Konkurssihakemus: miten se tehdään, mitä siihen kirjoitetaan ja mitä se maksaa

Konkurssihakemus on kahden osapuolen asiakirja: sen voi tehdä velallinen, kun yritys ei enää selviä veloistaan, tai velkoja, joka ei saa saatavaansa maksettua. Tämä sivu käy läpi itse hakemuksen: mitä siihen kirjoitetaan, mitä liitetään ja mitä tapahtuu sen jälkeen. Konkurssilain kokonaisuus on sivulla konkurssilaki, ja yrittäjän henkilökohtainen vastuu sivulla konkurssi ja yrittäjän vastuu.

Mikä on konkurssihakemus?

Konkurssihakemus on kirjallinen hakemus, jolla konkurssiasia pannaan vireille käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus tutkii, onko velallinen maksukyvytön, ja jos on, asettaa velallisen konkurssiin ja määrää pesänhoitajan. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteensa, ja pesänhoitaja muuttaa omaisuuden rahaksi velkojien hyväksi.

Vapaaehtoinen konkurssi: voiko yrityksen hakea itse konkurssiin?

Vapaaehtoinen konkurssi tarkoittaa, että yritys hakee itse itseään konkurssiin velallisen omalla konkurssihakemuksella. Konkurssilain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan velallista pidetään maksukyvyttömänä, jos velallinen ilmoittaa olevansa maksukyvytön eikä ilmene erityisiä syitä olla hyväksymättä ilmoitusta. Siksi oma hakemus käsitellään yleensä nopeasti. Vanha suomenkielinen nimitys konkurssille on vararikko.

Osakeyhtiössä päätöksen yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin tekee hallitus, ja jos yhtiö on selvitystilassa, selvitysmiehet (osakeyhtiölain 20 luvun 25 §). Selvitystilassa olevan yhtiön selvitysmiesten on haettava konkurssia, jos yhtiön varat eivät riitä velkojen maksamiseen (20 luvun 7 §). Hallitukselle osakeyhtiölaki ei säädä vastaavaa velvollisuutta hakea konkurssia, mutta jos hallitus havaitsee oman pääoman negatiiviseksi, sen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus kaupparekisteriin (20 luvun 23 §). Toiminimiyrittäjä hakee konkurssia itse, ja konkurssi koskee häntä henkilönä, koska toiminimi ei ole yrittäjästä erillinen oikeushenkilö.

Vapaaehtoiseen konkurssiin kannattaa hakeutua ajoissa. Jos toimintaa jatketaan ja uutta velkaa otetaan, vaikka maksukyky on jo mennyt, hallituksen jäsenille voi syntyä vahingonkorvausvastuu: osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n mukaan yhtiölle huolellisuusvelvollisuuden rikkomisesta ja velkojalle tai muulle, jos vahinko aiheutetaan rikkomalla osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Lisäksi jatkaminen pienentää velkojille jäävää jako-osaa. Ennen päätöstä käy läpi kassavirtaennuste, verovelat ja henkilökohtaiset takaukset kirjanpitäjän ja asianajajan kanssa. Kirjanpito on luovutettava pesänhoitajalle ajan tasalla, joten se kannattaa saattaa loppuun ennen hakemusta. Vaihtoehdot tarkemmin: yrityssaneeraus, osakeyhtiön lopettaminen ja toiminimen lopettaminen.

Voiko konkurssipesä jatkaa toimintaa?

Konkurssilaissa ei ole erillistä pykälää liiketoiminnan jatkamisesta. Konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta on hoidettava huolellisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla (17 luvun 1 §), ja laki tuntee liiketoiminnan luovuttamisen toiminnallisena kokonaisuutena (15 luvun 4 §). Käytännössä pesä voi jatkaa toimintaa lyhyen aikaa, jos se on velkojien edun mukaista, esimerkiksi liiketoiminnan myymiseksi. Pesänhoitaja päättää juoksevasta hallinnosta, ja velkojat päättävät muista pesän hallintoa koskevista asioista (14 luvun 2 ja 8 §). Konkurssin alkaessa velallinen itse menettää oikeuden määrätä pesään kuuluvasta omaisuudesta, joten entinen omistaja ei voi jatkaa liiketoimintaa omissa nimissään pesän omaisuudella. Jos liiketoiminta myydään velalliselle läheiselle ostajalle, päätöstä on kannatettava sekä etuoikeutettujen että muiden saatavien enemmistön osalta (15 luvun 4 §).

Milloin yhtiö on maksukyvytön?

Yhtiö on maksukyvytön, kun se on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Ratkaisevaa on kassavirta, ei tase: yritys, jolla on arvokasta omaisuutta mutta ei rahaa laskuihin pitkään aikaan, voi olla maksukyvytön, ja yritys, jonka oma pääoma on negatiivinen mutta laskut maksetaan ajallaan, ei välttämättä ole. Konkurssilaki sisältää olettamia, joiden perusteella maksukyvyttömyys katsotaan näytetyksi.

Mitä konkurssihakemukseen kirjoitetaan?

Konkurssihakemuksesta on lain mukaan käytävä ilmi neljä asiaa: hakijan vaatimus ja sen perustelut, velallisen nimi, kotipaikka ja Y-tunnus tai henkilötunnus, hakijan tai asiamiehen puhelinnumero ja postiosoite sekä se, millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen. Hakija tai hakemuksen laatija allekirjoittaa hakemuksen. Hakemus on muuten vapaamuotoinen.

Mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan?

Hakemukseen liitetään asiakirjat, joihin hakija vetoaa, ja yhtiön tai muun oikeushenkilön osalta rekisteriote. Velallisen omaan hakemukseen on lisäksi liitettävä päätös omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin sekä selvitys omaisuudesta ja sen arvosta, tieto velkojen yhteismäärästä ja luettelo suurimmista velkojista yhteystietoineen. Tuomioistuin voi pyytää lisäselvitystä.

• Kaupparekisteriote (osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö)
• Hallituksen pöytäkirja, jossa päätetään hakea yhtiö konkurssiin
• Selvitys omaisuudesta: pankkitilit, kalusto, varasto, saatavat, ajoneuvot ja niiden arvot
• Velkojen yhteismäärä ja suurimmat velkojat yhteystietoineen
• Ajantasainen kirjanpito ja viimeisin tilinpäätös pesänhoitajaa varten (ei pakollinen liite, mutta tarvitaan heti)
• Velkojan hakemuksessa: saatavan peruste (lasku, sopimus, tuomio) ja maksukehotus tiedoksiantotodistuksineen

Miten velkoja hakee yrityksen konkurssiin?

Velkoja lähettää yritykselle ensin todisteellisen maksukehotuksen, jossa mainitaan saatavan peruste ja määrä sekä se, että velkoja voi hakea konkurssia, jos velkaa ei makseta viikon kuluessa. Jos maksua ei tule, velkoja tekee hakemuksen käräjäoikeuteen kolmen kuukauden kuluessa. Käräjäoikeus antaa hakemuksen tiedoksi velalliselle ja varaa tilaisuuden antaa kirjallinen lausuma. Velallinen voi pyytää käsittelyä istunnossa, ja käsittelyä voidaan velallisen vaatimuksesta lykätä ilman velkojan suostumusta enintään viikolla.

Konkurssihakemus on raskas perintäkeino, ja sitä käytetään usein painostuksena. Jos haluat ensin kevyemmät keinot, katso laskun perintä yritykseltä.

Mitä konkurssihakemus maksaa?

Käräjäoikeuden maksu konkurssiasiassa on 790 euroa, ja se peritään konkurssipesältä, kun konkurssi alkaa. Jos hakemus ei johda konkurssiin, esimerkiksi koska se peruutetaan tai hylätään, hakija maksaa 370 euroa. Summat ovat vuosien 2025–2027 tuomioistuinmaksuja. Lisäksi pesä maksaa pesänhoitajan palkkion ennen kuin velkojat saavat jako-osuuksia, ja asianajajan käyttäminen hakemuksen laatimiseen maksaa erikseen.

Mitä hakemuksen jälkeen tapahtuu?

Kun käräjäoikeus asettaa yrityksen konkurssiin, se määrää pesänhoitajan ja ilmoittaa konkurssista kaupparekisteriin. Velallisen on luovutettava omaisuus, kirjanpito ja tiedot pesänhoitajalle ja vahvistettava pesäluettelo. Osakeyhtiössä velvollisuudet koskevat hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa. Konkurssi voidaan määrätä peruuntumaan, jos peruuntumista haetaan kahdeksan päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta ja syy on pätevä.

Jos pesässä ei ole varoja edes menettelyn kuluihin, konkurssi raukeaa. Toiminimiyrittäjän konkurssi on käytännössä henkilökohtainen, ja velat jäävät yrittäjälle. Sen erityispiirteet ovat sivulla toiminimen konkurssi. Jos yrityksellä on vielä kannattava ydin, vaihtoehto on yrityssaneeraus.

Mistä löytyy konkurssihakemukset?

Alkaneet konkurssit ja niiden käsittelytiedot löytyvät konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä, jonka tiedot ovat konkurssilain mukaan saatavissa verkossa maksutta. Tuomioistuin ilmoittaa konkurssiin asettamisen myös kaupparekisteriin, joten tieto näkyy yrityksen tiedoissa YTJ:ssä. Vireillä olevia velkojien hakemuksia ei julkaista samalla tavalla, mutta luottotietoyhtiöt seuraavat niitä, ja tietoa voi tiedustella käräjäoikeudesta. Saneeraushakemukset haetaan samasta yrityssaneerausrekisteristä.

Onko konkurssipesä arvonlisäverovelvollinen?

Verohallinnon mukaan yrityksen arvonlisäverovelvollisuus päättyy yleensä konkurssiin asettamispäivänä, ja sen jälkeen veroasioiden hoitamisesta vastaa konkurssipesä. Kun pesänhoitaja myy liiketoiminnan omaisuutta, kuten kalustoa tai varastoa, myynnistä suoritetaan arvonlisävero. Konkurssia edeltävän ajan ALV-ilmoitukset kannattaa antaa ajallaan, koska puutteet hidastavat pesän selvittämistä.

Meneekö konkurssissa luottotiedot?

Yrityksen konkurssi näkyy yrityksen luottotiedoissa ja kaupparekisterissä. Toiminimiyrittäjän konkurssi koskee yrittäjää henkilönä, ja se voi johtaa henkilökohtaiseen maksuhäiriömerkintään. Osakeyhtiön hallituksen jäsenen omat luottotiedot eivät mene pelkästään yhtiön konkurssin vuoksi, mutta henkilökohtaiset takaukset ja yhtiön maksamatta jääneet velat, joista vastaa henkilökohtaisesti, voivat johtaa merkintään. Konkurssi voi lisäksi johtaa liiketoimintakieltoon, jos kirjanpitoa tai velvoitteita on laiminlyöty.

Taloudellisen ahdingon ehkäisyssä tärkein työkalu on ajantasainen kirjanpito: kun näet kassan ja verot kuukausittain, ehdit reagoida. Katso oma hintasi, tai jos kirjanpito on jo ulkoistettu mutta raportit tulevat myöhässä, kilpailuta nykyinen tilitoimisto.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.