Konkurssi ja yrittäjän vastuu: mitä jää maksettavaksi ja mitä kirjanpidolle tapahtuu

Yrittäjän vastuu konkurssissa riippuu yritysmuodosta. Toiminimiyrittäjä vastaa yrityksen veloista koko omaisuudellaan, ja velat jäävät hänelle konkurssin jälkeenkin. Osakeyhtiön omistaja menettää sijoituksensa, mutta yhtiön velat eivät siirry hänelle, ellei hän ole taannut niitä henkilökohtaisesti. Laiminlyöty kirjanpito voi lisäksi johtaa liiketoimintakieltoon.

Kuka vastaa veloista eri yritysmuodoissa?

Konkurssi tarkoittaa, että maksukyvyttömän yrityksen kaikki varat otetaan pesänhoitajan haltuun, muutetaan rahaksi ja jaetaan velkojille. Konkurssilain mukaan maksukyvyttömyys on sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Se, kenen omaisuuteen konkurssi ulottuu, riippuu yritysmuodosta.

Toiminimessä yritys ja yrittäjä ovat sama henkilö. Konkurssilaki sanoo suoraan, ettei velallinen vapaudu niistä veloista, joille konkurssissa ei kerry täyttä suoritusta. Siksi toiminimiyrittäjän konkurssi ei ole uusi alku, vaan välivaihe. Velkojen jäännökseen voi myöhemmin hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä.

Milloin osakeyhtiön omistaja joutuu maksamaan?

Osakeyhtiö on oma oikeushenkilönsä, joten omistaja menettää konkurssissa sen, minkä on yhtiöön sijoittanut: osakepääoman, SVOP-sijoitukset ja usein myös yhtiölle antamansa lainan. Henkilökohtainen vastuu syntyy käytännössä kolmesta syystä:

• Henkilötakaus. Pankki, leasingyhtiö tai vuokranantaja vaatii pieneltä yhtiöltä usein omistajan takauksen. Takaus on yrittäjän oma velka heti, kun yhtiö ei maksa.
• Oma omaisuus vakuutena. Jos olet pantannut asuntosi tai muun omaisuutesi yhtiön lainan vakuudeksi, velkoja voi myydä sen.
• Vahingonkorvaus. Osakeyhtiölain 22 luvun mukaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua korvaamaan vahingon, jonka he ovat aiheuttaneet rikkomalla lakia, esimerkiksi jakamalla varoja maksukyvyttömästä yhtiöstä.

Pienessä yhtiössä hallitus on usein yrittäjä itse. Siksi varojen nostaminen yhtiöstä viimeisinä kuukausina on riskialtista. Varoja ei saa jakaa omistajalle, jos yhtiö on maksukyvytön tai jako tekisi siitä maksukyvyttömän. Laittomasti saadut varat on palautettava, jos saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tilanne. Pienessä yhtiössä omistaja istuu yleensä itse hallituksessa, joten hän tietää tilanteen. Jos tase on painunut miinukselle jo ennen kriisiä, lue myös negatiivinen oma pääoma.

Miten oma konkurssihakemus tehdään?

Yritys voi hakea itsensä konkurssiin. Konkurssilain mukaan velallista pidetään maksukyvyttömänä, jos se itse ilmoittaa olevansa maksukyvytön eikä ilmene erityisiä syitä epäillä ilmoitusta. Oma hakemus on siksi yleensä nopea käsitellä.

Konkurssi voi myös raueta, jos pesän varat eivät riitä edes menettelyn kuluihin. Silloin konkurssin oikeusvaikutukset lakkaavat. Jos asioita on kuitenkin syytä selvittää, konkurssi voi jatkua julkisselvityksenä, jonka kulut maksetaan viime kädessä valtion varoista.

Mitä kirjanpitoaineistolle tapahtuu konkurssissa?

Konkurssilain mukaan velallisen liike- tai ammattitoiminnan kirjanpitoaineisto kuuluu konkurssipesään. Pesänhoitajan on huolehdittava, että kirjanpito tehdään konkurssin alkuun asti ja että päättyneeltä tilikaudelta laaditaan tilinpäätös. Velvollisuutta ei ole, jos kirjanpito on niin puutteellinen, ettei luotettavaa tilinpäätöstä voi laatia, tai jos pesän varat ovat vähäiset.

• Jos aineisto on tilitoimistolla, se on luovutettava konkurssipesälle. Pesä korvaa vain aineiston toimittamisen kulut.
• Konkurssipesä vastaa kirjanpidon laatimisesta syntyneestä kohtuullisesta saatavasta kahden viimeisen kuukauden ajalta ennen konkurssia.
• Jos kirjanpito on laiminlyöty niin, ettei yrityksen tulosta ja asemaa voi selvittää ilman kohtuutonta vaivaa, laiminlyönnistä vastuussa olevat joutuvat korvaamaan pesälle kirjanpidon loppuun saattamisen kustannukset.
• Osakeyhtiössä velallisen velvollisuudet koskevat hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa sekä niitä, jotka ovat olleet näissä tehtävissä konkurssihakemusta edeltäneen vuoden aikana.

Velallisselvitys toimitetaan velallisen ja suurimpien velkojien lisäksi pyynnöstä esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle. Pesänhoitaja käy siis läpi, mitä yrityksessä tapahtui ennen konkurssia, ja kirjanpito on hänen tärkein lähteensä. Aineiston säilytysajat on koottu artikkeliin kirjanpitoaineiston säilytys.

Milloin konkurssista seuraa liiketoimintakielto?

Liiketoimintakielto on tuomioistuimen määräämä kielto toimia yrittäjänä, hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Liiketoimintakiellosta annetun lain mukaan kielto määrätään vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi, ja sitä vaatii syyttäjä. Pelkkä konkurssi ei ole peruste. Peruste on lakisääteisten velvollisuuksien vakava laiminlyönti tai rikos liiketoiminnassa.

Kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti on tyypillinen syy. Vakavuutta arvioidaan erityisesti sen mukaan, oliko laiminlyönti suunnitelmallista, kuinka kauan se kesti ja toistuiko se, sekä sen mukaan, kuinka suuria vahinkoja syntyi ja millaista hyötyä tavoiteltiin. Asia on pantava vireille viiden vuoden kuluessa viimeisestä laiminlyönnistä.

Voiko konkurssin jälkeen perustaa uuden yrityksen?

Voi, jos liiketoimintakieltoa ei ole määrätty. Osakeyhtiön konkurssi ei sinänsä estä omistajaa perustamasta uutta yhtiötä tai toiminimeä. Henkilö, joka on itse konkurssissa, ei kuitenkaan voi olla osakeyhtiön hallituksen jäsen. Tämä koskee toiminimiyrittäjää, jonka konkurssi on kesken.

Toiminimiyrittäjälle konkurssin jälkeinen tilanne on raskaampi, koska velat jäävät. Silloin kannattaa selvittää yksityishenkilön velkajärjestely, jonka maksuohjelma kestää tavallisesti kolme vuotta. Jos yritys on vielä pelastettavissa, katso ensin yrityssaneeraus. Jos haluat lopettaa velattoman yhtiön hallitusti, oikea reitti on osakeyhtiön lopettaminen selvitystilan kautta.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.