Hyvä perintätapa: mitä perinnässä saa tehdä ja mitä ei, käytännön ohje laskuttavalle yrittäjälle

Hyvä perintätapa ei ole vain perintätoimistojen asia. Kun lähetät asiakkaalle maksumuistutuksen, soitat erääntyneestä laskusta tai sovit maksusuunnitelmasta, perit saatavaa perintälain tarkoittamalla tavalla. Silloin samat säännöt koskevat sinua. Hyvä uutinen on, että asiallinen perintä on myös tehokasta: asiakas maksaa todennäköisemmin, kun hän tietää tarkalleen, mitä on maksamassa ja mitä seuraa, jos ei maksa.

Mitä hyvä perintätapa tarkoittaa?

Hyvä perintätapa tarkoittaa, että perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä ja että maksujärjestelyihin on suhtauduttava vastuullisesti. Näin säätää laki saatavien perinnästä eli perintälaki (513/1999) 4 §. Lisäksi laki kieltää erikseen totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot, kohtuuttomat tai tarpeettomat kulut ja haitan sekä velallisen yksityisyyden vaarantamisen. Vanhentunutta tai muuten lakannutta saatavaa ei saa periä.

Perintälain kaikki pykälät on tiivistetty artikkelissa laki saatavien perinnästä, ja perinnän vaiheet ja kulut artikkelissa perintä.

Mitä perinnässä saa tehdä ja mitä ei?

Perinnässä saa muistuttaa, kertoa totuudenmukaisesti seurauksista, tarjota maksujärjestelyä ja siirtää saatavan perintätoimistolle tai tuomioistuimeen. Kiellettyä on painostaminen harhaanjohtavilla tiedoilla, yksityisyyden vaarantaminen, tarpeettomien kulujen kerääminen ja perinnän jatkaminen, kun velallinen on perustellusti kiistänyt laskun.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan myös apunimen käyttäminen niin, että velallinen luulee saatavan siirtyneen perintätoimistolle, on harhaanjohtavaa. Samoin hyvän perintätavan vastaista on ilman perusteltua syytä aloittaa perintä vasta pitkän ajan kuluttua eräpäivästä, jos velallinen joutuu sen vuoksi selvittämään vanhoja asioita.

Koskeeko hyvä perintätapa yritysperintää?

Koskee. Perintälakia sovelletaan kaikkeen vapaaehtoiseen perintään, ja 4 §:n hyvän perintätavan vaatimus koskee sekä kuluttaja- että yrityssaatavia. Kuluttajaperinnässä on lisäksi tiukemmat erityissäännöt, kuten 14 päivän odotus ennen perintätoimiston maksuvaatimusta, pienemmät kulukatot ja kuluttaja-asiamiehen valvonta.

Milloin velalliseen saa ottaa yhteyttä?

Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan velalliseen henkilökohtaisesti kohdistuvaa perintää ei pidä tehdä sunnuntaisin tai juhlapyhinä eikä arkisin kello 20.00–07.00. Yhteydenpitotapaa ei saa yksipuolisesti vaihtaa kesken perinnän, ellei velallista selvästi enää tavoiteta sovitulla tavalla, ja velallisella on oltava mahdollisuus hoitaa asiaa myös puhelimitse.

• Soita arkisin klo 7–20, ei sunnuntaisin eikä pyhinä.
• Lähetä perintäkirjeet tavallisessa kuoressa ilman näkyvää perintämerkintää.
• Älä jätä viestiä, josta sivullinen voi päätellä velan, esimerkiksi työpaikan vaihteeseen tai yhteiseen sähköpostiin.
• Käytä sovittua yhteydenpitotapaa. Sähköistä maksumuistutusta, josta peritään kulu, saa käyttää, jos siitä on sovittu.
• Anna aina yhteystieto, josta velallinen tavoittaa sinut maksujärjestelyä tai huomautuksia varten.

Mitä tehdä, jos asiakas kiistää laskun?

Jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa ja esittää kiistämiselle perusteen, jolla voi olla vaikutusta maksuvelvollisuuteen, vapaaehtoinen perintä on keskeytettävä (perintälaki 4 b §). Perintää saa jatkaa vain, jos velallinen ei esitä perustetta tai vetoaa perusteeseen, jolla ei selvästi ole merkitystä. Hyvään perintätapaan kuuluu kysyä kiistämisen perustetta, jos sitä ei kerrottu.

Miten maksujärjestelyyn pitää suhtautua?

Perintälaki edellyttää, että maksujärjestelyihin suhtaudutaan vastuullisesti. Kuluttaja-asiamiehen mukaan maksuvaikeudet pitää ensisijaisesti hoitaa sopimalla, esimerkiksi uudesta eräpäivästä tai maksusuunnitelmasta. Kun uudesta maksuajasta on sovittu, velalliselle ei saa lähettää alkuperäiseen aikatauluun perustuvia maksukehotuksia.

• Maksuajan pidennys: kuluttajalta saa periä enintään 5 euroa, jos maksuaikaa pidennetään vähintään 14 päivällä.
• Maksusuunnitelma: kulu riippuu saatavan koosta ja erien määrästä, katso enimmäismäärät artikkelista laskun perintä hinta.
• Kirjaa sopimus: lähetä velalliselle vahvistus erien määrästä ja eräpäivistä.
• Tieto-oikeus: velallisella on oikeus saada maksutta erittely veloistaan ja niiden koroista kerran vuodessa.

Mitä seuraa, jos hyvää perintätapaa rikotaan?

Jos velkoja tai perintätoimisto rikkoo hyvää perintätapaa, velallinen voi riitauttaa kulut ja velkoja voi menettää oikeuden perintäkuluihin. Kuluttajasaatavissa kuluttaja-asiamies voi puuttua menettelyyn ja viedä asian markkinaoikeuteen, joka voi kieltää menettelyn. Tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta annetut harhaanjohtavat tiedot ovat perintärikkomus, josta voi seurata sakko. Velkoja vastaa myös vahingosta, jonka lainvastainen perintä aiheuttaa.

Miten pienyrittäjä perii laskunsa hyvän perintätavan mukaan?

Pienyrittäjälle yksinkertaisin hyvän perintätavan mukainen malli on selkeä lasku, yksi asiallinen muistutus ja sen jälkeen siirto perintätoimistolle, joka hoitaa vaiheet lain mukaan. Valitse perintäkumppani, joka on rekisteröity ja joka kertoo, miten se kohtelee asiakkaitasi: perintä tehdään sinun nimissäsi, joten sen tyyli vaikuttaa myös asiakassuhteeseen.

• Kirjaa maksuehto, viivästyskorko ja muistutuskulu jo tarjoukseen tai sopimukseen.
• Lähetä lasku kuluttajalle vähintään 14 päivää ennen eräpäivää, jos aiot periä muistutuskulun.
• Odota kuluttajan kohdalla vähintään 14 päivää eräpäivästä ennen maksullista muistutusta ja 14 päivää muistutuksesta ennen maksuvaatimusta.
• Laske viivästyskorko viivästyskorkolaskurilla ja vaadi vain lain sallimat kulut.
• Seuraa vanhentumista: yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta, ja sen voi katkaista esimerkiksi muistutuksella.
• Kirjaa saamatta jäänyt lasku luottotappioksi vasta, kun perintä on todettu tuloksettomaksi.

Perintätoimiston valintaan ja hinnoitteluun pääset artikkelista perintätoimisto. Jos myyntisaamisia jää vuosittain paljon perittäviksi, kirjanpitäjä voi auttaa näkemään syyn ajoissa: kilpailuta tilitoimisto ja vertaa, kuka seuraa saatavia puolestasi.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.