Konkurssilaki: mitä laki sanoo maksukyvyttömyydestä, konkurssin kulusta ja yrittäjän velvollisuuksista

Konkurssilaki on pitkä, 23 lukua, ja suurin osa siitä on kirjoitettu pesänhoitajille ja tuomioistuimille. Yrittäjän kannalta olennaisia ovat muutamat pykälät: milloin konkurssiin voi joutua, mitä sinun pitää tehdä konkurssin alettua ja mitkä vastuut jäävät konkurssin jälkeen. Tässä ne on tiivistetty omin sanoin. Tarkka sanamuoto on aina Finlexin ajantasaisessa laissa.

Mikä on konkurssilaki?

Konkurssilaki on vuonna 2004 voimaan tullut laki (120/2004), joka säätää konkurssin edellytyksistä, konkurssimenettelystä ja velallisen, velkojien ja pesänhoitajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Konkurssi on sen mukaan kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään velkojen maksuun ja omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan. Menettely alkaa, kun velallinen tai velkoja jättää konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen.

Konkurssilakia täydentävät erilliset lait. Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä (1578/1992) ratkaisee, missä järjestyksessä velkojat saavat rahansa, ja laki takaisinsaannista konkurssipesään (758/1991) sen, milloin ennen konkurssia tehdyt maksut ja luovutukset voidaan peräyttää. Jos yritys halutaan pelastaa, sovelletaan lakia yrityksen saneerauksesta (47/1993).

Milloin yritys on konkurssilain mukaan maksukyvytön?

Konkurssilain mukaan yritys on maksukyvytön, kun se on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Ratkaisevaa ei ole taseen negatiivinen oma pääoma vaan se, riittävätkö rahat laskuihin. Tilapäinen kassakriisi, josta selvitään esimerkiksi myyntisaamisten kotiutuessa, ei vielä ole maksukyvyttömyyttä.

Koska velkojan on vaikea näyttää velallisen koko taloudellista tilaa, laissa on maksukyvyttömyysolettamia. Jos jokin niistä täyttyy, velallista pidetään maksukyvyttömänä, ellei hän itse osoita muuta.

Kuka voi hakea yritystä konkurssiin?

Konkurssia voi hakea velallinen itse tai velkoja. Velkojan saatavan pitää perustua tuomioon tai muuhun ulosottoperusteeseen, velallisen allekirjoittamaan sitoumukseen, jota velallinen ei ilmeisen perustellusti kiistä, tai olla muuten niin selvä, ettei sitä voi perustellusti epäillä.

Velkojan hakemus jätetään tutkimatta, jos saatava on vähäinen ja konkurssi olisi kustannuksiin nähden ilmeisen epätarkoituksenmukainen tai hyvän perintätavan vastainen. Konkurssia ei myöskään voi hakea velkoja, jolla on saatavalleen riittävä vakuus velallisen omaisuudessa, esimerkiksi pantti.

Oman konkurssihakemuksen tekemisestä vaihe vaiheelta kerrotaan artikkelissa konkurssi ja yrittäjän vastuu. Konkurssin käsite kirjanpidossa on selitetty sanastossa.

Mitä yrittäjän pitää tehdä konkurssin alettua?

Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä omaisuudestaan, ja hänen on autettava pesänhoitajaa: annettava tiedot, luovutettava omaisuus ja kirjanpitoaineisto, oltava tavoitettavissa ja vahvistettava pesäluettelo allekirjoituksellaan. Osakeyhtiössä ja muissa yhteisöissä nämä velvollisuudet koskevat toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä henkilökohtaisesti.

Laki velvoittaa myös kohtelemaan velallista asiallisesti. Velallisella on oikeus saada tietoja pesän hoidosta ja osallistua velkojainkokoukseen. Luonnolliselle henkilölle, kuten toiminimiyrittäjälle, voidaan myöntää pesän varoista avustusta, jos toimeentulo ei ole muuten turvattu.

Mitä konkurssilaki sanoo kirjanpidosta?

Konkurssilain mukaan velallisen kirjanpitoaineisto kuuluu konkurssipesään, ja pesänhoitajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito tehdään konkurssin alkamiseen saakka ja siltä päättyvältä tilikaudelta laaditaan tilinpäätös. Jos kirjanpito on niin puutteellinen, ettei luotettavaa tilinpäätöstä voi laatia, velvollisuutta ei ole.

Laiminlyönti tulee kalliiksi. Jos kirjanpito on laiminlyöty niin, ettei pesä kohtuullisella vaivalla saa selvää yrityksen tuloksesta, asemasta tai olennaisista liiketapahtumista, laiminlyönnistä vastuussa olevat voidaan velvoittaa korvaamaan kirjanpidon loppuun saattamisen kustannukset (9 luvun 5 §). Laiminlyönti voi lisäksi täyttää kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön ja johtaa liiketoimintakieltoon.

Konkurssipesä vastaa lain mukaan myös kirjanpitäjän kohtuullisesta saatavasta konkurssia edeltäneiden kahden viimeisen kuukauden kirjanpidosta. Ajan tasalla oleva kirjanpito on siis sekä velvollisuus että suoja: pesänhoitaja näkee siitä suoraan, mihin rahat ovat menneet.

Kuinka kauan konkurssi kestää ja mitkä ovat aikarajat?

Konkurssilaki asettaa menettelylle muutaman kiinteän aikarajan, mutta kokonaiskesto riippuu pesän laajuudesta. Pieni yritys, jolla ei ole juuri varoja, voi päättyä raukeamiseen muutamassa kuukaudessa, kun taas laaja pesä, jossa on riitoja ja takaisinsaantikanteita, voi kestää vuosia.

Mitä tapahtuu, jos rahat eivät riitä edes konkurssin kuluihin?

Jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannuksiin eikä kukaan velkojista ota kustannuksia vastatakseen, tuomioistuin päättää konkurssin raukeamisesta. Tämä on pienyrityksissä tavallista. Raukeaminen ei poista velkoja: osakeyhtiön velat jäävät yhtiölle, ja toiminimiyrittäjä vastaa veloistaan edelleen henkilökohtaisesti. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tilanne on käyty läpi oppaassa toiminimen konkurssi.

Jos pesään liittyy selvitystarpeita, esimerkiksi epäilty rikos tai merkittäviä takaisinsaantimahdollisuuksia, tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä. Silloin valtio maksaa kustannukset siltä osin kuin pesän varat eivät riitä.

Vastaako yrittäjä veloista konkurssin jälkeen?

Konkurssilain mukaan velallinen ei vapaudu veloista, joille ei kerry konkurssissa täyttä suoritusta. Käytännössä vastuu riippuu yritysmuodosta: osakeyhtiö lakkaa, ja sen velat jäävät maksamatta ilman, että osakas vastaa niistä, ellei hän ole antanut henkilökohtaista takausta. Toiminimiyrittäjä vastaa veloista koko omaisuudellaan myös konkurssin jälkeen.

Konkurssi vai yrityssaneeraus?

Jos liiketoiminta on pohjimmiltaan kannattavaa ja ongelma on velkataakka, yrityssaneeraus voi olla konkurssia parempi. Saneerauksessa toiminta jatkuu, velkoja järjestellään saneerausohjelmalla ja velkojat saavat yleensä enemmän kuin konkurssissa. Saneerausta haetaan käräjäoikeudelta, ja sen edellytykset ovat laissa yrityksen saneerauksesta. Kulut, kesto ja vaiheet ovat artikkelissa velkasaneeraus yritykselle. Mitä aikaisemmin tilanteeseen tartutaan, sitä enemmän vaihtoehtoja on.

Jos haluat selvittää, onko nykyinen kirjanpitosi niin ajan tasalla, että kassavaikeudet näkyvät ajoissa, voit kilpailuttaa nykyisen tilitoimistosi ja vertailla, mitä kuukausiraportointi maksaa.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.