Rakennusten poistot kirjanpidossa ja verotuksessa: 4, 7 ja 20 %, poistosuunnitelma, perusparannukset ja maatilan rakennukset

Rakennusten poistot kirjanpidossa tarkoittavat, että rakennuksen hankintameno kirjataan kuluksi vähitellen usean vuoden aikana. Verotuksessa poisto on elinkeinoverolain 34 §:n mukaan enintään 7 prosenttia poistamatta olevasta hankintamenosta tehdas-, varasto- ja myymälärakennuksista, 4 prosenttia asuin- ja toimistorakennuksista ja 20 prosenttia kevyistä rakennelmista. Jokaisella rakennuksella on oma menojäännöksensä, eikä maapohjaa poisteta. Alla on poistotaulukko viidelle vuodelle, perusparannusten ja korjausten raja, poistoeron kirjaus, maatilan rakennusten omat prosentit ja se, mitä tapahtuu, kun rakennus myydään tai puretaan.

Paljonko rakennuksesta voi tehdä poistoja?

Rakennuksen poistoprosentti riippuu sen käyttötarkoituksesta. Laki antaa enimmäismäärät, joten pienemmän poiston saa tehdä, jos se sopii yrityksen tulokseen paremmin. Poisto lasketaan joka vuosi jäljellä olevasta poistamattomasta hankintamenosta, ei alkuperäisestä hinnasta, joten euromäärä pienenee vuosi vuodelta.

Koneiden, kaluston ja autojen 25 prosentin menojäännöspoisto, pienhankinnat ja poistojen perusteet on käyty läpi artikkelissa poistot. Tällä sivulla keskitytään rakennuksiin.

Miten rakennuksen poisto lasketaan? Esimerkki viideltä vuodelta

Rakennuksen poisto lasketaan joka vuosi edellisen vuoden lopun poistamattomasta hankintamenosta. Alla on 300 000 euron varastohallin verotuksen enimmäispoistot 7 prosentilla.

Viidessä vuodessa poistoja kertyy noin 91 300 euroa, eli selvästi alle kolmasosa hankintamenosta. Menojäännöspoisto ei koskaan poista rakennusta kokonaan, vaan jäännös pienenee hitaasti. Toimistorakennuksella 4 prosentin poisto on vielä hitaampi: 200 000 euron toimistotalosta ensimmäisen vuoden poisto on 8 000 euroa ja toisen 7 680 euroa.

Mitä rakennuksen hankintamenoon kuuluu?

Hankintamenoon kuuluvat rakennuksen ostohinta tai rakentamiskustannukset ja niihin välittömästi liittyvät menot, kuten suunnittelu, rakennuslupa ja varainsiirtovero rakennuksen osalta. Kun ostat kiinteistön, kauppahinta jaetaan maapohjaan ja rakennukseen, koska maapohja on kulumatonta omaisuutta eikä siitä tehdä poistoja. Kiinteistön omistamisesta yrityksessä kerrotaan artikkelissa yrityksen kiinteistöt. Jako perustellaan esimerkiksi arviolla tai kiinteistöverotuksen arvoilla, ja se kannattaa dokumentoida kauppakirjan yhteydessä.

Asunto-osakkeista ja muista osakehuoneistoista ei tehdä poistoja, koska yritys omistaa osakkeet, ei rakennusta. Poistot tehdään vain, kun yritys omistaa kokonaisen rakennuksen. Vuokranantajan erityiskysymykset ovat artikkelissa asuntosijoittaminen osakeyhtiön kautta.

Onko remontti perusparannus vai vuosikorjaus?

Rakennuksen laajennus-, muutos-, uudistus- ja muut perusparannusmenot lisätään rakennuksen poistamattomaan hankintamenoon ja poistetaan samalla prosentilla kuin itse rakennus. Tavalliset vuosikorjaukset, kuten maalaus tai rikkoutuneen osan vaihto, vähennetään kuluna heti. Elinkeinoverolain mukaan myös suurehkot korjausmenot voi verovelvollisen vaatimuksesta käsitellä hankintamenona.

Miten kirjanpidon ja verotuksen poistot eroavat?

Kirjanpitolain mukaan pysyvien vastaavien hankintameno kirjataan kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina vaikutusaikanaan. Rakennuksen poistosuunnitelma perustuu arvioon sen taloudellisesta pitoajasta, ja rakennuksilla se on yleensä kymmeniä vuosia. Siksi kirjanpidon poisto on usein pienempi kuin verotuksen enimmäispoisto. Verotuksessa ei kuitenkaan voi vähentää enempää kuin kirjanpidossa on poistettu.

Jos yritys haluaa käyttää verotuksessa suuremman poiston kuin suunnitelma antaa, erotus kirjataan poistoerona. Se kirjataan tuloslaskelmalle tilinpäätössiirtoihin ja taseeseen tilinpäätössiirtojen kertymään. Poistoeroa käyttävät käytännössä yleensä osakeyhtiöt.

Kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaan ammatinharjoittajat, kiinteistön hallintaan perustuvaa toimintaa harjoittavat sekä yhdistykset ja säätiöt voivat tehdä poistot vaikutusaikana ilman etukäteen laadittua suunnitelmaa. Tavallinen kiinteistöosakeyhtiö sen sijaan tekee suunnitelman mukaiset poistot. Miten poistot ja poistoero näkyvät taseessa, on selitetty artikkelissa tase.

Mitkä ovat rakennusten poistot maataloudessa?

Maatilan rakennukset poistetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan, ja prosentit ovat osin eri kuin elinkeinotoiminnassa. Talousrakennuksista, kuten navetoista, konehalleista ja varastoista, poisto on enintään 10 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta. Enintään 1 000 euron poistamaton hankintameno vähennetään kerralla.

Maatilan arvonlisäverotus on käyty läpi artikkelissa maatalouden ALV.

Miten poisto vaikuttaa tulokseen?

Poisto pienentää tilikauden tulosta ja siten verotettavaa tuloa, mutta se ei vie rahaa kassasta, koska raha maksettiin jo rakennusta ostettaessa. 21 000 euron poisto 20 prosentin yhteisöverolla pienentää osakeyhtiön veroja 4 200 eurolla. Siksi poistot kannattaa suunnitella: suuri poisto huonona vuonna voi kasvattaa vahvistettua tappiota, ja pieni poisto hyvänä vuonna nostaa veroa.

Mitä tapahtuu, kun rakennus myydään, tuhoutuu tai puretaan?

Kun rakennus luovutetaan, tuhoutuu tai menetetään muusta syystä, sen poistamatta oleva hankintamenon osa vähennetään sinä verovuonna, ja saatu kauppahinta tai vakuutuskorvaus on veronalaista tuloa. Jos rakennuksen käypä arvo on vahingon tai muun syyn vuoksi pudonnut poistamatonta hankintamenoa pienemmäksi, voi tehdä lisäpoiston, joka alentaa poistamattoman osan käyvän arvon suuruiseksi.