot korjaukset.
Onko katon uusiminen kulu vai aktivoitava meno?+
Samanlaisena uusittu katto on yleensä vuosikorjaus, joka on kulu heti. Koska se on suurehko korjausmeno, yritys voi vaatia sen käsittelyä rakennuksen hankintamenona. Jos katto samalla parannetaan aiempaa paremmaksi, parannusosa on perusparannus.
Kannattaako korjaus aktivoida vai kirjata kuluksi?+
Voitollisessa yrityksessä kulukirjaus pienentää veroa heti ja on yleensä edullisempi. Tappiollisena vuonna aktivointi siirtää vähennyksen voitollisille vuosille, ja osakeyhtiössä se pitää oman pääoman suurempana.
Voiko koneen korjauksen aktivoida?+
Koneen tavallinen korjaus ja huolto ovat kuluja. Jos koneeseen hankitaan uusi lisälaite, se on hankinta, joka lisätään koneiden menojäännökseen tai vähennetään pienhankintana, jos se maksaa enintään 1 200 euroa.
Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi
Rakennusten poistot kirjanpidossa ja verotuksessa: 4, 7 ja 20 %, poistosuunnitelma, perusparannukset ja maatilan rakennukset
Rakennusten poistot tehdään kirjanpidossa suunnitelman mukaan rakennuksen taloudellisena pitoaikana. Verotuksessa elinkeinoverolain 34 § sallii rakennuskohtaisesti poistamatta olevasta hankintamenosta enintään 7 prosenttia tehdas-, varasto-, myymälä- ja talousrakennuksista, 4 prosenttia asuin- ja toimistorakennuksista ja 20 prosenttia kevyistä rakennelmista vuodessa. Maapohjaa ei poisteta lainkaan.
Johdon laskentatoimi: mitä se on, sen menetelmät ja kolme laskettua päätöstä pienyritykselle
Johdon laskentatoimi on yrityksen sisäistä laskentaa, joka tuottaa lukuja päätösten tueksi: mitä tuote maksaa, kannattaako lisätilaus ottaa vastaan ja paljonko myyntiä tarvitaan ensi vuonna. Se on vapaaehtoista ja katsoo eteenpäin, toisin kuin lakisääteinen kirjanpito. Tällä sivulla on johdon laskentatoimen menetelmät taulukkona, kolme laskettua päätöslaskelmaa pienyritykselle ja kuukausirutiini, jolla laskelmat pysyvät ajan tasalla.
IT-konsultointi tuntihinta 2026: paljonko IT-konsultti maksaa yritykselle
IT-konsultoinnin tuntihinta on pienyrityksille suunnatuissa julkisissa hinnastoissa 68–80 euroa ilman arvonlisäveroa, eli 85–100 euroa, kun ALV 25,5 % lisätään. Hinta riippuu siitä, tehdäänkö työ etänä vai paikan päällä, onko käytössä kuukausisopimus ja mikä on minimiveloitus. Tässä tarkistetut hinnastot päivämäärineen, hinnoittelumallien vertailu, laskettu esimerkki ja raja, jonka jälkeen oma IT-työntekijä tulee konsulttia edullisemmaksi.