Aktivointi
Englanniksi: capitalisation
Aktivointi tarkoittaa, että meno kirjataan taseeseen omaisuudeksi eikä suoraan kuluksi. Aktivoitu meno kirjataan kuluksi myöhemmin poistoina niinä vuosina, joina se tuottaa tuloa.
Kirjanpidon perusajatus on, että meno vähennetään sinä vuonna, jona se tuottaa tuloa. Jos ostat koneen, jota käytät viisi vuotta, koko hinnan kirjaaminen ostovuoden kuluksi vääristäisi tulosta: ensimmäinen vuosi näyttäisi huonolta ja seuraavat liian hyviltä. Siksi pitkäikäisen hankinnan meno aktivoidaan eli kirjataan taseeseen käyttöomaisuudeksi, ja se kirjataan kuluksi vähitellen poistoina.
Aktivoitava meno on hankinnan hankintameno: ostohinta ja hankintaan liittyvät välittömät kulut, kuten kuljetus ja asennus. Vähennettävä arvonlisävero ei kuulu siihen. Koneiden, kaluston ja autojen lisäksi aktivoidaan esimerkiksi rakennukset, ohjelmistolisenssit, joita käytetään useita vuosia, ja vuokratilan pysyvät perusparannukset.
Kaikkea ei tarvitse aktivoida. Pienhankinnan, eli alle 1 200 euron käyttöomaisuushankinnan, voi kirjata kerralla kuluksi, kunhan pienhankintoja on vuodessa yhteensä enintään 3 600 euroa. Myös menot, joiden vaikutus kestää alle kolme vuotta, voi yleensä kirjata suoraan kuluksi. Tavalliset vuosikorjaukset ja huolto ovat kuluja, eivät aktivoitavia menoja.
Aktivointi vaikuttaa sekä tulokseen että veroihin. Kun meno aktivoidaan, ostovuoden tulos on parempi ja vero suurempi kuin kulukirjauksella, mutta seuraavina vuosina poistot pienentävät veroa. Kassaan aktivoinnilla ei ole vaikutusta: raha lähtee tililtä silloin, kun lasku maksetaan. Rajatapauksissa kannattaa kysyä kirjanpitäjältä, koska väärin aktivoitu meno joudutaan oikaisemaan myöhemmin.
Esimerkki
Laskennallinen esimerkki: toiminimi ostaa koneen 6 000 eurolla ilman ALV:tä. Meno aktivoidaan, ja siitä tehdään 25 prosentin menojäännöspoisto. Ensimmäisen vuoden kulu on 1 500 euroa ja toisen vuoden 4 500 x 25 % = 1 125 euroa. Taseessa koneen arvo on kahden vuoden jälkeen 3 375 euroa.